Piispa Matti Repo: Jumalanpalvelusyhteisön messu ei voi olla protesti seurakuntaa vastaan

Piispa Matti Repo

Jumalanpalvelusyhteisöjen messuja koskevia neuvotteluja pitäisi pystyä käymään paikallisesti ja neuvotteluissa pitäisi olla pitkämielisyyttä. Näin sanoi Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo vieraillessaan keskiviikkona Radio Dein ja Kotimaan Piispan kyselytunnilla.

Studiossa Repoa haastatelleet toimittajat puuttuivat piispainkokouksen syyskuussa antamaan ohjeistukseen. Siinä toivottiin, että erilaiset jumalanpalvelusyhteisöt jäsennettäisiin nykyistä selvemmin osaksi paikallisseurakuntien toimintaa. Suosituksessa huomautettiin, että ketään ei tulisi syrjiä sen paremmin sukupuolen kuin virkakäsityksenkään takia.

Suosituksen painotuksia tulkitaan käytännössä eri tavoin. Toiset korostavat naispapin oikeuksia, toiset naispappeuden vastustajan.

Repo sanoi Piispan kyselytunnilla, että suositus koskee sekä herätysliikkeiden toimintaa että seurakuntien omia messuja, joita järjestetään muina ajankohtina kuin sunnuntaiaamuisin. Hänen mukaansa piispainkokous toivoo, että jokainen jumalanpalvelusyhteisöjen messu nähdään selkeämmin osana seurakunnan jumalanpalveluselämää.

– Se [messu] ei voi olla protesti seurakuntaa vastaan eikä kilpailla seurakunnan yhteisen messun kanssa.

Revon mukaan piispainkokous haluaa painottaa ehtoollisen yhdistävää voimaa.

– Ehtoollisen sakramentin luonne on sellainen, että se yhdistää Kristuksen ruumiin jäseniä. Siinä ei saa silmä sanoa korvalle, että en tarvitse sinua.

"Helposti kuvittelee, että kaikki ovat meitä vastaan"

Repo kommentoi lähetyksessä myös turvapaikanhakijoiden ja kirkon suhdetta. Revon mukaan luterilainen kirkko on perinteisesti painottanut hädänalaisten auttamisessa evankelioinnin sijaan diakonista lähestymistapaa. Piispan mukaan evankeliumi kutsuu kyllä luokseen ajallaan.

Toisaalta Repo totesi, että Suomessa pitäisi nähdä, että "lähetyskenttä tulee meidän luoksemme koko ajan". Hänen mukaansa suomalaisten luterilaisten pitäisi avata silmänsä myös kotoisessa ekumeniassa.

– Olemme itseriittoisia emmekä näe muita kirkkokuntia, jotka ovat Suomessa pieniä mutta muualla suuria. Yhteistyön mahdollisuudet pitäisi nähdä.

Matti Repo on ollut Tampereen piispa pian kymmenen vuotta. Häneltä kysyttiin, mikä virassa on yllättänyt eniten. Repo vastasi, että se, kuinka paljon piispa tekee työtä seurakuntatasolla. Hän kertoi viimeisimmästä piispantarkastuksestaan Pirkkalassa.

– Oli hyvä huomata, kuinka paljon siellä oli yhteistyökumppaneita, jotka haluavat tehdä yhteistyötä seurakunnan kanssa. Tämä on ollut positiivinen yllätys. Helposti kuvittelee, että kaikki ovat meitä vastaan, meiltä menee kaikki resurssit ja kohta kukaan ei meistä tykkää. Asia on päinvastoin. Meihin luotetaan ja meidän kanssamme halutaan tehdä yhteistyötä.

Piispaa haastattelivat Radio Dein ohjelmapäällikkö Kai Kortelainen, Kotimaan päätoimittaja Mari Teinilä, viestintäjohtaja Sami Kallioinen Tampereen seurakunnista sekä Seurakuntalainen.fi:n päätoimittaja Sari Savela. Ohjelman voi kuunnella kuukauden ajan Radiot.fi-palvelussa.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Naispapittoman messun peruminen kuohuttaa Oulussa – Tuomiorovasti: "1990-luvulle ei ole paluuta"

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.

