Professori Antti Raunio: Sateenkaariparien siunaamisessa kyse on siitä, miten ymmärrämme Jumalan rakkauden

Sormukset

Käsitys muuttumattomasta uskosta ja muuttuvasta rakkaudesta vaikeuttaa samaa sukupuolta olevien avioliitosta käytävää keskustelua, katsoo professori Antti Raunio. Asioiden jaottelu erillisiin uskon ja rakkauden alueisiin estää näkemästä, että kaikissa asioissa on kumpikin ulottuvuus.

Uskon ja rakkauden välillä on ero, mutta ne eivät ole toisistaan erillisiä asioita, Itä-Suomen yliopiston systemaattisen teologian professorina työskentelevä Raunio sanoo. Hän pureutui avioliiton teologisiin perusteisiin Karjalan teologisen seuran seminaarissa Joensuussa viime viikolla.

Viime keväänä kirkolliskokouksessa käsiteltiin edustaja-aloitetta, jossa esitettiin, että kirkko voisi vihkiä samaa sukupuolta olevia avioliittoon. Kirkolliskokouksen perustevaliokunta katsoi, että muutokseen ei ole aihetta. Samoin äänesti myöhemmin kirkolliskokous.

Raunio toteaa, että kirkolliskokouksen edustaja-aloitteessa samaa sukupuolta olevien avioliittoa pidettiin rakkauden alueelle kuuluvana asiana mutta perustevaliokunta ei hyväksynyt tulkintaa.

"Usko ja rakkaus ovat aina yhdessä"

Vaikka uskon ja rakkauden erottelu juontuu reformaation ajalta, Martti Lutherin kirjoituksissa asioita ei erotella kahteen koriin, Raunio sanoo. Lutherin mukaan kaikissa asioissa on kyse sekä uskosta että rakkaudesta.

Usko ja rakkaus kuuluvat yhteen, sillä kristinuskossa uskon kohde on Jumala, joka on olemukseltaan itsensä lahjoittava rakkaus. Usko sisältää koko jumalallisen rakkauden, koska kristinuskossa ei uskota vain, että Jumala on olemassa vaan että hän on läsnä ja lahjoittaa itsensä.

– Usko ja rakkaus ovat aina yhdessä. [Lutherin] Isossa Katekismuksessa usko itsensä lahjoittavaan kolmiyhteiseen Jumalaan on selkeästi julki kirjoitettuna, Raunio sanoo.

Hänen mukaansa uskon muuttumattomuus tarkoittaa sitä, että ihminen tarvitsee aina samanlaista uskoa, sanaa ja sakramentteja. Pelastava usko on siis sisällöltään pysyvää.

– Samalla Jumalan Poika kohtaa jokaisen ihmisen tämän omassa elämäntilanteessa. Kaikkien yksilöiden elämät ovat erilaisia ja konkreettiset tarpeet muuttuvat. Siksi se, mitä rakkaus vaatii kussakin tilanteessa, on aina erilaista.

Lutherin mukaan rakkauden vaatimuksia ei voi etukäteen määritellä kovinkaan tarkkaan. On selvitettävä, mitä ihminen tarvitsee.

Lutherilla kolme siunauksen muotoa

Usko tuo siis aina mukanaan rakkauden Jumalaan ja lähimmäiseen. Avioliitossa puolisot liitetään yhteen, jotta he tekisivät toisilleen hyvää. Raunio kysyy, voisiko tämä koskea myös samaa sukupuolta olevien liittoja.

– Moderni protestanttinen teologia on jo alkanut painottaa enemmän puolisoiden keskinäistä hyvän tekemistä kuin jälkeläisten kasvattamista. On myös muita tapoja osallistua elämän ylläpitämiseen ja suojelemiseen kuin yhteisten jälkeläisten siittäminen. Avioliittokäsityksen laajentaminen edellyttäisi tällaisen määritelmän hyväksymistä, Raunio sanoo.

Kristillisessä avioliitossa yhdistyvät juridinen toimitus ja kirkollinen siunaus. Kun puhutaan siitä, saako pappi vihkiä samaa sukupuolta olevia avioliittoon, kiistellään itse asiassa siunauksesta. Juridinen lupa papilla on siksi, että hänellä on vihkimiseen virkamiehen oikeus.

