Profeetta Elia, piispat ja Bill Gates – väitöskirja selvitti, keitä kirkkoherrat pitävät esikuvinaan

Johtaako kotiseurakuntaasi profeetta Eliaa, Dietrich Bonhoefferia, Matti Väisästä, Eero Huovista vai Anne Brunilaa johtajaihanteenaan pitävä kirkkoherra? Vastauksia on yhtä monta kuin vastaajiakin, mutta joitakin johtajuuden esikuvia mainitaan Pekka Asikaisen viime viikolla tarkastetussa väitöskirjassa Jumalan vai ihmisen palveluksessa.

Tutkimuksessa on haastateltu 32 suomalaisen kirkkoherran käsityksiä pastoraalisesta johtajuudesta. Haastatelluilta kirkkoherroilta kysyttiin myös sitä, oliko heillä mahdollista esikuvaa johtamisessa. Kaikki haastatellut nimesivät lähes poikkeuksetta henkilön tai henkilöitä, jotka olivat vaikuttaneet heidän tapaansa johtaa.

Nämä esikuvat voidaan Asikaisen mukaan jakaa neljään ryhmään: edeltäjiin, fiktiivisiin esikuviin, kirkollisiin esikuviin sekä maallisiin esikuviin.

Edeltäjät ovat sellaisia henkilöitä, jotka ovat toimineet samassa kirkkoherranvirassa kuin haastatellut parhaillaan toimivat tai ovat toimineet haastatellun esimiehinä jossakin toisessa seurakunnassa.

Mooses voi opettaa kirkkoherralle organisointikykyä

Raamatun, teologian ja kirjallisuuden hahmot kuuluvat fiktiivisiin johtamisen esikuviin. Raamatullisista hahmoista kirkkoherrat mainitsivat esikuvikseen Jeesuksen, Mooseksen ja Elian. Jeesusta voidaan pitää kohtaamisen taiturina, missä vie suoraan pastoraalisen johtamisen ytimeen. Moosekselta voi oppia organisoimiskykyä, ja Elian elämässä on nähtävissä hengellisen kasvun tie.

Fiktiivisiin hahmoihin kuuluu henkilöitä, jotka ovat jättäneet jälkensä johtamiseen lähinnä teologisen kirjallisuuden kautta. Sellaisia ovat tutkimuksessa benediktiini­järjestön perustaja Benedictus Nursialainen, saksalainen benediktiini Anselm Grün, Saksan tunnustuskirkon johtaja Dietrich Bonhoeffer, katolinen pappi Henri Nouwen ja ranskalainen poliitikko Simone Veil. Mukana on myös romaanihahmo, Isä Camillo. Fiktiiviset esikuvat olivat selkeästi hengellisiä inspiraattoreita ja teologeja yhtä poliitikkoa eli Simone Veiliä lukuun ottamatta.

Kirkollisten esikuvien ryhmään valikoituu suomalaisia piispoja: Mikko Juva, John Vikström, Tapio Luoma, Eero Huovinen, Juha Pihkala, Wille Riekkinen, Jorma Laulaja ja Kaarlo Kalliala. Kaikkia heitä yhdistää tutkimuksen mukaan laajempi julkinen näkyminen muun muassa kirjallisen aktiivisuuden ja teologisen sivistyksen vuoksi.

Usein esikuvapiispa on toiminut haastateltavan opettajana yliopistossa, pappisvihkimyksessä vihkijänä tai uran alkuvaiheessa hiippakunnan piispana.

Esikuva on usein oman nuoruuden ajan auktoriteetti

Nuoruuden ajan auktoriteettien ryhmään sijoittuu piispojen ohella myös herätysliikejohtajia, Väitöskirjan mukaan tällaisia ovat karismaattista ilmapiiriä luonut Timo Pöyhönen, KRS:n johtajana toiminut Mauri Tiilikainen sekä Kansanlähetyksen Eero Honkanen ja Matti Väisänen.

Lisäksi joukossa on seurakuntatyössä toimineita pappeja kuten Paavo Salo ja Timo Rusama sekä vanhoillislestadiolainen rovasti Samuli Pentikäinen ja vanhempien pappispolvien kouluttajana tunnetuksi tullut professori Seppo A. Teinonen.

Muina, maallisina esikuvina mainittiin tutkimuksessa Microsoftin perustaja Bill Gates, Applen perustaja Steve Jobs ja hallitusammattilainen Anne Brunila. Joukkoon mahtuu myös ammattisotilas, jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth.

Johtamisen esikuvilla näyttää Pekka Asikaisen tutkimuksen haastattelujen valossa olevan merkittävä vaikutus kirkkoherrojen johtamisajatteluun. Monen johtamisen esikuva perustui nuoruusajan hengellisiin auktoriteetteihin. Samoin pappisuran alkuvaiheen kokemukset esimiehen toiminnasta olivat tärkeä vaihe, jolloin johtamisen esikuvat muodostuivat.

Useampi haastateltavista seurasi julkisuudessa esiintyviä johtajia ja luki kirjallisuudesta näiden ajatuksia, joita sitten peilasi omaan johtamistyyliinsä.

Pekka Asikainen työskentelee Oulun seurakuntayhtymän johtajana.

Lue Kotimaan 115-vuotisjuhlalehdestä 27.11. väitöskirjan tekijän Pekka Asikaisen haastattelu.

***

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Edellinen artikkeliEsko Aho: Kriisien alkuvaiheessa on aina liikaa hyväuskoisuutta
Seuraava artikkeliPääkirjoitus: 115 vuotta täyttävä Kotimaa palvelee suurta tehtävää

Ei näytettäviä viestejä