Piispa Luoma Tieteen päivillä: ”Säilyttääksemme toimintakykymme meillä täytyy olla armoa”

Talouskasvu ja ilmastonmuutos ovat vuosia synkentäneet ennusteita tulevasta. Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma ajattelee kuitenkin luterilaisuuden sisältävän kolme toivoa tuovaa näkökulmaa, jotka ohjaavat ihmistä toimimaan paremman maailman puolesta.

Luoma puhui perjantaina Helsingin yliopistolla järjestetyillä Tieteen päivillä, missä hän osallistui paneeliin aiheesta ”Kuka asettaa talouden rajat?”. Paneelissa keskusteltiin siitä, kuinka ihmisen on toimittava maailmassa, jossa talouden valta tuntuu ulottuvan liki kaikkialle ja maailma vaikuttaa menevän vääjäämättä kohti ympäristökatastrofia.

Hänen kanssaan paneeliin osallistuivat dosentti Esa Mangeloja Jyväskylän yliopistosta ja akatemiaprofessori Markku Kulmala Helsingin yliopistosta.

Luoman mukaan Luther oli ensinnäkin kärjistäen ”raivorealisti”, eli hän korosti voimakkaasti realismia, todellisuutta sellaisena kuin se on. Luoma totesi Lutherin sanoman olleen, että tosiasioita ei voi kiistää, vaan ne on kohdattava ja niihin on pyrittävä vaikuttamaan.

Luterilaisuuteen on kuulunut myös myönteinen suhde tieteisiin ja niiden kehitykseen.

Toiseksi hän huomautti Lutherin ihmiskuvan monipuolisuudesta.

– Siihen kuuluvat emootiot, sisäiset pyrkimykset ja usein tiedostamattomat motiivit. Kaikkeen inhimilliseen toimintaan liittyvät aina jollain tapaa arvot. Tässä mielessä tieteellinen työskentely ei ole koskaan arvovapaata. Siihen vaikuttavat aina tutkijan subjektiiviset painotukset ja arvomaailma.

Piispa Luoma pohti myös ihmisen roolia nyky-yhteiskunnassa. Teknologisen kehityksen aikana leimallista on helppouden etsintä.

– Miten paljon helpompaa oma elämämme onkaan kuin 200 vuotta sitten. Onko tämä myös antanut sen vaikutelman, että ihmisen elämän pitää olla mahdollisimman helppoa?

Sen lisäksi Luoma puhui armosta. Hän huomautti sen rikkovan syyllisyyden noidankehän.

– Haluaisin tulkita, että armo jollain tavalla rikkoo syvällisesti syy–seuraus-ketjun, joka kahlitsee ihmisyyden välttämättömyyden pakkoon. Armo tuo toivon. Säilyttääksemme toimintakykymme todellisuuden kohtaamisen ja sen kaiken raadollisuuden keskellä meillä täytyy olla toivoa, meillä täytyy olla armoa.

Kuva: Jukka Granström. Tapio Luoma Espoon hiippakunnan synodaalikokouksessa syyskuussa.

Edellinen artikkeliTeemu Laajasalo piispaehdokkuudesta: ”Tietenkin virka kiinnostaa, harkitsen vakavasti”
Seuraava artikkeliVuosi 2017 on kaikkien protestanttien juhla

Ei näytettäviä viestejä