Mistä vihkimisen yhteydessä toimitetussa siunauksessa sitten on kyse? Raunio kertoo, että Luther erittelee kolme siunauksen muotoa. Ensimmäinen on luomiskertomuksen siunaus: Jumala siunaa ihmiset ja antaa heille käskyn lisääntyä. Toinen siunauksen laji on, että Jumala lupaa lahjoittaa hyvää kaikille katsomatta hyvän saajaa. Kolmas siunaus on hengellinen siunaus, joka merkitsee Kristuksen läsnäoloa ja sitä, että hän tulee aktiiviseksi toimijaksi ihmisen elämässä.

Raunio toteaa, että avioliiton kirkollisen siunaamisen voisi ajatella tarkoittavan ensimmäistä siunaamisen lajia. Lutherin teksteistä näin ei kuitenkaan voi päätellä, Raunio sanoo. Luomissiunauksen jälkeen tapahtuu nimittäin lankeemus eikä tämänkaltaista siunausta enää vahvisteta. Se on yhä olemassa mutta heikentyneenä, Raunio sanoo.

Ihmiset tarvitsevat toisen ja erityisesti kolmannen lajin siunausta. Näin ajateltuna Raunion mielestä ei ole teologista syytä kieltää siunausta samaa sukupuolta olevalta parilta, joka haluaa solmia liiton.

Jos käsitys uskon ja rakkauden yhteenkuuluvuudesta hyväksytään, erimielisyys vihkimisestä ei Raunion mukaan koske uskon sisältöä vaan rakkauden vaatimusta.

– Voimmeko elää kirkossa, jossa tulkitaan rakkauden vaatimusta eri tavoin? hän kysyy.

Kuva: Olli Seppälä

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

262 kommenttia

  • Pekka Mäkinen sanoo:

    Muutama kommetti ensiksi siihen ettei Sodomasta ja Gomorran olemassaolosta ole todisteita:

    https://keskustelu.suomi24.fi/t/13042245/sodoman-ja-gomorrah-tuho-tieteelliset-todisteet

    https://www.youtube.com/watch?v=DBSIs2bHi5g&feature=youtu.be

    Mitä tulee sitten väitteeseen ettei Jeesus olisi syntynyt neitseestä, niin vastaan tähän suomalaisen filosofian kunniatohtorin, arkeologin ja teologian tohtorin Aapeli Saarisalon sanoin: ” Mistään säilyneestä käsikirjoituksesta ei ole tavattu Jeesuksen syntymästä muuta tietoa kuin että Hän syntyi neitsyt Mariasta”. Eräässä toisessa yhteydessä Saarisalo toteaa: “Nämä teologit jotka sanovat olevansa historiallis-kriittisiä, eivät ole julkaisseet todella arkeologiaan perustuvia historiallisia tutkimuksia. Heidän historiallisuutena on useimmiten kaikenlaisia aatteita, joita he ovat kaivaneet omasta päästään”

    Tarkemmin asiaa pohtii rovasti Risto Santala vastatessaan Heikki Räisäsen väitöskirjan tekstiin “Jeesuksen äiti Uudessa testamentissa”. Lainaan tämän pitkähkön kirjoituksen siksi, että asia on tärkeä.

    Santala kirjoittaa (Sana-lehti 2.10.1984) näin: “Neitsyt vain nuori nainen ? —-

    Räisäsen väitöskirja, johon olen tutustunut huolellisesti parikin kertaa, noudattaa nykyeksetiikan pelisääntöjä. Kuitenkin, jos teologian tehtävä on kysyä mitä esim. Matteuksen ja Luukaksen korostama Pyhästä Hengestä ja neitseestä syntyminen on merkinnyt evankeliumin kirjoittamisen aikoihin, ihmetyttää, ettei tutkija ole lainkaan käsitelllyt tuon ajan syntymaastoon omia heprean- ja arameankielisiä lähteitä.

