Raamattu ei kulu vanhoillislestadiolaisten käsissä

Yksityinen raamatunkäyttö on herätysliikkeissä aktiivista. Vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä Raamattua luetaan kuitenkin poikkeuksellisen vähän verrattuna muihin liikkeisiin.

Herätysliikkeiden tapahtumiin osallistuneista neljännes lukee Raamattua päivittäin, yli puolet vähintään viikoittain. Suomalaisista viisi prosenttia lukee päivittäin Raamattua vuonna 2007 tehdyn kyselyn mukaan.

Aktiivisimmat raamatunlukijat ovat Raamattuopiston kesäjuhlilla käyvät ja nyttemmin kirkosta irrottautuneen Nokia Mission tapahtuman kävijät. Heistä kolme viidestä luki Raamattua päivittäin. Myös muut viidennen herätysliikkeen kannattajat olivat aktiivisia raamatunlukijoita.

Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijan Hanna Salomäen tuoreen väitöstutkimuksen mukaan ylivoimaisesti vähiten Raamattua lukivat vanhoillislestadiolaisten Suviseuroille osallistuneet. Heistä vain kaksi prosenttia eli vähemmän kuin suomalaiset keskimäärin luki Raamattua päivittäin, ja kahdeksan prosenttia viikoittain.

Salomäen mukaan liikkeeseen kuuluvien vähäistä raamatunkäyttöä selittää liikkeen raamattukäsitys. Omaa raamatunlukemista tärkeämpää on seuroissa kuultava raamatunselittäminen. Uskon ei nähdä syntyvän itsenäisesti Raamattua lukiessa, vaan seurakunnan kokoontumisia pidetään tärkeässä asemassa.

Vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä omaa raamatunlukemista on pidetty aiemmin jopa haitallisena, koska yksin Raamattua lukeva saattaisi tulkita sitä väärin. Nykyopetuksessa Raamatun lukemista kuitenkin jo korostetaan. Vuonna 2008 liikkeellä oli noin 5 800 niin sanottua ”raamattuluokkalaista”. Kyseessä on 10-15-vuotiaille tarkoitettu Raamatun opetus.

Salomäki muistuttaa, että vanhoillislestadiolaiseen liikkeeseen kuuluu paljon nuoria, jotka ylipäänsä lukevat vähemmän Raamattua kuin vanhemmat ikäluokat. Lisäksi vanhan raamatunkäännöksen käyttäminen vähentänee Raamatun lukua.

- Toisaalta myös liikkeen toimintaan osallistuminen on valtavan aktiivista. Jos käydään tiheästi seuroissa, se voi myös vähentää yksityistä uskonnollisuutta, Salomäki sanoo.

Koska Raamattua luetaan vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä vähän, tarkoittaako tämä sitä, että liikkeessä harvat sanovat, miten asiat Ison kirjan mukaan ovat?

- Käytännössä se voi seurata siitä. Mutta ei siellä nyt varmaan kukaan kielläkään Raamattua lukemasta.

TT Hanna Salomäen sosiologian väitöskirja ”Herätysliikkeisiin sitoutuminen ja osallistuminen” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa perjantaina 26.11.

Salomäen tutkimukseen osallistui lähes 4000 herätysliikkeiden kesäjuhlille osallistunutta (61 prosenttia naisia, 39 prosenttia miehiä). Tutkimuksessa selvitettiin sitoutumista vanhoillislestadiolaisuuteen, Rauhan Sana -lestadiolaisuuteen, herännäisyyteen, evankelisuuteen, rukoilevaisuuteen (Länsi-Suomen Rukoilevaisten yhdistys), Suomen Evankelisluterilaiseen Kansanlähetykseen, Kansan Raamattuseuraan, Suomen Raamattuopistoon ja Nokia Missioon. Tutkimusprosessin aikana Nokia Missio irtautui evankelis-luterilaisesta kirkosta.