Piispa Salmi: Yliopisto yritti estää minua pitämästä hartautta teologeille – Uskonnonvapaus kiihdytti kirkolliskokousta

Kuva kirkolliskokouksen istunnosta maanantaina 14.5. keväällä 2018.

Uskonnonvapaudesta koulussa ja varhaiskasvatuksessa syntyi vilkas keskustelu kirkolliskokouksessa keskiviikkona.

Edustaja Ilmari Ylä-Autio kysyi Kirkkohallituksen kyselytunnilla, mihin toimenpiteisiin kirkko on ryhtynyt, jotta viranomaiset olisivat selvillä suomalaisten oikeudesta uskonnon harjoittamiseen. Ylä-Autio huomautti, että uskonnonvapaus on kirjattu perustuslakiin.

– Uskonnonvapaus kätkee sisäänsä positiivisen uskonnonvapauden käsitteen, mikä tarkoittaa suomalaisen kulttuurin ja perinteen opettamista ja kristillisen perinteen kunnioittamista, Ylä-Autio sanoi.

Hän totesi, että uskonnottomat ja vapaa-ajattelijat yrittävät aktiivisesti rajoittaa uskonnon harjoittamista ja kirkkoon kuulumista. Koulujen henkilökunta on Ylä-Aution mukaan väsynyt perustelemaan kantojaan.

Kysymykseen vastannut Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo oli Ylä-Aution kanssa yhtä mieltä siitä, että jatkuvat valitukset yhteistyöstä seurakuntien kanssa saavat rehtorit ja päiväkotien johtajat epävarmoiksi linjauksistaan. Keskitalon mukaan kirkko muistuttaa julkisissa puheenvuoroissaan, että koulussa voidaan pitää uskonnollisia tilaisuuksia, jos samalla varmistetaan, että on olemassa aito mahdollisuus uskonnottomaan vaihtoehtoon.

– Meidän täytyy muistuttaa koko ajan tästä asiasta, koska muuten se ei pysy muistissa.

Keskitalo sanoi Kirkkohallituksen suosittavan, että seurakunnat ja kunnat laativat sopimukset kouluissa ja päiväkodeissa tehtävästä yhteistyöstä.

– Sopimuspohja turvaa käytäntöjä ja vähentää riskejä siihen, että yksittäisen kunnan virkamiehen mieltymykset vaikuttavat näihin asioihin negatiivisesti.

Piispa Salmi: En olisi saanut pitää hartautta teologisessa tiedekunnassa

Piispa Samuel Salmi puuttui puheeseen ja kertoi oman kokemuksensa kuukauden takaa Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta. Salmi oli tiedekunnassa vierailemassa piispan asemassa ja esitteli teologian opiskelijoille kirkon toimintaa.

– Halusin pitää alkuhartauden teologisen tiedekunnan tiloissa. Ennen hartauden pitämistä minulle yliopiston viranomaisten taholta välittyi viesti, että tällaisen hartauden pitäminen ei ole sallittua.

Salmi kertoi pitäneensä hartauden tästä huolimatta.

– Olemme menneet yhteiskunnassa käsittämättömän pitkälle ja haluaisinkin tietää Helsingin yliopiston autonomisesta hallinnosta sen viranomaisen, joka tällaisen päätöksen on tehnyt, Salmi sanoi.

Jaakko Weuro kysyi, onko kirkossa tehty analyysia siitä, miksi sen toiminta nähdään niin uhkaavana ja negatiivisena, että siltä halutaan suojautua.

– Liittyykö asia kirkon valtakulttuuriseen asemaan? Weuro kysyi.

Piispa Kaarlo Kalliala huomautti, että kirkko on perustajajäsenenä Uskot-foorumissa, johon kuuluvat myös Suomen islamilainen neuvosto, tataarien islamilainen yhdyskunta, juutalaisten seurakuntien keskusneuvosto sekä ekumeeninen neuvosto. Kallialan mukaan foorumin uskonnonopetusjaosto on käynyt hyviä keskusteluja viranomaisten kanssa.

Hänen mukaansa kirkon ei kannata puolustaa historiallista monopoliaan.

– Olemme Suomessa yksi uskonnollinen yhdyskunta, joka sattuu olemaan suurin.

Rolf Steffansson kysyi, millaista tukea kirkko voisi tarjota uskonnonvapauden kanssa painiskeleville rehtoreille ja opettajille. Aulikki Mäkinen vastasi, että Kuopiossa on saatu hyvää tukea Seurakuntaopistolta.