    Jesaja 7:14 jakeesta Räisänen sanoo, että siinä oleva “alma”-sana tarkoitaa “nuorta naista” ja että Septuaginta on kääntänyt sen kyllä “parthenos” eli “neitsyt”-käsittteellä, joka varsinkin “myöhemmin on sananmukaisesti merkinnyt koskemuutta”. Entä todisteet sen aikaisemmasta käytöstä, jota olisi odottanut? Tässä yhteydessä Räisänen sanoo että “me emme tiedä mitä käsityksiä kääntäjä on liittänyt tämän kuvauksen yhteyteen”. Räisänen esittää että siv. 95 tässä saksankielisessä väitöskirjassaan, että “vaikeampaa on käsittää” sanontaa Mariasta, johon mies ei ole koskenut”. Viittauksen kieliopillista ongelmaa kyllä käsitellään, mutta siinäkään ei ole mainintaa Rebekasta. Ja juuri Rebekka oli “alma” johon “mies ei ollut koskenut” – heprean kielen käkyttämä teonsana “jada” merkitsee “tietämistä” ja “seksuaalista yhtymistä”. Olisi odottanut että Räisänen olisi edes kosketellut Rebekasta käytetty kolmea ilmaisua “na’ara”, “betula” ja “alma” jotka Septuaginta kaikki kääntää sanalla “parthenos”, “neitsyt”. Jos Messias on “vaimon siemen” kuten targumit korostavat ja jos hän on “toinen siemen toisesta paikasta”, kuten midrash useampaan kertaan korostaa, tuskin neisteestäsyntyminen voidaan kieltää lähdetutkimuksen perusteella”.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Kyllä näitä Ramatun mainitsemia maantietellisiä paikkoja ja kaupunkeja on varsinkin israelissa aika paljon tutkittu. Liberaali-teologian heikkous on sen epä-intellektuaalisuus ja se, että Raamatun selkeä sanat ahdotaan korvata tarpeen tullen millä tahansa mielikuvituksen tuotteella.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Liberaali-teologian heikkous on sen epä-intellektuaalisuus.” Olisin pikemminkin odottanut, että pidät liberaalia teologiaa liian intellektuaalisena. Sen käyttämiä tieteellisiä menetelmiä näet useimmin moititaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Pentti.”Olisin pikemminkin odottanut, että pidät liberaalia teologiaa liian intellektuaalisena”. En pidä sitä intellektuaalisena juuri sen epäjohdonmukaisuuden takia, ja siksi, että mielikuvitus liian usein korvaa jopa terveen maalaisjärjen. Liberaalin teologian historiaa voi tutkia 1700-luvulta alkaen joten sen puitteissa on väitetty paljon kaikenlaista mikä on sittemmin muuttunut tai unohtunut.

      On pitkä aika siitä kun minä opiskelin ja läpityöstin asenteeni liberaalin teologiaan. Sen virheiden osoittaminen ei onneksi ole minun kutsumukseni. Näihin aikoihin päätin myös, että herra Räisäsen oppilaaksi en lähde. Sitä päätöstä en ole koskaan katunut. Vähän ennen kuolemaansa Räisänen ei kyennyt edes todistaman pelastuneensa. Henkilökohtaisesti minulle tällaisesta opettajasta ei ole mitään hyötyä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      En pidä sitä intellektuaalisena juuri sen epäjohdonmukaisuuden takia, ja siksi, että mielikuvitus liian usein korvaa jopa terveen maalaisjärjen.

      Et ole tainnut sisäistää miten epäjohdonmukaista on fu ndamentalistine teologia? Pelkkä syntiinlankeemus-kertomus perisynteineen on erittäin epäjohdonmukainen. Sillä oppi väittää siinä, että täysin valkoisesta voi löäytää mustan joka tosin tule mustaksi vasta silloin kun sen on löytänyt…

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Heinola. “Sillä oppi väittää siinä, että täysin valkoisesta voi löäytää mustan joka tosin tule mustaksi vasta silloin kun sen on löytänyt…”. Tästä olemme hieman vääntäneet, enkä ehdota, että aloitamme taas. Olen sanonut, että voin hyväksyä ajatuksen, että paha on olemassa prinsiippinä ilman että se on edes epäsuorasti osa Jumalan toimintasuunnitelmaa langenneena enkelinä tms.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      Se että täysin valkesta on tullut – ei pelkästään musta – vaan täysin musta, mutta ei niin että täysin musta olisi jotenkin itsenäinen suure on haastava kysymys. Tuo musta on tosin sangen helposti havaittavissa, vaikka se ei järkeen menisikään.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Sen puitteissa on väitetty paljon kaikenlaista mikä on sittemmin muuttunut tai unohtunut.” Tällaistahan tieteen tekeminen on. Tämä juuri on älyllistä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Pentt. “Tällaistahan tieteen tekeminen on. Tämä juuri on älyllistä”.

