Professori: Miksi haluamme pakonomaisesti tietää, mistä jonkun homous tai muunsukupuolisuus johtuu?

Yhä useampi kysyy nykyisin, voinko olla jotakin muuta kuin tyttö tai poika, nainen tai mies, totesi Itä-Suomen yliopiston sukupuolentutkimuksen professori Jaana Vuori omassa puheenvuorossaan Valta-symposiumissa tiistaina.

Hän aloitti esityksensä naistutkimuksen perinteestä ponnistaen toteamalla, että puolelle ihmiskuntaa tarjotaan roolia, johon he eivät kunnolla mahdu. Ajatellaan, että ahtaampi rooli riittää naiselle, koska uskonto, luonto, evoluutio tai traditio on näin määrännyt.

Esityksessä siirryttiin kuitenkin nopeasti laajempaan kysymyksenasetteluun.

– Kysymykset siitä, mitä voin tai saan olla ja haluta ovat saaneet nuorten keskuudessa uutta särmää ja painoarvoa. Ihmiset kysyvät, onko pakko elää tietyllä tavalla tai määritellä sukupuolensa ja seksuaalisuutensa, Vuori totesi.

Opettajat ja tutkijatkin ovat joutuneet opettelemaan uusia käsitteitä ja koettelemaan ymmärryksensä rajoja.

– Sukupuolentutkimus on myös identiteettiaine, koska se käsittelee kaikkia ihmisiä koskettavia sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä. Opiskelijat ovat tarkkoja siitä, ovatko opettajat ajan tasalla nykyisten parikymppisten maailmasta ja käsitemaailmasta.

”Uusi syntyy ihmisten reaktiosta rajoituksiin”

Jaana Vuori puhui kiinnostavasti vallan potentiaaliluonteesta. Myös negatiivisesti mielletty valta mahdollistaa toiseuden tiedostamisen ja sen, että yksilö valitsee ja elää toisin.

Esimerkiksi itsestään selvänä pidetty, tiukasti kaksijakoinen ymmärrys sukupuolesta on Vuoren mukaan paradoksaalisesti mahdollistanut sen, että muunsukupuoliset ovat tunnistaneet identiteettinsä ja identifioineet itsensä toisin.

– Uudet mahdollisuudet syntyvät ihmisten reaktioista yhteiskunnan rajoituksiin sekä ihmisten unelmista koskien uudenlaista vapautta, Vuori sanoi.

Kielellä on suuri valta siinä, asettaako ihminen itsensä tai asettavatko muut hänet marginaaliin. Vuori kertoi esimerkin transsukupuolisen nuoren oivalluksesta.

– Hän totesi, että jos hän kertoo olevansa transsukupuolinen, hän ei aseta itseään marginaaliin. Mutta jos hän käyttää sanamuotoa ’koen olevani transsukupuolinen’, hän paitsi asettaa itsensä marginaaliin myös kyseenalaistaa sukupuolensa.

Seksuaalisen häirinnän uhrilta edellytetään vahvaa toimijuutta

Vuori otti kantaa myös seksuaaliseen ahdisteluun ja #metoo-kampanjaan. Hän painotti, että kyseessä on vuosituhansia vanha ongelma, vaikka se on vasta nyt tunnistettu oikeudellisesti ja yhteiskunnallisesti ajankohtaiseksi.

– Yllätyin #metoo-kampanjasta siinä mielessä, että yksi feministinen ikuisuuskysymys sai vihdoin tuulta alleen ja julkisuutta. On hyvä, että kampanja on tarjonnut uhreille mahdollisuuden käsitellä asiaa yhteisöllisesti, niin että he eivät joudu yksilöinä selitysvelvollisiksi.

Vuori huomautti, että seksuaalinen häirintä tuli rikoslaissa rangaistavaksi Suomessa vasta vuonna 2015. Paine lainmuutokseen ei hänen mukaansa tullut yhteiskunnallisesta keskustelusta vaan kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista.

Edelleenkin rangaistavaa on vain fyysinen häirintä ja koskettelu. Edes räikeä sanallinen tai katsella tapahtuva häirintä ei vieläkään kuulu lainsäädännön piiriin.

Vuori kritisoi yhteiskunnassa vallalla olevaa asennetta, jonka mukaan uhrin pitää osata varoa ja ennakoida, lähteä pois tilanteesta sekä hakea apua ja oikeutta. Vaikka uhri olisi lapsi tai hänen toimintakykynsä olisi lähellä nollaa, silloinkin häneltä edellytetään vahvaa toimijuutta.

Tekeepä uhri hiljaista vastarintaa välttelemällä riskitilanteita tai aktiivista vastarintaa nostamalla häirinnästä äläkän, hänelle seuraa Vuoren mukaan siitä usein häpeää.

Häpeä on Vuoren mukaan suuri sukupuolisuutta ja rooleja säätelevä asia.

– Jos sinua ympäröivä yhteiskunta tai kulttuuri tarjoaa sinulle roolia, joka ei sinulle sovi, sinun pitää joko sopeutua tai sitten joudut häpeämään sitä, kuka olet.

Yleisö kysyi Vuorelta, voiko ihminen itse valita sukupuolensa tai seksuaalisen suuntautumisensa. Hän ei vastannut kysymykseen suoraan, mutta totesi, että tämä on aina ympäristön asettama kysymys, jossa on myös kyse vallasta.

– Minusta kiinnostavaa on se, miksi haluamme niin pakonomaisesti tietää, mistä se johtuu, että joku ei ole heteroseksuaali, Vuori sanoi.

Kuva: Emilia Karhu

Lue myös:

Piispa Jolkkonen: Maallinen johtajasopimus helpottaisi kirkkoherran saamista viralta

Lauri Thurén: Varhaisten kristittyjen mukaan kansalaistottelemattomuus vei eroon Vapahtajasta

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliLauri Thurén: Varhaisten kristittyjen mukaan kansalaistottelemattomuus vei eroon Vapahtajasta
Seuraava artikkeliArkkipiispa Kari Mäkinen puheenjohtajaksi sosiaali- ja terveysalan kattojärjestöön

Ei näytettäviä viestejä