– Uskonnonopetuksen asiantuntijat ovat käyneet sieltä luennoimassa opettajille.

Kysymys: Mitä edellytetään, että oppikeskustelut Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa jatkuvat?

Pekka Niiranen otti puheeksi kirkon vuonna 2014 katkenneet oppikeskustelut Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa. Taustalla olivat seksuaalieettiset näkemykset.

– Yhteydenpito on jatkunut oppikeskusteluja matalammalla tasolla. Ketkä yhteydenpitoryhmään kuuluvat, mitä yhteistyön muodot ovat ja mitä edellytetään, jotta oppikeskustelut voisivat jatkua? Niiranen kysyi.

Kirkkoneuvos Kimmo Kääriäisen mukaan Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta yhteistyöryhmään kuuluvat hänen itsensä lisäksi piispa Seppo Häkkinen, teologian ja ekumenian johtava asiantuntija Tomi Karttunen, kansainvälisen työn hiippakuntasihteeri Timo Rosqvist ja arkkipiispan teologinen erityisavustaja Juha Meriläinen.

Yhteydenpitoryhmä tapasi ensimmäisen kerran Helsingissä toukokuun alussa.

Kääriäisen mukaan tapaamisessa kuultiin kirkkojen ajankohtaiskatsaukset ja kuvaus Venäjän ortodoksisen kirkon ekumeenisista suhteista sekä arvioitiin aiempia oppikeskusteluja. Lisäksi keskusteltiin ehtoolliselle valmistautumisesta ja uskonnollisesta ekstremismistä.

Seuraavan kerran ryhmän on määrä tavata ensi keväänä Pietarissa.

– Venäjän ortodoksisen kirkon puolelta ei voida tehdä päätöstä tulevien teologisten keskustelujen muodosta ennen kuin kirkkomme uusi arkkipiispa ja Venäjän ortodoksisen kirkon patriarkka tapaavat. Uusi arkkipiispa lähettää patriarkalle tapaamispyynnön, kun on aloittanut virassaan, Kääriäinen sanoi.

Kysymys: Voiko kirkko vaikuttaa siihen, että radion aamuhartaudet palaavat entiselle paikalleen?

Kyselytunnilla kiinnostivat myös radion hartausohjelmien muuttuneet lähetysajat. Kirsi Hiilamo tiedusteli, voiko kirkko vielä vaikuttaa siihen, että aamuhartaudet palautettaisiin aikaisemmille paikoilleen.

Viestintäjohtaja Tuomo Pesonen sanoi, että Kirkkohallitus vastusti aamuhartauden ajankohdan siirtoa alusta lähtien ja kertoi kantansa Ylelle ennen ratkaisua.

Yleisradiolla on kuitenkin viime kädessä yksiselitteinen oikeus päättää ohjelmakarttansa muutoksista. Tässä asiassa Yle on perustellut päätöstään tarpeella lisätä asiajournalismia aamun lähetystunteihin, Pesonen sanoi.

Hän jatkoi, että kirkon tuottamat ohjelmat ovat kuitenkin saaneet useita uusinta-aikoja ja näin ollen lisää lähetysaikaa. Vuodessa kuullaan 300 hartausohjelmaa enemmän kuin ennen.

– Luonnehtisin ohjelma-ajan huomattavaa lisäystä luottamuksen osoituksena kirkkoa kohtaan, Pesonen sanoi.

Kuva: Pasi Leino

21 kommenttia

  • Jori Mäntysalo sanoo:

    Aika jännä tulkinta… “Uskonnonvapaus kätkee sisäänsä positiivisen uskonnonvapauden käsitteen, mikä tarkoittaa suomalaisen kulttuurin ja perinteen opettamista ja kristillisen perinteen kunnioittamista.”