      Ei minulla ole mitään tieteen tekemistä vastaan, tai muuttuvia “totuuksia”. Minusta vaan usko on eri asia, ja juuri tässä uskon asiassa en näe, että liberaalista teologiasta on hyötyä. Ainakaan minulle.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Kommenttisi Kosti vietittää, että et oivalla ko anakronistisen asetelman jujua.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Minusta vaan usko on eri asia, ja juuri tässä uskon asiassa en näe, että liberaalista teologiasta on hyötyä.” Voi siitä olla se hyöty, ettei uskoa kahlita aikansa eläneisiin tai muuten turhiin uskomuksiin. Liberaali tarkoittaa vapaata. “Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      Niin Seppo, Valkeus loistaa pimeydessä, mutta pimeys ei sitä käsittänyt. Eikä se myöskään ollut ajoitukseltaan väärä, se tiedettiin ennakolta tapahtuvan tiettynä aikana (Jesaja) eikä se ole myöskään vanhentunut. Mutta tulee aika jolloin Valkeus ja pimeys erotetaan toisistaan lopullisesti ja iankaikkisesti.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Juu Kosti, mutta miten pimeys, jota ei ole vielä ollut edes olemassa., olisikan olemattomana voinut valkeuden käsittää…? Tämä on se anakronisyine ongelma, sillä seuraus on siinä ennen syytä…. J umala oli ts. luonut kaiken mailman täysin hyväksi ja täysin hyvässä ei ole pimeyttä. Kristinopin mukaan pimeys tuli mailmaan vasta samala hetkellä kun siihen langennut enkeli tämän vielä olemattoman pimeyden valitsi. Hämäläinen ymmärsi ongelman ja antoi asiaan seliselityksen, ettei Jumala ollutkaan luonut mailmaa täysin hyväksi vaan että pimeys oli jo ennalta olemasa, no tämä ei ole kritinopin mukaista van on Hämäläisen ikioma spekulaatio loogisen ongelman edessä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      Noinhan se Seppo kristinopin mukaan menee. Taitaa olla niin, että tämän asian suhteen jäämme epäselvyyteen muusta kuin siitä, että kaikki on luotu alunperin hyväksi, eikä pahan valta ole itsenäinen suure. Raamattu on varsin niukkasanainen pahan alun suhteen.

      Luther toteaa perkeleestä ja langennesta enkeleistä, että “he ovat langenneet ylimielisyydestä, koska ovat halveksineet sanaa tai Jumalan poikaa ja tahtoneet asettua tämän yläpuolelle.” Muuta sanottavaa Lutherillakaan ei juuri ole.

      Jeesus toteaa perkeleen olleen alusta alkaen (lankeemuksen jälkeen) murhaaja ja valehtelija ja valhetta puhuessaan hän puhuu omaansa, jolloin tuosta on ehkä pääteltävissä, että valheella on ollut osuus itse pahan alkuun. Who knows? Joka tapauksessa pahan alku jää Raamatussa verhon peittoon. Seuraukset ovat kyllä nähtävissä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    Antti Hämäläinen :”Räisänen ei kyennyt edes todistaman pelastuneensa…”

