Radiojumalanpalvelukset tänään 90 vuotta – Yle käy yhä keskustelua puhujista hartausohjelmien valvon

Radiojumalanpalvelukset täyttävät sunnuntaina yhdeksänkymmentä vuotta. Ensimmäinen jumalanpalvelus radioitiin Tampereen tuomiokirkosta 12. syyskuuta 1926 kolme päivää Yleisradion lähetystoiminnan alkamisen jälkeen.

Sunnuntaina 11. syyskuuta kello 10 Yle TV1 ja Yle Radio 1 lähettävät juhlajumalanpalveluksen Tampereen tuomiokirkosta. Saarnaajana on arkkipiispa Kari Mäkinen. Jumalanpalveluksen jälkeen Yle Radio 1:ssä on erityislähetys, jossa vieraina ovat arkkipiispa Mäkisen lisäksi juhlajumalanpalveluksen liturgi, pastori Riikka Sydänmaa sekä Kirkon tiedotuskeskuksen entinen toimituspäällikkö Viena-Inkeri Lounela. Keskustelua ohjaavat Kirkon tiedotuskeskuksen ohjelmapäällikkö Kimmo Saares ja toimittaja Hanna Paavilainen.

He keskustelevat muun muassa siitä, millainen rooli radiojumalanpalveluksella on yhteiskunnassa, miten radiojumalanpalvelus kohtaa ihmisen ja millainen instituutio radiojumalanpalveluksista on syntynyt.

Lisäksi heidän aiheinaan on esimerkiksi se, miten erilaiset yhteiskunnan ja kirkon murrosvaiheet ovat vaikuttaneet ohjelmasisältöihin. Kirkon suuria muutoksia ovat vaikkapa naispappeuden toteutuminen ja nuorten hengellisen musiikin esiinmarssi, ohjelmapäällikkö Kimmo Saares kertoo Kirkon tiedotuskeskuksen tiedotteessa.

Radiojumalanpalvelus kerää viikoittain liki 200 000 kuulijaa. Syyskuusta 2010 alkaen radiojumalanpalvelukset ovat löytyneet myös Yle Areenasta.

Ylessä toimii yhä hartausohjelmien valvontaelin

Yleisradion historiassa on ollut kolme aaltoa, jolloin hartausohjelmien sisältö on haluttu tarkastaa ennakkoon, kertoo Kimmo Saares Kotimaa24:lle. Sisältöjen ennakkotarkastuksesta keskusteltiin sotien aikana ja sotien jälkeenkin Hella Wuolijoen ollessa Ylen pääjohtajana. Tiukinta tarkastus oli Eino S. Revon kaudella 1960-luvulla. Silloin syntyi myös hartausohjelmien valvontaelin, joka on edelleen toiminnassa.

– Radiojumalanpalveluksia toteuttavat kirkot ja kristilliset järjestöt totesivat, etteivät voi suostua ennakkotarkastukseen – mikäli tällainen hallinnollinen uudistus toteutetaan, ne eivät osallistu enää ohjelmien toteuttamiseen. Hartausohjelmien valvontaelin syntyi vastauksena tähän kiistaan, Kimmo Saares kertoo.

Tänä päivänä valvontaelimessä kolme henkilöä edustaa Suomen evankelisluterilaista kirkkoa, heistä yksi ruotsinkielinen, yksi Suomen ortodoksista kirkkoa, yksi Suomen katolista kirkkoa, yksi Suomen vapaiden kirkkokuntien ja seurakuntien radiotoimikuntaa sekä kaksi Yleisradiota.  

– Siellä käydään läpi tulevien hartausohjelmien ja jumalanpalvelusten puhujat, mutta ei sisältöjä, Saares kertoo.

Hänen mukaansa hartausohjelmien valvontaelin on tarpeellinen foorumi ohjelmista saatavan palautteen ja muiden käytännön asioiden, kuten kuulijatilastojen käsittelyyn. Siellä voidaan keskustella niin lähetysajoista kuin Ylen strategisista linjauksistakin.

– Se on mainettaan tarpeellisempi.

Lue lisää radiojumalanpalveluksista ensi viikon Kotimaasta.

Edellinen artikkeliPakistanilaisen piispan arkeen kuuluu herääminen yöllä soittoon pommi-iskusta
Seuraava artikkeliKari Mäkinen radiosaarnassaan: Perheenyhdistämisiä tulee helpottaa, ei vaikeuttaa

Ei näytettäviä viestejä