    Ei taitaisi kukaan juristi yhtyä ihan tällaiseen lausuntoon…

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jari Haukka sanoo:

      Jori Mäntysalo,

      Ateistina saat vapaasti julistaa uskoasi. Siihen on oikeus myös muilla toistaiseksi. Ateismin ihannemaa P-Koreassa sallitaan vain ateismi valtionuskontona. Siihenkö pyrit?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Jori

      Kirkko on julkisoikeudellinen laitos. Niinpä sillä pitää olla avoin pääsy yhteistyöhön kaikkien julkisoikeudellisten laitosten kanssa ilman että julkisoikeuden perusteita vastaan kiivailevat ateistit pääsevät sotkemaan tätä julkisoikeuden perusteisiin kuuluvaa todellisuutta. Ne ateistien nenärenkaassa taluttamat juristit jotka ovat lausuneet uskonnonharjoitusta rajoittavia kannanottoja eivät ole tiedostaneet maamme julkisoikeuden perusteita.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Matias, logiikasi mukaan esim.sos. demokraattisen puolueen puoluesihteerillä tulee sanan-ja kokoontumis- ja ilmaisuvapauden nimisä olla oikeus pitää yliopistossa esim.poliittisen historian laitoksella sosialidemokraattisen puolueen puolueohjelman julistamistilaisuus ja laulattaa pari työväenn taistelulaulua päälle!

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Marjukka Frondelius sanoo:

      Sepon logiikan perässä on vaikea pysyä…

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jori Mäntysalo sanoo:

      Jari, toki uskontoa saa julistaa. Mutta eihän se tarkoita erityisesti kristillisen perinteen kunnioittamista, vaan tasapuolista mahdollisuutta itse kullekin julistaa uskoaan.

      Matias, mistähän lähteestä löydän tuon sinun kuvaamasi käsityksen julkisoikeuden perusteista? Ei ole tullut minulla vastaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      Me pirämme hartaushetken missä taharomma, emmekä ole sitä ennenkään ateistelta kyselly, emmekä kysele.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Matias, logiikasi mukaan esim.sos. demokraattisen puolueen puoluesihteerillä tulee sanan-ja kokoontumis- ja ilmaisuvapauden nimissä olla oikeus pitää yliopistossa esim.poliittisen historian laitoksella sosialidemokraattisen puolueen puolueohjelman julistamistilaisuus ja laulattaa pari työväen taistelulaulua päälle!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Väisänen sanoo:

    Asiaan on kovasti luonnollinen vastaus. Teologinen Tiedekunta ei ota kantaa kirkon missioon. Papiksi tullaan lupaamalla, tahtomalla, tunnustamalla, suorittamalla kirjallista ja suullista ymmärtämistä kapituleille sekä tietystti kaffittelemalla samassa paikassa. Sitten on vielä kättenpäälleasettaminen papiksi vihittäessä ja omaisten onnittelut. Jälkimmäiset ei sitten kyllä kuulu kirkon missioon. Piispa Salmi on varmasti tietoinen edellisestä. Hänellä jotakin kyllä aikanaan unohtui kun meni ja otti vastaa Katolisen kirkon Ehtoollisen sakramentin. Onneksi kukaan ei huomannut kysyä oliko menettely korkeamman hengellisen substanssin tavoittelua jolloin asiaksi olisi saattanut tulla kirkkokurin ymmärtäminen ko. asiassa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Risto Korhonen sanoo:

    Teki mieli huutonauraa, mutta en tohtinut kun vaimo tuossa vieressä olisi säikähtänyt…;) Pari helmeä:

    “… uskonnottomat ja vapaa-ajattelijat yrittävät aktiivisesti rajoittaa uskonnon harjoittamista ja kirkkoon kuulumista …”

    Hihii. Paremmin asian voi kuvata niin, että ko. porukat pyrkivät lisäämään ihmisten omilla aivoillaan ajattelemista. Siitä kyllä seuraa usein uskontojen havaitseminen turhiksi. Mutta hei, jos tuollainen rajoittaminen on mahdollista ja sallittua, kertokaa joku miten!!!???

    “Keskitalon mukaan kirkko muistuttaa julkisissa puheenvuoroissaan, että koulussa voidaan pitää uskonnollisia tilaisuuksia, jos samalla varmistetaan, että on olemassa aito mahdollisuus uskonnottomaan vaihtoehtoon. … Meidän täytyy muistuttaa koko ajan tästä asiasta, koska muuten se ei pysy muistissa.”

    Hihii. En usko.

    Miksi, oi miksi, kirkot eivät vain järjestä lapsille tilaisuuksia kouluajan ulkopuolella? Sinne ei varmasti kukaan ilkimys tulisi kiusaamaan kirkkopoloista. Voisiko sillä olla jotain tekemistä yleisömäärän kanssa…?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Risto: “Mutta hei, jos tuollainen rajoittaminen on mahdollista ja sallittua, kertokaa joku miten!!!???”