    Kuka pystyy todistamaan “pelastuneensa”. Ainakaan itse en “kerettiläisenä” siihen pysty, kun hyväksyn kahden lääkärin hyväksymän laillisen abortin, en hyväksy minkään kansainvälisen sotarikosoikeuden tuomitsemattomia “sotasyyllisyysartikloja” virallisessa kansainvälisessä Pariisin rauhansopimuksessa, en hyväksy sitä, että valtio ei noudata kansainvälistä oikeutta koskien mm. itärajan taakse jääneiden suomalaisten yksityishenkilöiden omistusoikeuden selvittämistä sinne jääneisiin kiinteistöihinsä, enkä hyväksy sitäkään, että kun julkisesti puolustaa sota-ajan “sotasyyllisiksi” syyllistettyjä maanpuolustajia, on julkisesti vailla minkäänlaista oikeudenkäyntiä “natsi”. Autoilevat ja poliisien pidättämät juopotkin pääsevät helpommalla, kun heitä vain “epäillään rattijuopumuksesta”. Enkä hyväksy sitä, että papit valehtelevat uskovansa sellaiseen mihin eivät usko.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Hölttä.”Kuka pystyy todistamaan “pelastuneensa”. No minusta kun olemme uudestisyntyneitä Pyhän Hengen voimasta myös tiedämme sen. Minusta siis tuntuisi oudolta jos asia olisi niin, etteä emme tietäisi olevamme uskossa. Ei tätä minusta kenellekääntoiselle täydy todistaa enempää kuin että sanoo olevansa uskossa. Sitten jos joku ei usko sitä niin ei usko, mitä sitten?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Tämäkö on sinun mielestäsi intellektuaalista? Sana intellekti tarkoittaa havaitsemista, huomaamista, älyämistä, ymmärtämistä, tajuamista, käsittämistä, ajattelemista, kuvittelemista mielessään… Usko ja hengellisyys ovat tärkeitä asioita, mutta liikkuvat mielen eri alueella.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Pentti.”Tämäkö on sinun mielestäsi intellektuaalista?”

      En ymmärrä, mitä tarkoitat. Maailman yksinkertaisin ihminen voi ottaa vastaan Kristuksen ja olla pelastunut. Ensi viikolla tapaan monta lukutaidotonta veljeä ja sisarta Himalajalla.

      Minun yksi hyvä kaveri on ranskalainen matemaatikko-filosofi, joka todistaa uskosta kolegoilleen matemaattisten kaavojen avulla. Silti hänenkin henkilökohtainen todistuksensa on aika simppeli, hän on pelastunut Kistuksen sovitustyön tähden.

      Itse pelastuminen ei ole kovin monimutkainen asia, mutta tietysti kaikki filosofiset aj teologisetkin kysymykset voivat olla mutkikkaita. Mutta se on eri asia. Kun puhun Räisäsestä, ymmärsin, ettei hän kyennyt sanomaan olevansa yksinkertaisesti uskossa. Tietysti hänellä oli pää täynnä teologista ym. tietoa, mutta sama puuttui kun Paavo Ruotsalaiselat enne seppä Högmanin käsittelyä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Pentti. “Tämäkö on sinun mielestäsi intellektuaalista?”

      Room 12:2 on uskovien intellektuaalista.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Antti Hämäläinen :”No minusta kun olemme uudestisyntyneitä Pyhän Hengen voimasta myös tiedämme sen.”

      No minä kun en ole uudestisyntynyt, niin en tiedä sitä. Voin sanoa kuin entinen piispa, että “en ole tullut uskoon, vaan usko on tullut minuun.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Room 12:2 on uskovien intellektuaalista.” Voihan tuon noinkin sanoa. Intellektuellit eivät mukaudu vaan käyttävät aistejaan ja aivojaan. He eivät mukaudu vanhoihin perinteisiinkään. “Maailman yksinkertaisin ihminen voi ottaa vastaan Kristuksen ja olla pelastunut.” Tällä ei olekaan mitään tekemistä intelligenssin kanssa. Kuten sanoin, usko on mielen eri alueen asia kuin havaitseminen ja ymmärtäminen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Pentti. “Tällä ei olekaan mitään tekemistä intelligenssin kanssa. Kuten sanoin, usko on mielen eri alueen asia kuin havaitseminen ja ymmärtäminen.”

      Tätähän me olemmat nyt toistamme:

      Antti. “Itse pelastuminen ei ole kovin monimutkainen asia, mutta tietysti kaikki filosofiset aj teologisetkin kysymykset voivat olla mutkikkaita. Mutta se on eri asia”.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Hölttä. “No minä kun en ole uudestisyntynyt, niin en tiedä sitä. Voin sanoa kuin entinen piispa, että “en ole tullut uskoon, vaan usko on tullut minuun”.

