Piispat huolissaan kaivoshankkeesta Heinävedellä – "Ihminen ei ole luomakunnan herra"

Lintulan luostarissa alkaa sadonkorjuuaika

Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat Jari Jolkkonen Kuopiosta ja Seppo Häkkinen Mikkelistä ovat huolissaan Heinäveden kunnan alueelle suunnitellusta grafiittikaivoksesta.

Brittiläisen Beowulf Miningin tytäryhtiölle Fennoscandian Resourcesille myönnettiin malminetsintälupa vuonna 2016. Yhtiö on selvittänyt Heinävedellä Aitolammen alueella grafiitin laatua poraamalla testireikiä.

Kaivoshanketta vastustetaan alueella laajasti. Tänä kesänä vastustajat perustivat Pro Heinävesi -nimisen kansalaisliikkeen. Kaivosta on vastustanut julkisuudessa muun muassa Heinävedellä mökkeilevä europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.). Hän kirjoitti asiasta blogissaan Iltalehdessä.

Nyt huolensa tulevasta kaivoshankkeesta ovat ilmaisseet myös piispat yli tunnustuskuntarajojen.

"Tarvitaan viisautta luoda työtä, joka turmelemisen sijasta varjelee ja ennallistaa luontoa"

Arkkipiispa Leon mukaan kaavailtu kaivos sijaitsisi Kermajärven luonnonsuojelualueen välittömässä läheisyydessä ja vaarantaisi alueella eläviä EU-direktiivien suojaamia lajeja. Se muodostaisi ylipääsemättömän haitan Lintulan ja Valamon luostarien elinkeinoille. Erityisesti vaikeuksiin joutuisi Lintula, jonka yksi pääelinkeinoista on yrttien kerääminen, viljely ja myyminen.

– Kirkkomme luostarit elävät merkittävissä määrin omavaraistaloudessa rauhaa ja luontoa kunnioittaen. Ne ovat riippuvaisia puhtaasta luonnosta.

Luterilaisen kirkon piispat Jari Jolkkonen ja Seppo Häkkinen painottavat, että grafiittikaivoshanke koskettaa koko pohjoisen Saimaan aluetta ja ylittää kuntien, maakuntien ja hiippakuntien rajat. Piispojen mukaan hankkeen ympäristövaikutuksista tarvitaan lisää selvitystä. Todistustaakka on heidän mukaansa kaivosyhtiöillä, ei alueen asukkailla.

– Kaivos tarjoaisi työpaikkoja yhden sukupolven ajan, mutta sen ympäristövaikutusten kanssa joutuisivat kymmenettuhannet ihmiset elämään monen sukupolven ajan, alueen eläimistä ja kasveista puhumattakaan. Pahimmillaan vahingot luonnolle ovat peruuttamattomia, Jolkkonen ja Häkkinen kirjoittavat kannanotossaan.

Jolkkosen ja Häkkisen mukaan Itä-Suomessa tarvitaan kyllä työpaikkoja. Yritystoimintaa on kehitettävä siten, että sen vaikutukset voidaan sovittaa yhteen Saimaan alueen korvaamattomien luontoarvojen kanssa.

– Tarvitaan viisautta luoda työtä, joka turmelemisen sijasta varjelee ja ennallistaa luontoa. Vireillä olevassa kaivoshankkeessa tämä ei näytä toteutuvan.

Arkkipiispa Leon mukaan Ilmastonmuutos ja muut globaalit ilmiöt osoittavat, ettemme ole tarpeeksi sitoutuneita varjelemaan maapalloa.

– Ihminen ei ole luomakunnan herra. Tarvitsemme maailmanlaajuista mielenmuutosta. Paikallisesti se voi alkaa siitä, että huolehdimme sovussa lähiympäristömme hyvinvoinnista tulevia sukupolvia ajatellen, arkkipiispa Leo sanoo.

Kuva: Suomen ortodoksinen kirkko. Sadonkorjuun aika on alkanut Lintulan luostarissa.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

2 kommenttia

  • Seija Rantanen sanoo:

    Näin vanhaksi piti elää, mutta nyt on se päivä koittanut, että olen Häkkisen, Jolkkanderin ja Leon kanssa samaa mieltä. Mitähän seuraavaksi? 🙀

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Paavo Eero sanoo:

    Piispat tarvitsevat tässä ajassa näitä populaarikulttuurista ammennettavia lausuntoja, kirkko ei. Tuo viisaus kuuluu kyllä jo muualtakin.

    Ilmoita asiaton kommentti