24 kommenttia

  • Sami Paajanen sanoo:

    Erittäin tärkeä viesti Piispalta: Jumalanpalvelusyhteisön messu ei voi olla protesti seurakuntaa vastaan! Nyt halutaan integroida seurakunnan alueella toimivat messut osaksi paikallis-seurakuntaa. Tästä voi lähteä myönteinen kehitys, mutta se vaatii herätysliikeiltä paljon sisäistä työstämistä. Herätysliikkeet voisivat omissa strategioissa huolehtia siitä, että heidän järjstämät messut ovat ja integoituvat kiinteästi paikallis-seurakuntaan. Piispat tällä linjauksella osoittavat olevan yhteyden rakentajia ja heidän tahtonsa on pitää kirkko yhtenäisenä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seija Rantanen sanoo:

    Vaikea on kuvitella, että esim. sellainen jumalanpalvelusyhteisö, joka kieltäytyy jakamasta ehtoollista piispalle, voisi helposti integroitua paikallisseurakunnan toimintaan. Saattaa olla, että he, jotka kokevat olevansa oikeaoppisempia kuin ev.lut. kirkon piispat, tuntevat olonsa oudoksi polvistuessaan samaan armopöytään meidän tavallisten syntisten kanssa paikallisseurakuntien jumalanpalveluksussa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Kuvaamaasi kaltaisia jumalanpalvelusyhteisäjä ei toimi Suomen ev.lut. kirkon yhteydessä. Ei ole toiminut enää vuosikymmeneen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tarja Aarnio sanoo:

      Komppaan Seija Rantasta. Löytyi tämä tieto vanhoillislestadoplaisista.

      “Vanhoillislestadiolainen uskonoppi puolestaan perustuu ns. eksklusiiviseen eli muut ulos sulkevaan seurakuntakäsitykseen, jota liike perustelee Raamatulla ja luterilaisen kirkon tunnustuskirjoilla. Liikkeessä opetetaan, että vain uskovaisen antama synninpäästö on pätevä ja kelpaa Jumalalle. Ihminen voi pelastua vain Jumalan seurakunnan yhteydessä. Vanhoillislestadiolaisen opin mukaan luterilainen kirkko ei itsessään ole Kristuksen kirkko. Sitä pidetään lähinnä maallisena organisaationa. Vanhoillislestadiolaisuus ei katso piirissään olevan vain oikean, vaan peräti ainoan kirkon. Vain Jumalan seurakuntaan kuuluvat ovat Kristuksen ruumis. Vain heidän keskuudessaan on mahdollista saada synnit anteeksi. Vain heidän yhteisönsä kautta johtaa tie iankaikkiseen elämään.”

      Eli miten tämän selität Jukka Kivimäki?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tarja Aarnio sanoo:

      Anteeksi kirjoitusvirhe. Po. vanhoillislestadiolaisista.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Jukka: Anteeksi tietämättömyyteni. Täällä vieraalla maalla kaukana ei aina pysy kaikista asioista kärryillä. Milloinkas nämä säätiöläiset ovat kirkosta eronneet?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Luther-säätiön irtiotto kirkosta tapahtui käytännössä tuon ehtoollisepisodin myötä. Sittemmin ovat perustaneen oman hiippakunnan ja kutsuneet piispan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Tarja Aarniolle tiedoksi että ehtoollisseparatismiin ryhtyivät esikoislestadiolaiset, eivät siis vanhoillislestadiolaiset. Yleisesti ottaen lestadiolainen pappi jakaa kyllä ehtoollisen kaikille luterilaisille.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ehtoollinen on merkki kirkollisesta yhteydestä, johon kuuluu myös opillinen ykseys. Kirkollinen yhteys kokonaiskirkon ja herätysliikkeiden kesken vahvistunee, jos kokonaiskirkko piispoineen ottaa vakavasti herätysliikkeiden huolen kirkon maallistumisesta ja sen hengellisen substanssin rappiosta. Niin ei asia voi mennä, että ev-lut. kirkko on oikeus tehdä millaisia teologisia ratkaisuja hyvänsä, mutta herätysliikkeillä on ehdoton velvollisuus pitää tätä kirkkoa Kristuksen ruumiina.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Onko lääkkeen saamisen edellytys, että on jo parantunut sairaudesta? Onko ateria vain niitä varten, jotka ovat jo kylläisiä? Herran pöytä on meitä rikkinäisiä ja eksyneitä varten, että löytäisimme yhteyden Kristukseen ja toisiimme, ei sitä varten, että osoittaisimme yhteyden jo löytyneen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Opillinen ykseys ei tarkoita sitä, että on jo kylläinen ja parantunut sairaudesta. Se tarkoittaa enemmänkin sitä, että kirkossa, syntisten sairaalassa, noudatetaan hengellisen huuhaan sijaan jumalallista lääkärikirjaa ja käypähoito-suosituksia.

