Professorit kysyvät: Kulkeeko kirkko kohti kaksipuoluejärjestelmää?

Seurakuntavaalit 2018 Paavlin seurakunta

Kirkollisia vaaleja pidetään kirkon sisällä tilaisuutena nostaa asioita julkiseen keskusteluun ja lisätä kirkon yhteiskunnallista näkyvyyttä. Seurakuntavaalien äänestysprosentin arvioidaan kertovan, kiinnostaako kirkko ihmisiä.

Näin kirjoittavat Hanna Wass, Heikki Hiilamo ja Titi Gävert Valtiotieteellisen yhdistyksen Politiikasta-lehdessä. Wass ja Hiilamo ovat professoreita Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, Gävert työskentelee diakoniatyön asiantuntijana Kirkkohallituksessa.

Kolmikko arvioi kirjoituksessaan kaksi viikkoa sitten järjestettyjä seurakuntavaaleja demokratiatutkimuksen näkökulmasta. Kirjoittajat väittävät, että jos kirkko haluaa lisätä yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan, vaalijulkisuutta parempi keino olisi tuoda esiin kirkon ydinsanomaa erilaisissa yhteyksissä. Wass, Hiilamo ja Gävert harmittelevat sitä, että vaikka seurakunnilla on monissa kunnissa merkittävä rooli sosiaalipalvelujen tuottajana, seurakuntavaaleja käsitellään julkisuudessa lähes yksinomaan kirkon omasta kontekstista käsin.

"Tämä näkökulmarajaus peittää alleen seurakuntavaalien tiiviin yhteyden laajempaan yhteiskunnalliseen kehitykseen", kirjoittajat toteavat.

Heidän mukaansa seurakuntavaaleja ei ole tarpeen valjastaa imagokampanjaan, koska kirkolla on jatkuvasti annettavaa keskusteluun paremmasta yhteiskunnasta.

Seurakuntavaalien markkinointityyppinen kampanja saa Wassin, Hiilamon ja Gävertin mukaan aikaan sen, että vaalien alla puhutaan kirkon oppiin ja etiikkaan liittyvistä kysymyksistä.

"Ne ovat merkityksellisiä sitä kautta, että seurakuntavaaleissa valitut valitsevat edustajat teologisista linjauksista päättävään kirkolliskokoukseen. Niiden pohjalta jäsentyvät jakolinjat eivät kuitenkaan juuri näy seurakuntaneuvostojen ja kirkkovaltuustojen päätöksenteossa", kirjoittajat toteavat.

"Kulkeeko kirkko kohti kaksipuoluejärjestelmää?", he kysyvät.

Kirjoittajien mukaan käytäntö näyttää vievän seurakuntavaaleissakin kohti konservatiivien ja liberaalien polarisoitumista, vaikka vaalijärjestelmä mahdollistaa runsaan ryhmäkirjon.

Kuva: Olli Seppälä. Seurakuntavaalien mainontaa syksyllä 2018.

Lue myös:

Kommentti: Seurakuntien demokratia elää monin paikoin vain tekohengityksellä

Kärjistyykö vastakkainasettelu? – Seurakuntavaaleissa voittivat sekä konservatiivit että liberaalit

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

10 kommenttia

  • Salme Kaikusalo sanoo:

    “Kirjoittajien mukaan käytäntö näyttää vievän seurakuntavaaleissakin kohti konservatiivien ja liberaalien polarisoitumista, vaikka vaalijärjestelmä mahdollistaa runsaan ryhmäkirjon.”

    Tämä on surullisen totta, ainakin median ulostuloissa. Täälläkin hehkutettiin usean uutisen voimalla ,kuinka esim. Tulkaa kaikki-liike lisäsi kannatustaan. Kannatustaan lisäsivät varmasti myös konservatiivisemmat ja sitoutumattomat ryhmät, eri paikkakunnilla erilaisissa määrin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ei voi polarisoitua, koska toimeenpanovalta on vain osalla. Jonkinlainen jäkättävä oppositio tulee olemaan, kunnes aika on hoitanut konservatiivit pois.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Lauri: Olen niin pitkään asunut ulkomailla, etten oikein ymmärrä. Eikö toimeenpanovalta kuulu kuitenkin kussakin seurakunnassa kirkkovaltuustolle?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Salme Kaikusalo sanoo:

      Jos liberaaleilla on valtuustoenemmistö niin silloin heillä on ylivalta myös toimeenpanoon ja osa jää nuolemaan näppejään vanhan sanonnan mukaan. Ehkä Lauri tarkoitti tätä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jos esimerkiksi kirkon tilojen käyttö on kirkkoherran peukalon alla, niin siinä se on mies ja ääni eikä ole vaihtoehtoa. Jos neuvosto alkaa vikuroimaan niin hässäkkää kyllä tulee, mutta ei villoja.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      O.k. Ymmärrän huolenne Lauri ja Salme. Tiedän tasan tarkkaan, miltä tuntuu, kun enemmistö ’äänestää väärin’.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Werner Janhonen sanoo:

    Tässä kirkossa on aika helppo kaapata yksittäinen seurakunta. Mutta koko kansan uskontolaitoksen kaappaaminen on jo vaikeampaa

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Ei se näin sivulta niin kovin vaikealta näytä. Kun tuomiokapitulit ottavat jonkin linjauksen , niin siinä ei seurakunta voi paljon ryppyillä. Jos ei anneta esimerkiksi vaalisijaa niin miten äänestät eri tavalla. Jos vielä saa ylimääräöisen vaalisijan, niin se vaatii niin korkeaa yksimielisyttä, että melko harvoin syntyy.

      Ilmoita asiaton kommentti