Poliittiset nuorisojärjestöt haastavat kirkon rahoituksen ja aseman

raha_ja_kirkko205

Kokoomusnuorten puheenjohtaja Ville Rydman painottaa, että pyrkimyksenä ei ole purkaa kansankirkon julkisoikeudellista asemaa, vaan yleisemmin saattaa valtiontalouden menot kuriin.

Vastaavasti Kokoomusnuoret kannattavat kirkkoon kuulumattomilta perittäviin maksuihin kustannusperäistä korotusta palveluista, joita kirkko tuottaa. Näitä olisivat esimerkiksi hautauskustannukset.

– Kirkon on osallistuttava talkoisiin siinä missä muidenkin. Yhteisöverotuotoille on monta muutakin käyttökohdetta tilanteessa, jossa kaikki joutuvat supistamaan menoistaan. Kirkon ei kuitenkaan tarvitse olla laupias samarialainen niille, jotka eivät osallistu toiminnan kustannuksiin. Klubin jäsenille klubiedut, Rydman perustelee.

Nykyisen mallin myötäilyä

Nykyisen mallin kannattajiksi tunnustautuvat selkeimmin Keskustan ja Perussuomalaisten nuorisojärjestöt.

Keskusta on käsitellyt asiaa omassa liittokokouksessaan. Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen kertoo enemmistön puolustavan kansankirkkojärjestelmää, jossa seurakunnilla on hengellisen tehtävänsä ohella muitakin merkittäviä yhteiskunnallisia vastuita.

Perussuomalaisten Simon Elo sanoo, että yhteisövero-osuuksien leikkaaminen ei tuo säästöjä vaan ainoastaan siirtää kustannukset muualta maksettaviksi.

Kristillisdemokraattisten nuorten puheenjohtaja Aki Ruotsala sanoo, että kirkon hengellinen työ ja sen arvostus on puolueessa korkeaa. KD:n parissa kirkon asemaa ja rahoitusta kohtaan on kuitenkin eri ajatuksia, koska puolueessa vaikuttaa useita muiden kirkkokuntien kuin luterilaisen kirkon jäseniä.

RKP:n Svensk ungdom ottaa puheenjohtaja Fredrika Åkerön mukaan kirkon yhteiskunnallisen aseman tarkempaan syyniin myöhemmin tänä vuonna.

Halua kirkon erityisaseman purkamiseen

Vihreät ja demarinuoret olisivat yksissä tuumin halukkaita purkamaan kirkon erityisaseman ja asettamaan kirkon samalle viivalle muiden uskonnollisten yhdistysten kanssa. Tämä merkitsisi yhteisöverotuottojen tilittämisen lopettamista kirkolle.

Molemmat järjestöt ottaisivat puheenjohtajiensa Paloma Hannosen (vihr.) ja Timo Kontion (sd) mukaan hautaustoimen yhteiskunnan hoidettavaksi. Kirkon julkisoikeudellisen aseman purkaminen ei kummankaan mukaan kuitenkaan merkitsisi, etteikö kirkko voisi edelleen saada yhteiskunnan rahoitusta ostopalveluiden tai muiden tukien muodossa.

Kirkon julkisoikeudelliseen asemaa jyrkimmin vastustaa Vasemmistoliiton nuorisojärjestö, joka haluaisi yksiselitteisesti ottaa kirkolta pois kaikki yhteiskunnalliset tehtävät. Puheenjohtaja Dan Koivulaakso sanoo, ettei ole kiinnostunut arvioimaan kirkon onnistumista yhteisöverotuoton vastikkeeksi määrätyissä toimissaan ja ettei hänellä ole käsitystä esimerkiksi kirkon diakoniatyön merkityksestä.