Professori Jaana Hallamaa: Näkymätön uhka osoittaa, että maailma on yksi

Jaana Hallamaa

Uuden koronaviruksen aiheuttama pandemia on tuonut lukuisat yhteiskunnat eri puolilla maailmaa uudenlaisen todellisuuden eteen. Sairauteen ja sen seurauksiin liittyy paljon eettisiä kysymyksiä.

Helsingin yliopiston sosiaali-
etiikan professori Jaana Hallamaa toteaa, että länsimaissakin joudutaan nyt sopeutumaan tilanteisiin, jotka ovat aiemmin maailmanhistoriassa olleet arkipäivää. Nykyään maailmassa on enemmän taitoa vastata epidemioiden aiheuttamiin haasteisiin. Toisaalta virukset leviävät yhä nopeammin.

– Tämä pandemia osoittaa, että maailma on yksi, Hallamaa sanoo.

Suomessa kaikki on tapahtunut nopeasti. Vielä viime viikon keskiviikkona Jaana Hallamaa istui itsekin Tampere-talossa suuressa tilaisuudessa, ja illan hän vietti Kansallisoopperassa.

– Perjantaina osallistuinkin sitten jo seitsemän tuntia eri 
virtuaalikokouksiin, Hallamaa toteaa.

Maanantaina valtioneuvosto kertoi merkittävät rajoittamistoimet mahdollistavasta valmiuslaista.

Hallamaan mukaan meneillään on myös kollektiivinen paniikkireaktio. Sosiaalisessa mediassa moititaan eri maissa tehtyjä toimenpiteitä. Hallitukset valitsevat erilaisia strategioita, eikä vielä voida tietää, mikä lopulta on paras tapa menetellä.

– Eikä kukaan tiedä, kuinka kauan tämä kestää.

Pandemia paljastaa tehokkaiden yhteiskuntien haurauden

Kuten kaikessa muussakin, tässäkin pandemiassa vaikutukset jakautuvat epätasaisesti. Sairauden seuraukset iskevät pahimmin niihin, jotka ovat muutenkin heikoilla. Kriisillä on sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia, joiden laajuus ilmenee lopullisesti pitkällä aikavälillä.

Koronavirus on alkanut Suomessa pääosin nuorten ja hyväkuntoisten lieväoireisena sairautena. Hankalimpia oireita se kuitenkin tuottaa levitessään vanhoille ja jo valmiiksi sairaille.

– Tässäkin kärsivät ne, joiden terveys on jo valmiiksi syystä tai toisesta heikompi, Hallamaa sanoo.

Pandemia paljastaa paitsi yhteiskuntien tehokkuuden, myös niiden haurauden. Vaikutukset leviävät dominoefektin lailla kaikkialle.

Koronavirus muuttaa suhteemme sairastamiseen. Huomio pitää kiinnittää siihen, että voi itse olla tartuttaja eikä vain tartunnan saaja, Hallamaa toteaa.

Toisaalta voimakkaat pelot ovat ryöpsähtäneet myös syrjintäreaktioiksi. Tämä ilmeni muun muassa aasialaisen näköisten ihmisten välttelemisenä pandemian alkuvaiheessa, jolloin tauti riehui lähinnä Kiinassa.

Epidemioita syntyy ihmisen ja eläimen rajapinnassa

Koronavirus on aiheuttanut poikkeustilan, jollaista Suomessa ei ole koettu sitten sota-aikojen.

– Tällä kertaa uhka on näkymätön. Ei ole sireenejä tai pommikoneita, vaan mikrobi. Ja uhka leviää arvokkaiden asioiden kautta: siitä, että liikumme ja tapaamme toisiamme, Hallamaa toteaa.

Hänen mukaansa pandemia osoittaa ensinnäkin, että niin kutsuttua tehokkuutta ei voi vetää globaalissa markkinataloudessa liian tiukille. Toiseksi se todistaa, että ihmisten välillä on syvä kohtalonyhteys.

Viruksen globaalit vaikutukset ovat monimuotoisia. Hallamaa pitää mahdollisena, että ihmisten suhde matkustamiseen muuttuu pysyvästi. Toisaalta kehittyvien maiden voi olla entistä vaikeampi saada apua.

– Länsimaat voivat sanoa, että meillä on nyt tämä oma tilanne.

Hallamaa huomauttaa, että monet viime vuosien vaaralliset epidemiat ovat syntyneet ihmisen ja eläimen rajapinnassa. Ensimmäiset ihmisten saamat koronavirustartunnat on jäljitetty Kiinan Wuhaniin kalatorille, jolla myytiin villieläimiä.

– Eläinten virukset muuntuvat, kun ihmiset käyttävät eläimiä hyväkseen.

Yhteiskunnissa, myös Suomessa, koronaviruksen aiheuttamat epidemiat testaavat ennen kaikkea ihmisten välistä solidaarisuutta, Hallamaa sanoo.

– Tämä tilanne näyttää, miten valmiita olemme jakamaan rasitusta, joka tästä vääjäämättä koituu. Miten valmiita olemme tukemaan ihmisiä, jotka kantavat nyt vastuuta? Miten valmiita olemme mieltämään, että olemme kaikki tässä yhdessä?

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Pääkirjoitus: Tiukan paikan tullen suomalaiset osaavat olla lähimmäisiään rakastava kansa

Arkkipiispa Tapio Luoma: "On hyvä huomata, miten paljon me tarvitsemme toisiamme"

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.