      Sairaala, jossa henkilökunta on avoimen erimielinen lääketieteen perusteistakin, on mahdottomuus. Samoin kirkko, joka on avoimen erimielinen jopa kristinuskon perusteista, on kestämättömässä tilassa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Ehtoollinen on merkki kirkollisesta yhteydestä.” Ehtoollinen on annettu yhteyden luomiseksi eikä sen osoittamiseksi. Ehtoollisvieraiden torjuminen opillisin perustein on merkki kirkon yhteyden hajottamisesta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Korteniemi: “Samoin kirkko, joka on avoimen erimielinen jopa kristinuskon perusteista, on kestämättömässä tilassa.”

      Erimielisyyshän on ikuisesti jatkunut ja ikuisesti jatkuva olotila eri sorttisten kristillisten yhteisöjen keskuudessa. Eihän niitä (eri sorttisia kuppikuntia) muuten olisikaan. Kaikkihan ne ovat oikeassa – ainakin omasta mielestään, mutta ainoastaan vanhoillislestadiolaiset pelastuvat helvetistä.

      Ja totta, kirkko on kestämättömässä tilassa ja yhä syvemmällä sitä mukaa kuin oikea tieto lisääntyy ja kehitys kehittyy.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti, ainakin kirkon traditio on tuosta eri mieltä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Korteniemi: “ainakin kirkon traditio on tuosta eri mieltä.”

      Uusia traditioita syntyy jatkuvasti ja koko ajan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Ainakin kirkon traditio on tuosta eri mieltä.” Minkä kirkon mikä traditio? Luterilaisena sanon Lutherin ohjeen mukaan (Iso katekismus): “Mielelläni olisin kelvollinen; mutta minä en tulekaan oman kelvollisuuteni nojalla, vaan sinun sanasi nojalla, jolla sinä käsket tulla; halulla olisin opetuslapsenasi, olkoon kelvollisuuteni laita kuinka tahansa.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Hiukan yleistäen voi sanoa, että kaikki kirkot ovat vanhastaan pitäneet yksimielisyyttä opissa ehtona ehtoollisyhteydelle. Myös luterilaiset kirkot. Perinteisesti luterilaiset ovat olleet siinä vieläpä erityisen tiukkoja.

      Oikeaoppisuus ei tarkoita sitä, että ihminen pitää itseään hengellisesti onnistuneena. Päinvastoin: opista on tärkeä pitää kiinni muun muassa juuri siksi, jotta meillä säilyy ymmärrys omasta perinpohjaisesta syntisyydestämme ja kelvottomuudestamme Jumalan edessä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Kaikki kirkot ovat vanhastaan pitäneet yksimielisyyttä opissa ehtona ehtoollisyhteydelle.” Tämä pitää toki paikkansa kirkkokuntien välillä. Se on surullista, mutta totta. Ihmisten väliillä asia lienee toinen. Kirkkokuri on tuskin kiinnittänyt huomiota erimielisyyksiin opissa – harhaoppisina tuomitut erikseen – vaan ns maalliseen vaellukseen. Siveellisyysrikoksista on pitänyt tehdä katuvaisena parannusta ehtoolliselle päästäkseen. Se, että kirkon sisään syntyy jumalanpalvelusyheisöjä, jotka rajaavat opillisin perustein ehtoollisvieraat, on kirkon hajoittamista.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

    Piispa Matti Repo sanoo, että kysymystä naispapittomien jumalanpalvelusyhteisöjen integroimisesta osaksi seurakuntien omaa toimintaa pitäisi pystya käymään “paikallisella tasolla”. Asia ei kuulu kuitenkaan vain paikalliselle tasolle vaan se kuuluu koko kirkolle ja kaikille kirkolle jäsenille. Sillä on myös yhteiskunnallista merkitystä. Se, syrjitäänkö ihmisiä sukupuolen tai muiden ominaisuuksiensa mukaan ev.lut.kirkon seurakuntien jumalanpalvelustoiminnassa ei ole vain paikallisen tason asia.

    Piispat julkaisivat 20.12.2016 selvityksen jumalanpalvelusyhteisöistä, jossa “virkakysymyksen”(naispappeuden) suhteen ehdotettiin “toimivaksi malliksi” ns. Porin Teljän seurakunnan mallia. Porin Teljässä SLEY:n jumalanpalvelusyhteisön pitämät jumalanpalvelukset on integroitu osaksi seurakunnan omaa toimintaa. Kyseisissä jumalanpalveluksissa palvelevat vain miespapit. Kyseinen piispojen suositus on osoitettu kaikille kirkon seurakunnille ja siitä tulisi näin ollen keskustellakin yleisellä tasolla, ei vain paikallisesti.

    Huomattakoon vielä, että naispapittomissa jumalanpalvelusyhteisöissä suhtaudutaan kielteisesti myös samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin ja siten niissä on kyse myös seksuaali-ja sukupuolivähemmistöjen ulossulkemisesta ja stigmatisoimisesta.

