Piispat ovat vuoden uskontouutinen – "Aihetta ryystetään niin kauan kuin se jaksaa ihmisiä kiinnostaa"

Arkkipisipan tunnukset Turun tuomiokirkon kaitella

Piispat valikoituivat vuoden uskontouutiseksi, kun Kotimaa kysyi pariltakymmeneltä eri medioissa työskentelevältä toimittajalta vuoden uskontoon liittyvistä puheenaiheista. Aihe pitää aiheena sisällään erilaisia uutistapahtumia, joita kaikkia yhdistää piispuus, korkea vihkimysasema kirkossa. Eniten mainintoja saivat piispa Teemu Laajasalon kujanjuoksu ja Kaisamari Hintikan valinta Espoon piispaksi.

Vuoden uskontouutisen kiteyttää Ylen Aamu-tv:n toimittaja ja juontaja Anna Lehmusvesi.

– Piispanvaalit kiinnostivat tänä vuonna tavanomaista enemmän. Toki sen takia, että arkkipiispa vaihtui, mutta myös sen takia, että Irja Askola jäi viime vuonna eläkkeelle. Jännitettiin, kauanko meillä on jälleen pelkkiä miespiispoja. Helpotuksen huokaus tuli marraskuussa, kun Kaisamari Hintikka valittiin Espoon piispaksi. Myös piispa Teemu Laajasalon hämmentävä kujanjuoksu, ja lopulta syyte tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta piti piispan viran otsikoissa.

Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi pitää historiallisena sitä, että virassa olevaa piispaa eli Teemu Laajasaloa syytetään rikoksesta, jonka hän on aikaisemmin kiistänyt.

Radiotoimittaja Anna Patronen Kirkon viestinnästä toteaa, että piispa Laajasalon tapauksessa kirkon rahankäyttöä on käsitelty yhden ihmisen kautta.

– Aihetta ryystetään niin kauan kuin se jaksaa ihmisiä kiinnostaa. Olisi kiinnostavaa tietää, mihin kaikkeen tämän vuoden uutisointi vaikutti. Ketkä kaikki säikähtivät? Kuka alkoi vaivihkaa järjestellä kuittejaan ja laittaa ruotuun yhteisten rahojen käyttöään?

Iltalehden monimediatoimittaja Heljä Salonen piti kotimaisena uskontouutisena Laajasalon kujanjuoksua ja ulkomaisena uutisena katolisen kirkon pedofiliaskandaalin uusia paljastuksia.

– Molemmissa on keskiössä kirkollisen ylimmän johdon vallankäyttö, Salonen toteaa.

Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Jussi Eronen sanoo ihmettelevänsä hiljaista vaivautuneisuutta, joka hänen mielestään tätä uutista kirkollisissa vaikuttajapiireissä ympäröi.

Eronen sanoo kuitenkin olevansa jäävi valitsemaan Laajasalon tapausta vuoden uskontouutiseksi, koska kirjoitti siitä ensimmäisen uutisen Suomen Kuvalehteen. Uutisesta käynnistyi Laajasalon talousasioiden käsittely julkisuudessa.

Espoon piispanvaalin tulos

Kaisamari Hintikan valintaa Espoon piispaksi piti vuoden uskontouutisena Kirkko ja kaupungin uutispäällikkö Pauli Juusela.

– Uutinen asiassa on myös se, että se on Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa yhä iso uutinen. Se, ettei mennyt kuin vuosi Irja Askolan eläkkeelle jäämisestä, kun Suomeen valittiin toinen nainen piispaksi, on kuitenkin merkki väistämättömästä muutoksesta. Askola toimi tienraivaajana, Hintikan jälkeen muilla on toivottavasti helpompaa. Piispoiksi tarvitaan sekä naisia että miehiä, päteviä pappeja, Juusela perustelee.

MTV:n uutisten toimittaja Kari Pyrhönen on samoilla linjoilla Juuselan kanssa.

– Espoon piispaksi valittiin nainen, Luojalle kiitos. Hintikka on arkisen älykäs kosmopoliitti, jalat maassa. Mutta selkeitä kannanottoja tarvitaan.

Pyrhösen mielestä myös kahdelta muulta vuonna 2018 valitulta piispalta eli arkkipiispa Tapio Luomalta ja Oulun piispa Jukka Keskitalolta vaaditaan linjanvetoja ja profiilia.

Karjalaisen kulttuuritoimituksen esimies Kimmo Nevalainen pitää sukupuolta ja seksuaalisuutta edelleen kirkolle ongelmana.

