Piispat siivottiin pois Helsingin Kirjamessuilta – miksi?

Neljänä perättäisenä vuonna Helsingin Kirjamessujen ohjelmaan ovat kuuluneet piispojen tekemät kirjailijahaastattelut. Tilaisuudet ovat myös keränneet paljon kiinnostuneita kuulijoita. Tänä vuonna piispoja ei kuitenkaan nähdä virallisessa ohjelmassa.

Kirkkohallituksen Pekka Rehumäki on hoitanut piispojen puolesta yhteyksiä Helsingin Kirjamessuihin päin.

– Huhtikuussa sain sähköpostia, jossa sanottiin, että uusi ohjelmajohtaja vaihtaa kaikki haastattelijat ja muuttaa messujen yleisilmettä, Rehumäki kertoo.

Helsingin Kirjamessujen uutena ohjelmajohtajana aloitti tämän vuoden alussa Ronja Salmi, kirjailija ja yrittäjä. Hänet valittiin tehtävään tuomaan nuorekkuutta ja uusia näkökulmia.

”Haluan viedä tapahtumaa siihen suuntaan, että tarinoiden ja kirjamessujen rakastajien lisäksi kulttuurista kiinnostuneet nuoret aikuiset merkkaavat tapahtuman kalenteriinsa. Nuorten aikuisten lukutottumukset ovat erilaiset kuin vanhempien. Kirjamessut tuo heillekin uudenlaisen, hienon elämyksen, kunhan vain tulevat messuille”, Salmi sanoi Kirjamessujen tiedotteessa valintansa yhteydessä.

”Kirjamessut on kirjallisesti, mutta myös kulttuurisesti merkittävä tapahtuma, jossa keskustellaan tärkeistä asioista. Tämän viestin haluan kertoa niillekin, jotka eivät sitä vielä tiedä”, Salmi sanoi.

***

Pekka Rehumäki on Salmen kanssa samoilla linjoilla Kirjamessujen kulttuurisesta merkityksestä, minkä vuoksi hän ihmettelee tilannetta, jossa kirkon näkyvyys Kirjamessuilla on ohuempi kuin aikaisemmin.

– Helsingin Kirjamessut on kaupallisesta luonteesta huolimatta suuri ja merkittävä kulttuuritapahtuma. Kirkko ja kristinusko ovat yhä merkittävä osa kulttuuria, joten niille toivoisi näkyvyyttä myös tapahtumassa. Nyt tilanteen voi valitettavasti nähdä myös niin, että kirkko on haluttu lakaista sivuun messujen ohjelmasta, Rehumäki sanoo.

Rehumäki muistuttaa, että kirkon ja Kirjamessujen suhdetta on rakennettu vuosien ajan. Edelliset ohjelmajohtajat suhtautuivat erittäin myönteisesti kirkon läsnäoloon messuilla.

Rehumäki muistuttaa myös Ruotsissa Göteborgin merkittävistä kirjamessuista, joissa kirkon osasto on yksi suurimpia ja muutenkin kirkon edustajien mukanaolo on messuilla näkyvää.

Myös Turun kirjamessuilla kirkon läsnäolo on luontevaa. Tämän syksyn messuilla arkkipiispa emeritus Kari Mäkisen kohtaaminen kirjailija Sirpa Kähkösen ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andessonin kanssa veti väkeä niin, etteivät kaikki mahtuneet istumaan.

***

Helsingin Kirjamessujen yhdellä ohjelmalavalla on perinteisesti julistettu Vuoden kristillinen kirja -kilpailun voittaja. Tänä vuonna ei lavaa tähän käyttöön löytynyt.

– Olimme yhteydessä Kirjamessuihin kuten aikaisempinakin vuosina, mutta saimme kuulla, että kaikki ohjelmapaikat on jo jaettu, kertoo kilpailun järjestävän Kristilliset kustantajat ry:n puheenjohtaja Merja Pitkänen.

– Saamamme selitys oli ikään kuin käytännöllinen, ei ideologinen, mutta halusin silti keskustella siitä.

Pitkänen otti yhteyttä Ronja Salmeen ja halusi tavata tämän, mutta tapaamiselle ei löytynyt aikaa.

Vuoden kristillinen kirja 2018 -kilpailun voittaja kerrotaan kuitenkin Helsingin Kirjamessuilla, tällä kertaa Pipliaseuran messuosastolla. Valinnan tekee piispa Teemu Laajasalo.

Yllättäviä kokemuksia Helsingin Kirjamessuista ja kristillisestä kirjasta on myös Kirjapajalla. Sen kustantamia kirjoja on messuohjelmassa kymmenkunta, mutta yksikään niistä ei suoraan käsittele kristinuskoa tai kirkkoa.

– Taustalla on sinänsä normaali prosessi eli me ehdotamme kirjoja, joista Kirjamessut valitsee ohjelmistoon mielestään sopivimmat. Kun tieto valituista ohjelmista tuli, pistimme merkille, että mukaan ei mahtunut yhtään uskontoa tai hengellisyyttä käsittelevää kirjaa, sanoo Kirjapajan vt. viestintäpäällikkö Piia Latvala.

