Poliittisten listojen edustajia entistä vähemmän läpi seurakuntavaaleissa

Seurakuntavaallit2018 Klaukkalan kirkossa Nurmijärvellä.

Marraskuussa järjestetyissä seurakuntavaleissa poliittisilta listoilta valituksi tulleiden osuus oli 21,3 prosenttia. Se on selvästi vähemmän kuin edellisissä vaaleissa vuonna 2014, jolloin puoluepoliittisilta listoilta valittiin kolmannes läpi menneistä. Tieto perustuu Kirkon tutkimuskeskuksen Facebookissa julkaisemaan taulukkoon.

Eniten kirkkovaltuustoihin, seurakuntaneuvostoihin ja yhteisiin kirkkovaltuustoihin valittiin keskustalaisia. Heitä oli 10,5 prosenttia valituista (vuoden 2014 vaaleissa 12 prosenttia).

Puolueista seuraavina tulevat kokoomus (4,7 prosenttia), Sdp (5,5), vihreät (0,6), perussuomalaiset (0,4), vasemmistoliitto (0,4) ja kristillisdemokraatit (0,3). Eniten paikkoja menetti kokoomus, sillä vuoden 2014 vaaleissa sen osuus oli seitsemän prosenttia.

Poliittisilta listoilta valittiin kaikkiaan 1 697 luottamushenkilöä.

Muilta valtakunnallisilta listoita valituista vanhoillislestadiolaisten osuus oli 3,2 prosenttia, Tulkaa kaikki -liikkeen 2,5 prosenttia ja partiolaisten 1,4 prosenttia. Kaikki kolme edellä mainittua ryhmää kasvattivat osuuttaan valituiksi tulleista.

Kuva: Olli Seppälä. Seurakuntavaalien äänestyspäivä Klaukkalan kirkossa Nurmijärvellä.

Lue myös:

Professorit kysyvät: Kulkeeko kirkko kohti kaksipuoluejärjestelmää

Kommentti: Seurakuntien demokratia elää monin paikoin vain tekohengityksellä

Kärjistyykö vastakkainasettelu? – Seurakuntavaaleissa voittivat sekä konservatiivit että liberaalit

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

2 kommenttia

  • Hannu Kuosmanen sanoo:

    Poliittisella kielellä voisi sanoa, että keskusta ja demarit saivat torjuntavoiton ja kokoomus kärsi rökäletappion.

    Mielenkiintoista on muuten verrata kirkkovaltuustojen ja seurakuntaneuvostojen vaalitulosten eroja. Keskustan edustajia valittiin selvästi enemmän valtuustoihin (13.3%) kuin neuvostoihin (1,2 %).

    Kertoo varmaankin siitä, että keskustalaiset tietävät, missä etenkin taloutta koskevat varsinaiset päätökset tehdään. Lestadiolaisilla suhde oli myös sama, joskaan ero ei ole niin suuri.

    Tulkaa kaikki -liikkeellä suhde sitä vastoin on päinvastainen: neuvostoihin 6,2 % ja valtuustoihin 1,4 %.

    Mitään kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä voimasuhteista ei kuitenkaan kannata tehdä, koska sekalaisen seurakunnan osuus eli ryhmä muut on molemmissa hallintoelimissä yli 70 %. Eli kun vaalien voittajia on kovasti arvuuteltu, niin kyllä se on tämä ryhmä, joka kulkee lähinnä perinteisen seurakuntaväen lipun alla. Miten sitä sitten tulkitaan konservatiivi-liberaali akselilla, onkin sitten jo korkeampaa ja salatumpaa tilastomatematiikkaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Seurakuntaneuvostot valitaan vaaleilla vain seurakuntayhtymiin kuuluviin seurakuntiin. Seurakuntayhtymiä on pääasiassa isommilla paikkakunnilla, joissa saman kunnan alueella toimii useita seurakuntia. Ei liene yllätys että Keskustan puoluetunnuksella varustetut listat menestyvät paremmin maaseudulla ja Tk-liikkeen puolestaan kasvukeskuksissa.

      Ilmoita asiaton kommentti