– Espooseen piti saada nainen piispaksi. Hyvä niin. Toivon, että seuraavan piispanvaalin yhteydessä sukupuolesta ei tarvitse keskustella. Samalla kirkon kannattaa unohtaa sukupuoli ja keskittyä henkilöön sinänsä.

Nevalainen huomauttaa, että kirkon päättävät elimet unohtavat konservatiivisuudessaan ne potentiaaliset jäsenet, jotka voisivat olla kirkon toimijoita, jos heille annettaisiin mahdollisuus.

Naispappeus otsikoissa – taas

Helsingin Sanomien toimittaja Anna-Stina Nykänen ja Kalevan toimittaja Minna Akimo viittaavat vastauksessaan 28 kirkolliskokousedustajan piispoille lähettämään kirjeeseen, jossa vaaditaan naispappeuden vastustajille lisää elintilaa kirkossa.

– On korkea aika, että kirkossa noustaan puolustamaan naispappeja. Ei voi olla niin, että naispappeuden vastustajille annetaan tilaa sukupolvesta toiseen. Päätöksistä on pidettävä kiinni. On erityisen tärkeää, että kirkossa miehet nousevat puolustamaan naisia. Ei voi olla uhrin ja kiusatun tehtävä puolustaa yksin itseään. Oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon puolella pitää kaikkien olla rohkeasti, Nykänen sanoo.

Minna Akimo toteaa, että kuluva vuosi on kuitenkin jälleen paljastanut sen, miten vaikea asia pappina työskentelevä nainen on edelleen osalle kirkon työntekijöistä ja luottamushenkilöistä.

– Naisten pappeuteen liittyvät uutiset kertovat, että kirkossa toimivat edelleen aktiivisesti sellaiset tahot, joille naisen pappeus on ongelma ja jota vastaan he haluavat taistella. Konservatiiviset asenteet pappisnaisia kohtaan nousivat esille jopa arkkipiispanvaaleissa.

Sankarillista toimintaa Kiihtelysvaarassa

Aamuposti-lehden päätoimittaja Laura Ääri valitsee vuoden uskontouutiseksi Kiihtelysvaaran kirkon palon.

– Uutinen itsessään on tietysti musertavan surullinen ja dramaattinen, mutta samalla voimakkaasti yhteisöä vahvistava. Suru on yhteinen – niin Kiihtelysvaarassa kuin muuallakin maassa. Kriisin keskellä nähtiin hieno sankaritarina. Koko Suomi sai seurata, millaista voimaa ja rohkeutta löytyi seurakunnan kiinteistömestari Jouni Heiskasesta, joka onnistui pelastamaan arvokasta esineistöä lieskoilta.

Myös Suomen Kuvalehden Jussi Erosen valinta uskontouutiseksi on Kiihtelysvaaran kirkon seurakuntamestari, joka nopealla toiminnallaan pelasti valtavan kokoisen alttaritaulun liekkimeren keskeltä.

– Se oli tarina rohkeudesta, päättäväisyydestä ja uhrautumisesta – ja siinä oli mukana häivähdys ihmettä.

Uskontouutisia myös maailmalta

Muita esille nousseita aiheita olivat muun muassa paavi Franciscuksen aseman kyseenalaistaminen.

– Se on uusimman tuntuinen ilmiö ja symboliselta arvolataukseltaan todella iso. Se kertoo, että liberaali-konservatiivi-jännite on ajankohtainen myös katolisessa kirkossa, jonka populaariin julkisuuskuvaan kuitenkin kuuluu vakaus ja yhdenmukaisuus, perustelee Olavi Seppänen. Hän toimittaa Yle Puheella uskontoon keskittyvää keskusteluohjelmaa Homo religiosus.

Muita mainituksi tulleita aiheita olivat Ukrainan ortodoksien irtautuminen Moskovan patriarkaatista, Billy Grahamin kuolema, Sleyn kustantama Kutsuvat sitä rakkaudeksi -kirja ja sen herättämä keskustelu sekä islamin opetus Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa.

Kuva: Olli Seppälä. Kari Mäkisen arkkipiispan asu ja tunnukset Turun tuomiokirkon kaiteella hänen jäätyään eläkkeelle toukokuun lopussa 2018.

Lue myös:

Uusi avioliittolaki ja sen seuraukset kirkolle ovat vuoden uskontouutinen

Aleppon kellot on vuoden uskontouutinen

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.