Latvalan mukaan ohjelmaan tarjottiin myös uskonnollista kirjallisuutta nimekkäiltäkin tekijöiltä.

Kirjapaja on osa Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy:tä. Lasten Keskus on kustantanut kaksi Kirjamessujen ohjelmajohtaja Ronja Salmen varhaisnuortenkirjaa, Onks noloo? (2016) ja Onks noloo? Leirikoulussa (2017).

***

Kuultuaan kirkollisten piirien epäilyjä Kirjamessujen uskontovastaisuudesta ohjelmajohtaja Ronja Salmi sanoo olevansa harmissaan.

– Olen pahoillani, jos on syntynyt käsitys, että meillä olisi jokin isompi ideologinen viesti takana. Siitä ei todellakaan ole kysymys. Messuille tuli kaikkiaan 1 400 ohjelmaehdotusta ja mukaan mahtui 800. Se tarkoittaa, että 600 jäi tällä kertaa ulkopuolelle.

Salmi painottaa messuohjelman kokonaisuutta sekä yksittäisten tapahtumien kiinnostavuutta, ajankohtaisuutta, kirjailijan esiintymiskykyä ja sitä, onko tarjolla samankaltainen teos. Salmen mukaan on tärkeää, että kirjallisuus on monipuolista ja että ihmiset lukevat sitä tarpeeseensa.

– Hengellinen ja filosofis-uskonnollinen kirjallisuus on monille tärkeää, ja he saavat siitä itselleen merkitystä.

Salmi perustelee piispojen jäämistä pois haastattelijoiden joukosta sillä, että kun hän keskusteli asiasta kustantajien edustajien kanssa, he kertoivat, että piispojen suhteen on ollut hankaluuksia: heitä on ollut vaikea saada kiinni ja yhteydenpito niin kustantajaan kuin kirjailijaan on jäänyt vähäiseksi.

– Kun sitten kysyin kustantajien edustajilta, että mitä jos jätämme piispat pois, niin ehdotusta kannatettiin. Samalla vaihdoimme myös kaikki muutkin vakiohaastattelijat.

***

Vuoden kristillinen kirja -palkinnonjako jäi Ronja Salmen mukaan pois ohjelmasta, koska palkintojen jakoja vähennettiin muutenkin Helsingin Kirjamessujen ohjelmasta. Tarjolla oli kymmenkunta kilpailua, joista puolet pääsi mukaan ohjelmaan.

– Lisäksi sain Vuoden kristillinen kirja -kilpailua koskevan sähköpostin kesäkuun puolivälissä, kun ohjelma oli jo lyöty lukkoon kesäkuun alkuun mennessä. Helsingin Kirjamessuille voivat ehdottaa virallisen lomakkeen kautta ohjelmaa näytteilleasettajat ja alan järjestöt. Deadline ohjelmaehdotuksille on huhti-toukokuun vaihteessa. Ehdotus ei siis tullut virallisia kanavia pitkin, minkä lisäksi se oli reilusti myöhässä, Ronja Salmi sanoo.

Salmen mukaan Kristillisten kustantajien ohjelmaehdotus lähti käytännön syistä ikään kuin takamatkalta liikkeelle, mutta sitä harkittiin silti. Kuitenkin verrattuna muihin jo valittuihin palkintojenjakoihin ja ohjelmaan ehdotus ei selvinnyt karsinnasta.

– Palkinnot ovat tärkeitä niin tekijöille kuin osalle lukijoista. Mutta epäilen, ettei kukaan ostaa lippua Kirjamessuille päästäkseen seuraamaan palkintojenjakoja. Ne eivät ole vetävimpiä ohjelmanumeroita uuden yleisön näkökulmasta. Aikaisemmin jo avajaisten yhteydessä jaettiin kolme palkintoa, nyt ne on siirretty toiselle lavalle. Olemme siis laajemminkin kiinnittäneet huomiota ohjelmatyyppeihin ja niiden vetävyyteen messuilla, Salmi perustelee.

Helsingin Kirjamessuilta on myös vähennetty kaksi esiintymislavaa. Lavat on lisäksi teemoitettu, mikä rajaa saman lajityypin kirjallisuuden määrää. Kullakin lavalla on vain tietty määrä ohjelma-aikoja.

Ronja Salmi sanoo lukeneensa läpi kaikki 1 400 ohjelmaehdotusta. Yksittäisten kirjojen kohdalla jääminen ohjelman ulkopuolelle riippuu monesta eri tekijästä ja on hänen mukaansa tapauskohtaista.

Helsingin kirjamessut järjestetään 25.–28.10.

Kuva: Olli Seppälä. 
Helsingin Kirjamessut 2014.

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliTämänvuotinen Ekumeeninen vastuuviikko keskittyy naisten ja tyttöjen oikeuksiin
Seuraava artikkeliArvio: Risto Nordellilla on ihmeellinen taito yhdistää tämän maailman kauneus tuonpuoleiseen

Ei näytettäviä viestejä