    Naispapittomien messujen integroiminen osaksi seurakuntien omaa toimintaa on vastoin Luterilaisen Maailmanliiton asiakirjaa “Linjaus sukupuolten välisestä oikeudenmukaisuudesta” , johon kirkkomme on sitoutunut. Linkki linjaukseen:

    file:///C:/Users/YRJ~1/AppData/Local/Temp/linjaus_sukupuolten_valisesta_oikeudenmukaisuudesta-1.pdf

    Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpäätä haastateltiin Kotimaa24:ssä 16.6.2011. Haastattelun otsikko oli: “Professori: Säännölliset Sley-messut kirkon kannalta ongelmallisia”. Prof. Mäenpäältä kysyttiin näkemystä naispapittomien SLEY-messujen pitämisestä kirkon tiloissa. Hän sanoi, että “jos ne ovat säännöllisiä ja laajamittaisia, ne vesittävät kirkon linjauksia ja se alkaa olla kirkon kannalta ongelmallista”. (valitettavasti kyseinen haastattelu on poistettu K24 arkistosta jossain vaiheessa 3.5.2016 jälkeen, jolloin tulostin sen itselleni)

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Berg sanoo:

      Hyvä Sari Roman-Lagerspetz,

      huomautin asiasta jo eräässä toisessa K24-keskustelussa, mutta todettakoon se vielä tässä: Olli Mäenpään haastattelu ei ole poistettu arkistosta. Sanomalehdet eivät tapaa poistella artikkeleita arkistoistaan.

      Ohessa linkki viittaamaanne juttuun: https://www.kotimaa24.fi/artikkeli/professori-saannolliset-sley-messut-kirkon-kannalta-ongelmallisia/

      Se löytyy muun muassa käyttämällä sivustomme hakukonetta. Mikäli jokin artikkelimme ei löydy, autamme toimituksessa mieluusti etsinnässä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

      Hei Antti Berg,

      Kiitos vastauksesta ja kiitos linkistä!

      En tiedä onko vika minun tietokoneessani vai missä, mutta en edelleenkään löydä tätä juttua sivoston hakukoneen kautta, olen toki yrittänyt sitä ennenkin . Avasin pari minuuttia sitten kyseisen jutun sinun antamasi linkin kautta, kopioin otsikon, ja hain sivuston hakukonetta käyttäen sitä kopioimallani otsikolla, ja sain tulokseksi sen minkä ennenkin: “ei tuloksia antamallasi hakusanalla”.

      Mutta kiitos jos saan – ja muutkin saavat – vastaavissa tilanteissa pyytää apua toimitukselta. Mielelläni nimittäin annan myös linkin jos viittaan johonkin juttuun.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Turtiainen sanoo:

      Sari R-L: ” Professori: säännölliset Sley-messut kirkon kannalta ongelmallisia”

      Sley: “Säännölliset naispappeus-messut Raamatun kannalta ongelmallisia” (https://www.sley.fi/luennot/ESITYS/NaispargumEK96.htm)

      Minä: “Erilaiset argumentaatioiden lähtökohdat keskustelun kannalta ongelmallisia”.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Berg sanoo:

      Hei Sari Roman-Lagerspetz,

      ja kiitos hyvästä huomiosta liittyen hakukoneen toimintaan. Jostain syystä haku ei löydä juttua tuolla otsikolla. Ongelma saattaa piillä kaksoispisteessä (sillä sen poistamalla löysin taas jutun).

      No, hakukoneen kankeuden voi välttää vastaisuudessa hakemalla juttua muutamalla avainsanalla. Itse hain artikkelin alun perin kirjoittamalla hakukenttään (ilman lainausmerkkejä): “professori sley”. Tämä ei poista hakukoneen hankaluutta, mutta toivottavasti auttaa jatkossa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Sami Paajanen sanoo:

    Vaikka tiedämme, että naispappeudesta on olemassa erilaisia tulkintoja ja on varmasti hyvä tutustua niihin, niin ei ole itsestään selvyys, että erilaiset tulkinnat johtaisivat paikallis-tasolla aina kahden messun malliin. Paikallistasolta kirkkoherra, neuvosto ym. tekevät varmasti kokonaisarvio.

    Asiaa voidaan myös pohtia toiseen suuntaan, tulisiko herätysliikkeen myös antaa tilaa niille jäsenille keskuudessaan jotka hyväksyvät naispappeuden. Kirkko voisi myös ohjata virallisia lähetysjärjestöjä tähän suuntaan. On myös tunnistettava ne vaarat jotka syntyvät naispappeuden vastustajien yhteenliittymästä. Virkakysymyksestä tulee ohjaava prinsiipi.

    Ilmoita asiaton kommentti