Radio Dei kysyi ehdokkailta Jeesuksesta

Presidenttiehdokkaat Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto vastasivat Radio Dein haastattelussa  kysymykseen uskostaan ja mitä Jeesus heille merkitsee.

- Uskon Jumalaan, mutta en ole varma onko se aina se kirkossa saarnattava Jumala. Minulla on pitkä historia näiden asioiden pohdiskelussa, käyn erittäin mielelläni keskusteluja aiheesta, Pekka Haavisto kuvailee vakaumustaan ja luonnehtii itseään myös agnostikoksi.

- Jeesus on Jumalan Poika. Usko ja rukous tulevat herkemmin mieleen silloin kun on hankalaa, mutta ihminen on epäkiitollinen. Kun menee hyvin, niin nämä kysymykset tahtovat jäädä taka-alalle, Sauli Niinistö tunnusti karttaen pyhyyden viittaa ja sanoen, että usko on epäilyksen tietä.

Niinistö kertasi kysymyksen yhteydessä myös kokemustaan Thaimaan tsunamista vuonna 2004. Hän kertoo kysymysten kaiken mielekkyydestä ja johdatuksesta nousseen mieleen, kun näki esimerkiksi lapsensa menettäneen äidin epätoivon.

- En minä niihin ole kaikkiin tyydyttäviä vastauksia saanut.

Kirkon ja kristillisten arvojen asemasta yhteiskunnassa molemmat ehdokkaat nostavat esiin kirkon diakoniatyön. Niinistö puhui hiljaisesta, numeroa tekemättömästä työstä. Haavisto viittaa kokemuksiinsa Kirkon ulkomaanavun hallituksessa ja kertoi nähneensä uskonvakaumuksen tuovan voimaa ihmisille vaikeissa olosuhteissa kriisialueella tehtävässä työssä.

Kumpikaan ehdokas ei halua puuttua yksityiskohtaisesti kirkon kiistoihin esimerkiksi konservatiivisten lähetysjärjestöjen rahoituksesta. Niinistö sanoo suhtauvansa liberaalisti kysymykseen naispappeudesta ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista ja toivoi kirkon löytävän kysymyksissä sovun. Haavisto näki kysymyksen kirkon sisäisenä arvokeskusteluna. Hän toivoi että kirkko ei joutuisi käymään läpi uudelleen ja uudelleen taistoja esimerkiksi naispappeudesta läpi.

Vuoden 1994 presidentinvaaleissa kysymys Jeesuksesta nousi suurena teemana esiin toisella kierroksella Martti Ahtisaaren ja Elisabeth Rehnin välillä. Rehn paljasti, ettei ollut varma Jeesuksen historiallisuudesta Ahtisaaren pitäytyessä perinteisemmässä näkemyksessä. Analyytikot pohtivat tuolloin konservatiivisten äänestäjien roolia tasaisen vaalin ratkaisijoina Ahtisaaren hyväksi.