      Kun olet uskossa, olet varmasti uudestisyntynyt, muuta tietä uskoon kun ei ole.Pääasia, että tiedät olevasi uskossa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kimmo Heinilä sanoo:

    Antti Raunion kirjoitus on yritys puoltaa samaa sukupuolta olevien avioliittoa Lutherilla. Luther tuskin olisi hyväksynyt käsitystensä manipulointia.

    Lutherille uskon ja rakkauden suhde oli toisenlainen kuin mitä Raunio antaa ymmärtää. Usko on se, jota seuraa rakkaus. Rakkaus ei siis määrittele uskoa, vaan usko määrittelee rakkauden.

    Omituista on myös se, että Lutherin avioliittoon liitetty siunauskäsitys laajennetaan koskemaan ylipäätään ihmisiä. Samalla logiikalla myös ihmisten ja eläinten avioliitot ja niiden siunaaminen olisi perusteltavissa.

    Luther perusti teologiansa raamattuun. Sieltä ymmärrämme, että samaa sukupuolta olevien suhteet ovat Jumalalle kauhistus ja luonnotonta. Avioliitto oli hänelle puolestaan jumalalliseen järjestykseen kuuluva asia, jossa Jumala yhdistää aviopuolisot toisiinsa.

    Voiko Jumala siis yhdistää sellaista, mikä on hänelle kauhistus? Siunaako Jumala sellaista, mitä pitää luonnottomana?

    Yhteiskunnan nykyinen avioliittokäsitys poikkeaa siten kristillisestä avioliittokäsityksestä eikä tätä eroa hälventää kestämättömillä päätelmillä.

    Lutherin teologialla ei siis voida kumota Lutherin teologiaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pentti Korhonen sanoo:

    Kukin helliköön vapaasti omia uskomuksiaan. Kuitenkin tuo neitseestä syntyminen, “synnitön sikiäminen”, on aika heikko teoria. Se ei muutu todeksi siksi että Raamattu niin sanoo.

    Miettikääpä mitä tuon ajan hurskaat tekivät naiselle, joka tuli raskaaksi avioliiton ulkopuolella. Kivittäminen oli se käypä ja Tooran neuvoma ratkaisu Maria sai lähipiitinsä uskomaan, että raskaus oli alkanut “enkelin” toimesta, ja siten hän synnytti ” Jumalan pojan”. Nämä olivat Marian vaihtoehdot. Pako Egyptiin joksikin aikaa oli tarpeen pahimman yhteiskunnan rankaisuhimon laannuttamiseksi.

    Jeesus oli lahjakas lapsi ja hyvin kasvatettu, oikeamielinen henkilö, joka levitti vallanpitäjille vaarallista oppia. Ajan julman tavan mukaan ja kansalle opetukseksi hänet kidutettiin ristillä kuoliaaksi. Loput tarinat ovat sitten aikalaisten ja myöhempien aikojen kirjailijoiden keksimiä tarinoita. Toki niillä on ollut huomattava vaikutus länsimaisen kulttuurin kehitykseen, niin hyvässä kuin pahassa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kimmo Heinilä sanoo:

    Pentti, viestisi asiasisältö osoittaa, että eksyit väärään osoitteeseen. Se ei liity mitenkään tämän viestiketjun aiheeseen. Trollaamisella voi tietenkin saada siirretyksi lukijoiden ajatukset hetkellisesti pois itse aiheesta. Muuta tarkoitusta sillä tuskin on.

    Mitä tulee Raunion kirjoitukseen, niin siinä näkyy kirjoittajan kirkkopoliittinen ajattelu, mutta sen teologiset perustelut eivät kestä lähempää tarkastelua.

    Silloin kun professorit pyrkivät vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, heidän soisi perustelevan kantansa ammattitaitoisemmin, mutta nyt heidän perusteluissaan on ollut suuria puutteita.

    Viittaan Raunion lisäksi Nissisen taannoiseen ulostuloon samasta aiheesta.

    Ilmoita asiaton kommentti