Piispa Simo Peura: Pedofiliaskandaalista on puhuttu ekumeenisissa kohtaamisissa katolisen kirkon kanssa

Lapuan piispa Simo Peura kommentoi katolisessa kirkossa paisunutta pedofiliaskandaalia Radio Dein ja Kotimaan Piispan kyselytunti -lähetyksessä keskiviikkona.

– Aika huolestuttavalta näyttää. Pidän hyvänä sitä, että nyt näyttää siltä, että katolinen kirkko ainakin periaatetasolla on ruvennut ottamaan asiaan selkeästi kantaa ja miettii käytännön toimenpiteitä, Peura totesi.

Radio Dein lähetyksessä piispaa haastattelivat Yle Radio 1:n Horisontti-ohjelman toimittaja Ilona Turtola, Seinäjoen seurakunnan radiotyöstä vastaava Markus Haapoja, Kotimaan päätoimittaja Mari Teinilä ja Radio Dein ohjelmajohtaja Kai Kortelainen.

Simo Peura muistutti, että millään toisella kirkkokunnalla ei ole syyttelevän sormen osoittajan paikkaa.

– Jokaisessa kristillisessä kirkossa tämänkaltainen toiminta on kyseenalaista ja siihen pitää puuttua ajoissa. Nämä ovat sellaisia kysymyksiä, jotka kuuluvat poliisin selvitettäviksi.

Peuralta kysyttiin, voidaanko pedofiliaskandaalin kaltainen asia ottaa esille ekumeenisissa kohtaamisissa. Peuran mukaan teemat ovat ekumeenisissa keskusteluissa tällä hetkellä toisenlaiset, mutta pedofiliaskandaali on kysymys, joka tulee väistämättä esille.

– Jos ei muuten, niin sitten epävirallisesti. Kyllä näissä keskusteluissa tämä kysymys on ongelmana todettu, Peura sanoi.

– Siitä on keskusteltu sellaiseen sävyyn, että asia herättää huolta ja hämmennystä. Kysymyksen vakavuus myös ymmärretään selvästi.

Luterilaisten ja katolilaisten yhteinen ehtoollinen – tuleeko sitä?

Piispa Peuralta kysyttiin myös, koska luterilaisten ja katolilaisten yhteinen ehtoollinen olisi mahdollinen. Hän viittasi Suomessa käytyyn kirkkoa, virkaa ja ehtoollista koskevaan keskusteluprosessiin.

– Sen pohjalta pitäisi nyt uskaltaa tehdä johtopäätöksiä. Yksi konkreettinen johtopäätös olisi se, että onko mahdollista, että katolinen kirkko avaisi ehtoollispöytäänsä ainakin rajoitetusti luterilaisille kristityille, Peura muotoili.

Peuran mukaan olennainen kysymys on aluksi se, miten ekumeeniset luterilais-katoliset perheet selviävät ja miten heille taataan mahdollisuus yhteiseen ehtoolliseen.

– Jos perhe-elämässä korostetaan yhteyttä, niin yhteisessä ehtoollispöydässä, jossa perheittenkin yhteys syvimmältään korostuu, joudutaan erilleen, Peura sanoi ja piti kysymystä kipeänä.

Maailmalla on ekumeenisessa toiminnassa kaksi erilaista lähestymistapaa yhteiseen ehtoollispöytään. Toisessa toivotaan yhteisen ehtoollisenvieton olevan keino ykseyden saavuttamiseksi. Toisessa, niin kutsutussa sopimusmallissa, halutaan ensin sopia asian teologisista kysymyksistä, jolloin yhteinen ehtoollinen on vasta saavutetun yksimielisyyden päämäärä.

Ekumeniikan tutkijana Peura pitäisi kiinni ekumeenisesta sopimusmallista, josta hänen mukaansa on jo olemassa hyvät näytöt luterilaisen kirkon osalta.

Käytännössä luterilaiset ja katolilaiset osallistuvat eri puolilla maailmaa myös toistensa kirkkojen ehtoollisenviettoon. Kotimaan päätoimittaja Mari Teinilä kysyi asiasta Peuralta:

– Olen luterilainen ja käynyt katolisessa kirkossa ehtoollisella. Olenko toiminut väärin ja vaarantanut tätä yhteyttä ja neuvotteluja?

Peura totesi, että hän ei voi ottaa asiaan kantaa.

– Kannattaisi käydä keskusteluja katolisen kirkon kanssa. Käytännössä katolinen piispa voi antaa poikkeusluvan ei-katolilaiselle. Tällaisia lupia on joissakin tilanteissa saatu.

"Me kaikki olemme vastuussa vanhusten hyvästä hoidosta"

Piispan kyselytunnilla käsiteltiin myös monia muita aiheita, kuten vanhustenhoitoa ja ilmastonmuutosta.

Vanhustenhoidon tilanne on huolestuttanut myös Peuraa.

– Olen seurannut tätä keskustelua hämmentyneenä ja surullisena siitä, että tällä alueella on näin paljon ongelmia.

Peuran mukaan kirkkokin voi julkisuudessa esittää kannanottoja vanhustenhoidon kaltaisista kysymyksistä, mutta toisaalta asia on tiedostettu myös puolueissa ja viranomaisten keskuudessa.

– Kirkon näkökulmasta olennaista on, että vastuu asioista ei kuulu vain puolueille, viranomaisille ja yrityksille, vaan meistä itse kullekin.

Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi tiistaina ilmasto- ja energiastrategian, jonka mukaan Suomen evankelis-luterilainen kirkko pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Peuran mukaan kirkko ei voisi olla tekemättä tällaista strategiaa.

– Ilmastonmuutos on niin suuri globaali ongelma, että saamme joka talvi ja kesä muistutuksen siitä, että kaikki ei ole nyt kunnossa. On aivan aiheellista, että me huolestumme yrityksissä, julkisella puolella ja kirkossa ja yritämme tehdä kaiken mahdollisen tämän kehityksen pysäyttämiseksi.

Peuran mukaan kirkkoa on ilmastokysymyksessä myös kuunneltu, ja ohjelma on saanut positiivisen vastaanoton julkisuudessa.

Peura muistutti kuitenkin, että ilmastokysymyksistä huolehtiminen ei ole kirkon päätehtävä.

– Päätehtävä on evankeliumin julistaminen. Ilmastoasia on enemmän lain saarnaa, jota me julistamme itsellemme ja yhteiskunnassa.

Lapuan hiippakunnassa väki vähenee ja seurakuntien verotulot pienenevät

Simo Peuran hiippakunta kattaa Suomessa enimmäkseen sellaisia alueita, jotka eivät kuulu voimakkaasti kasvaviin seutuihin. Laajat alueet Lapuan hiippakunnassa kärsivät väestön vähenemisestä.

Väestön väheneminen maakunnissa ja kaupungistuminen ovat Peuran mielestä erittäin suuri yhteiskunnallinen muutos. Kaupungistuminen aiheuttaa paljon seuraamusvaikutuksia väestöä menettävillä alueilla.

Tämä kaikki näkyy myös seurakuntien taloudessa. Peura totesi kaikkien Lapuan hiippakunnan seurakuntien verotulojen vähentyneen.

– Myös isoissa keskuksissa. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että seurakuntien toimintaresurssit näillä alueilla vähenevät. On todellinen iso kysymys ja huolenaihe, kuinka pystymme ylläpitämään seurakuntatyötä maaseudulla.

Kuva: Olli Seppälä

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.