Piispa Kaarlo Kalliala: Mennyt aikamuoto on perusteltu, kun puhutaan kansankirkosta

Turun piispa Kaarlo Kalliala diakoniapäivillä Turussa syksyllä 2016. Kuva rajattu pystäristä nettitarpeita ajatellen.

Kansankirkko on ollut onnistunut muoto saarnata evankeliumia eikä se ole mikään laimennettu versio oikeasta kirkosta, Turun piispa Kaarlo Kalliala sanoi keskiviikkona Radio Dein ja Kotimaan Piispan kyselytunti -lähetyksessä.

– Valitettavasti vuosittain kuitenkin kuolee yksi kansankirkollinen ikäluokka eikä uutta tule tilalle, joten mennyt aikamuoto on perusteltu. Termiä on syytä käyttää varoen, koska tilanne on nyt aivan eri kuin vielä 30–40 vuotta sitten.

Kallialan mukaan kirkko haluaa yhä olla koko kansaa varten, mutta se on koko ajan vähenevässä määrin kansan suuren enemmistön kirkko.

– Kirkon mahdollisuus kertoa yhteiskunnassa siitä, mikä on uskonnollisen uskon pointti, on vähentynyt selvästi.

"Lain ja evankeliumin keskiössä ajatus arvokkaasta ihmisestä"

Kallialan mukaan kirkolla ja erityisesti sen diakoniatyöllä on yhä merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Sosiaali- ja terveysasioissa diakoniatyö on välittäjä kansalaistoiminnan ja yhteiskunnan rakenteiden välillä.

Kirkkoa tarvitaan Kallialan mukaan myös vastaamaan vanhusten lisääntyvään hoivan tarpeeseen.

– Hyvinvointiyhteiskunnan juuret ovat luterilaisessa kristinuskossa. Lain ja evankeliumin keskiössä on ajatus siitä, että jokainen ihminen on arvokas. Myös laki tähtää siihen, että ihmiset voisivat hyvin, Kalliala sanoi.

Kirkon taloudellisten toimintaedellytysten supistuessa Kalliala luopuisi ennemmin kiinteistöistä kuin koulutetusta ja erittäin motivoituneesta henkilökunnasta.

Aikanaan kiinteistöt olivat hänen mukaansa toiminnan mahdollistajia, mutta nyt niistä on tullut riesa ja rahareikä. Hän peräänkuuluttaa kirkkotilojen monipuolisempaa käyttöä.

– Täytyy pohtia, miten pyhä tila voisi olla samalla kotoisa.

Ensi vuonna eläkkeelle – "Vaalivankkureita on jo ajettu metsänpeittoon"

Kaarlo Kallialan mukaan uskontojen kohtaamisen ja niiden välisen vuoropuhelun tavoitteena on yhteiskuntarauhan ylläpitäminen.

Kalliala luopui juuri kuusi vuotta kestäneestä puheenjohtajiston jäsenyydestä USKOT-foorumissa, jonka tehtävä on edistää uskontojen välistä vuoropuhelua, yhdenvertaisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja yhteistyötä. Vuosia järjestössä hän kuvaa antoisiksi.

Kalliala peräänkuuluttaa uskontodialogiin myös uskon sisältöihin keskittyvää hengellistä vuoropuhelua.

Hän pitää hyvänä asiana, että Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aloitetaan ensi syksynä islamilaisen teologian opintosuunta. Lue uutinen opintosuunnasta täältä.

– Yliopistolle tyypillinen suhtautumistapa linkittää ja integroi islamia hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kallialan mukaan lisää tietoa muista uskonnoista tarvitsevat niin kirkon työntekijät kuin kaikki muutkin kristityt.

Kalliala ei lämpene idealle siitä, että Suomessa järjestettäisiin Amerikan malliin kansalaisuuden saaneille tilaisuuksia, joissa uudet kansalaiset vakuuttaisivat sitoutuvansa noudattamaan Suomen lakeja.

– Mitään ihmisryhmää ei pidä nostaa tikunnokkaan. On itsestään selvää, että kaikkien suomalaisten on noudatettava maan lakeja.

Sen sijaan yhteiset juhlat kansalaisuuden saamisen kunniaksi ovat Kallialan mielestä hyvä asia. Turussa niistä on kokemustakin.

Kaarlo Kalliala on tällä hetkellä ikävuosiltaan luterilaisen kirkon vanhin piispa. Hänen on jäätävä eläkkeelle ensi vuonna, mutta päivämäärää hän ei ole vielä päättänyt.

– Kyllä niitä vaalivankkureita on jo ajettu metsänpeittoon, hän sanoi lähetyksessä.

Piispan kyselytunnilla Kaarlo Kallialaa haastattelivat toimittaja Meri Toivanen Kotimaasta, päätoimittaja Heli Karhumäki Sana-lehdestä, viestintäjohtaja Matti Kuhna Porin seurakuntayhtymästä ja ohjelmajohtaja Kai Kortelainen Radio Deistä. Ohjelman voi kuunnella täällä.

Kuva: Pasi Leino

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.