Piispa Laajasalo paneelissa: Siinä menee joku raja, jos kaikkien pappien toimittamaa sakramenttia ei pidetä pätevänä

Jouni Turtiainen, Kaisa Huhtala, Lauri Vartiainen ja Teemu Laajasalo ja Jari Rankinen keskustelevat STI:n järjestämässä tilaisuudessa 4.9.2019

Meillä on Kristuksen ruumis ja veri riippumatta siitä, kuka pappisvirassa oleva ehtoollisen toimittaa.

Näin sanoi Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo keskiviikkona Helsingissä järjestetyssä Suomen teologisen instituutin (STI) paneelissa. Siitä, miten erilaiset mahtuvat samaan kirkkoon, olivat keskustelemassa Laajasalon lisäksi Espoonlahden seurakunnan kirkkoherra Jouni Turtiainen, Porin Teljän seurakunnan kirkkoherra Kaisa Huhtala ja Suomen Raamattuopiston Säätiön toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen.

Paneelin järjestäjä STI tunnetaan laitoksena, joka järjestää rinnakkaisopetusta liberaalina pitämälleen Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan opetukselle.

STI:n pääsihteerin Jari Rankisen juontaman keskustelun intensiivisin osuus koski ehtoollista. Viime aikoina ainakin Suomen Luterilaisessa Evankeliumiyhdistyksessä (Sley) on keskusteltu siitä, voidaanko naispuolisen papin toimittamaa ehtoollista pitää pätevänä. Asiasta voi lukea lisää täältä.

Teemu Laajasalo sanoi haluavansa, että konservatiivit kokisivat voivansa pysyä kirkossa. Hänen mukaansa herätysliikeväen lähteminen olisi kirkolle "mieletön menetys".

– Silti: on hankala juttu, jos sakramentti ei olisi pätevä. Siinä menee joku raja, jos jonkun papin toimittama sakramentti ei ole Kristuksen ruumista ja verta, Laajasalo sanoi.

Hänen mukaansa kyse ei ole virkaratkaisua koskevasta kysymyksestä vaan sakramenttiteologian ytimeen liittyvästä kysymyksestä.

Laajasalo totesi, että kirkkojärjestyksen mukaan seurakuntalainen saa valita papin.

– Sakramentin toimittamisen kysymys on kuitenkin tämän ulkopuolella. Pappisviran ykseyttä koskeva kysymys on rajakysymys.

Jouni Turtiainen: "Jos sakramentin salaisuus lyödään enemmistöpäätöksellä tasa-arvomuottiin, taustalla on tympeältä haiseva vallankäyttö"

Muut panelistit olivat valmiita joustamaan enemmän. Kaisa Huhtala totesi, että jollakulla voi olla jossain asiassa herkempi omatunto kuin toisessa asiassa.

– Miksi en voisi sitä kunnioittaa, jos joku ei voi tulla ehtoolliselle, kun minä toimitan sen?

Jouni Turtiainen kysyi, onko yksimielisyyteen pakottaminen Kristuksen rakkauden mukaista.

– Jos sakramentin salaisuus lyödään enemmistöpäätöksellä tasa-arvomuottiin, taustalla on musta, tympeältä haiseva, julma vallankäyttö toisia kristittyjä kohtaan.

Samaan hengenvetoon Turtiainen sanoi, ettei ymmärrä, miksei naisen toimittamalle ehtoolliselle voisi tulla. Huhtala sanoi ymmärtävänsä. Sley järjestää naispapittomia messuja kummankin kirkkoherran seurakunnissa. Molemmat kirkkoherrat kertoivat käyvänsä Sleyn messuissa aika ajoin, Turtiainen myös jakamassa ehtoollista.

Lauri Vartiainen sanoi tunnistavansa, että kirkossa kasvaa juopa, jollaista ei pitäisi olla. Vartiaisen johtama Raamattuopisto pitää pastorin virkaa vain miehelle kuuluvana.

– Tunnistan merkkejä siitä, että laidat siirtyvät yhä kauemmas toisistaan. Se saa minut kysymään, voidaanko me olla kymmenen vuoden päästä pitämässä vastaavaa keskustelua.

Oppi ei voi muuttua, etiikka voi – vai voiko?

Miten erilaiset sitten voisivat mahtua samaan kirkkoon? Samalla tavalla kuin aina ennenkin, Jouni Turtiainen sanoi.

– Paavali sanoi, että meidän pitäisi pyrkiä yksimielisyyteen. Se ei tarkoita samaa kuin samanmielisyys. Yksimielisyys tarkoittaa aina sitä, että täytyy olla valmis kompromisseihin.

Turtiainen siteerasi luterilaisiin tunnustuskirjoihin kuuluvaa Augsburgin tunnustusta ja sanoi, että kirkon yksimielisyyteen riittää yksimielisyys evankeliumin opista ja sakramenttien toimittamisesta.

– Eetoksesta meidän on oltava valmiita keskustelemaan, ettei meitä tulkita sydämettömiksi.

Myös Kaisa Huhtala painotti opin ja etiikan eroa. Oppi ei voi muuttua, etiikka voi.

Lauri Vartiainen huomautti, että kristityt ovat erimielisiä myös merkittävistä oppikysymyksistä. Etiikan puolellakin hän sanoi olevansa varovainen siirtelemään rajapyykkejä, "joista kristikunta on ollut yksimielinen kaksituhatta vuotta".

Panelistien mukaan kirkon laitojen kannattaa pyrkiä pysymään yhdessä, koska Jeesus on niin käskenyt ja jotta todistus ulospäin olisi vakuuttava.

– Jotta maailma voisi tunnistaa, että kirkko on organismi, jossa jokaisella jäsenellä on erityinen merkitys, Laajasalo sanoi.

Vartiaista lukuun ottamatta kaikki panelistit pitivät paikallisseurakunnissa toimivia messuyhteisöjä realistisempana mallina kuin henkilöseurakuntia. Jälkimmäinen olisi vaihtoehto alueellisille seurakunnille, ja käytännössä suuremmilla paikkakunnilla kirkon jäsen voisi valita seurakuntansa itse.

Seurakunnassa toimivan messuyhteisön kriteerinä Laajasalo mainitsi jälleen, että sakramentista on oltava yhteinen käsitys.

Suomen teologisessa instituutissa käydyn keskustelun voi katsoa kokonaisuudessaan täältä.

Kuva: Jukka Granström. Jouni Turtiainen (vas.), Kaisa Huhtala, Lauri Vartiainen ja Teemu Laajasalo keskustelivat Suomen teologisen instituutin syyskauden avajaisissa. Jari Rankinen (oik.) juonsi keskustelun.

Lue myös:

Onko naisen toimittama ehtoollinen epäpätevä? – Sleyn ehtoolliskäsitystä puitiin aiempaa julkisemmin

Vastapuolet teologisessa keskustelussa naisten pappeudesta – "Emme voi rakentaa yhteistä kirkkoa ilman yhteistä ehtoollispöytää"

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.