Piispa Repo: Omat sakramentit viesti sakramenttikäsityksen selvästä muutoksesta

Esikoislestadiolaisten rukoushuone Lahdessa

Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo pelkää esikoislestadiolaisten ajautuvan kirkon ulkopuolelle. Esikoislestadiolaiset ry:n puheenjohtaja Seppo Karhu kertoi Kotimaa24:n haastattelussa, että liike ottaa omat maallikkojen suorittamat sakramentit käyttöön jossain vaiheessa.

Revon mukaan päätös sakramenteista asettaa liikkeen jäsenet vaikeaan valintatilanteeseen. Liikkeen omia sakramentteja valmistelevalle työryhmälle lähetetyssä piispojen kannanotossa piispat kirjoittavat liikkeen ajautuvan kirkon ulkopuolelle eräänlaiseksi vapaakirkoksi, vaikka suuri osa sen jäsenistä pysyisi evankelis-luterilaisen kirkon jäseninä.

– Seurakuntien jäsenet ovat aina yhtä tervetulleita kirkon toimintaan, hengelliseen elämään ja hallintoon. Erottautuminen koskee muodollisesti yhdistystä, ei yksittäisiä seurakuntalaisia. Mutta jos yhdistys alkaa viettää jumalanpalveluksia erillään, jäsenten hengellinen yhteys seurakuntaan voi katketa, Repo toteaa. Tämä puolestaan tulee Revon mukaan heijastumaan muuhun osallistumiseen, esimerkiksi vapaaehtoiseen palveluun tai luottamustehtäviin.

Omat sakramentit kertoisivat liikkeen käsityksen niistä eroavan kirkon käsityksestä.

– Silloin sakramenttien ei enää ole tarkoitus liittää uskovaa yhteen toisten jäsenten kanssa samaan Kristuksen ruumiiseen vaan omaan joukkoon. Mutta onko Kristus jaettu? Repo pohtii.

Liike pitää kiinni päätöksistään

Liikkeen johdolle on kerätty liikkeen sisällä adressia, jossa toivotaan, ettei ratkaisua tehtäisi. Lisäksi Lahden seudun kirkkoherrat ja piispat ovat antaneet liikkeen johtajille kannanotot, joissa toivotaan liikkeen vielä harkitsevan päätöstä.

Esikoislestadiolaisten valmisteleva työryhmä on ollut itse aktiivinen keskusteluyhteyden luoja piispojen suuntaan. Lisäksi keskustelua ovat Matti Revon mukaan toivoneet liikkeen piirissä elävät seurakuntalaiset. Seppo Karhu painotti haastattelussa, että piispojen kanta on mukana työryhmän valmistelussa, mutta yhdistys pitää kiinni valitsemastaan linjasta.

Repo muistuttaa, että liikkeen piirissä on monia, jotka toivovat pysymistä kirkon jumalanpalvelusyhteydessä. Seppo Karhu puolestaan sanoi Kotimaa24:lle, että suurin osa liikkeen toimintaan osallistuvista toivoo omia sakramentteja.

Yhtymäkohtia sisarliikkeen tilanteeseen

Lahden kirkkoherrat vertasivat kannanotossaan esikoisten tulevaa tilannetta lähetyshiippakuntaan. Repo näkee yhtymäkohtia myös vanhoillislestadiolaisen liikkeen tilanteeseen, johon hän on ottanut aktiivisesti kantaa.

– Johtaako herätysliikkeestä polku seurakunnan jumalanpalvelusyhteyteen vai keskitytäänkö omaan hengelliseen kotiin? Vaikka vanhoillislestadiolaisuudessa ei tietääkseni ole laitettu liikkeelle samanlaista hanketta kuin esikoisuudessa, voidaan kysyä, onko sen teologia näiden kysymysten osalta kuitenkin yhtenevä esikoisuuden kanssa, Repo summaa yhteneväisyyksiä.

Suomessa ei syytä poikkeuspäätöksiin

Revon mukaan sakramentit pappien toimittamina ovat oleellinen osa evankelis-luterilaisen kirkon identiteettiä, joka määritellään tunnustusteksteissä. Luterilaisen maailmanliiton osana kirkko on ekumeenisissa sopimuksissa sitoutunut yhteiseen pappisvirkaan.

Ruotsin ja Norjan poikkeavista ratkaisuista maallikkojen suorittamista sakramenteista hän toteaa, ettei Suomella ole historiallisia syitä tehdä vastaavia poikkeusratkaisuja.

Kuvassa esikoislestadiolaisten rukoushuone Lahdessa. Kuva: Olli Seppälä

Lue

Esikoislestadiolaiset ottamassa käyttöön omat sakramentit vetoomuksista huolimatta

Lahden kirkkoherrat huolestuneita esikoislestadiolaisten sakramenttiseparatismista

Esikoislestadiolaiset vastustavat liikkeen omia sakramentteja adressilla