      Juu, se kun tiedettäisi, niin ryhdyttäisi heti hommiin.

      Pohjoismaat lienevät kuitenkin jo ilman noita uskontojen rajoittamistoimenpiteitäkin maailman sekularisointunein kolkka (en puhu nyt mistään juche-aatteen läpitunkemasta Pohjois-Koreasta). Ja yllätys yllätys, pohjoismaat ovat myös maailman onnellisin ja menestynein asuinkolkka kaikilla mittareilla mitattuna – oma maamme ihan etunenässä.

      Olisikohan noilla asioilla jotain tekemistä keskenään, kun on huomattu, että ihminen on itse oman elämänsä jumala – ja onnensa seppä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Pohjoismaat ovat myös maailman ehdotonta kärkeä uskonnonvapauden toteutumisessa, mutta se on sitten kai jäänyt kirkolta huomaamatta. Suomessa kirkolla on jopa paljon erityisiä oikeuksia (tai ainakin mahdollisuuksia) tuoda sanomaansa esiin valtiollisissa tilaisuuksissa, armeijassa, kouluissa ja päiväkodeissa.

      No, ainakin Keskitalo varmasti ymmärtää puhuvansa vahvasti muunneltua totuutta. Se vähän huolettaa, että ilmeisesti jotkut hurmahenkisimmät kirkolliskokousedustajat näyttävät ottavan höpöpuheet tosissaan. Jotenkin toivoisi, ettei kirkko alentuisi räikeän ja valheellisen propagandan tasolle.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jusu Vihervaara sanoo:

    Halusin pitää alkuhartauden teologisen tiedekunnan tiloissa. Ennen hartauden pitämistä minulle yliopiston viranomaisten taholta välittyi viesti, että tällaisen hartauden pitäminen ei ole sallittua. Salmi kertoi pitäneensä hartauden tästä huolimatta.

    Todella kohtelias ja hienotunteinen lähestymistapa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      “Todella kohtelias ja hienotunteinen lähestymistapa”

      Aivan, yliopiston viranomaisen taholta hienotunteisen pirullinen lähestymistapa, kun kysymyksessä on teologinen tiedekunta. Se tietenkin kuuluu asiaan. Erinomainen veto piispa Salmelta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Tarkoitatko Kosti, että teologinen tiedekunta poikkeaa tässä muista tiedekunnista? Arveletko kenties, että siellä ollaan ensisijaisesti uskonnollisia ja vasta sitten tieteellisiä? Kysäisepä piruuttasi tiedekunnan ja yliopiston kantaa asiaan. Saatat yllättyä;)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      “Tarkoitatko Kosti, että teologinen tiedekunta poikkeaa tässä muista tiedekunnista? Saatat yllättyä;)”

      No en tietenkään, hyvänen aika sentään. En ylläty. Mistä sinä noin päättelet? Onhan Hän paikalla “ylhäisessä persoonassaan” ns. incognito jokapuolella. Toisin sanoen tunkee nenänsä jokapaikkaan. Hän viihtyy kuitenkin aivan erinomaisesti “ns. eritysasiantuntijaroolissaan” teologisessa tiedekunnassa ja on erityisesti kiinnostunut Jumalan sanasta. Melkein tekisi mieli sanoa, että hän on uskovainen. En kuitenkaan sano. :)

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Risto Korhonen sanoo:

    Mahdanko muuten olla oikeassa, kun arvelen jutun otsikon olevan huumorimielessä laadittu? Jutun sisältö kyllä puolestaan edustaa tahattoman komiikan jaloa taitoa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Risto Kauppinen sanoo:

    Ymmärtääköhän piispa Salmi , että hänen periaatteillaan myös esimerkiksi helluntaivaikuttajien pitäisi saada pitää yliopistolla hartaus- tai muita vastaavia tilaisuuksia, jos ovat siellä kertomassa liikkeestään tms? Luterilaisen kirkon piirissä pitäisi hiljalleen alkaa sisäistää että sillä ei ole enää erityisasemaa teologisissa tiedekunnissa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Niin ne hyvät asiat murenevat. Aiemmin oli lainsäädännössä luonnehdinta: Ylimuistoinen nautintaoikeus. Ei kai hartaushetki ole mikään erityisoikeus, kun se on ollut oikeus ylimuistoisesti satoja ehkä tuhansia vuosia.

    Ilmoita asiaton kommentti