Reformaation pääjuhla vältti pönöttämisen – "Ei rikottais perhosensiipii"

Reformaation merkkivuoden päätösjuhla Turussa Logoimossa

Turun Logomossa Reformaation merkkivuoden Yhtä matkaa -pääjuhlassa ja samalla päätösjuhlassa sunnuntaina eri-ikäiset saivat olla äänessä. Koska lasten ja nuorten äänet kuuluivat kirkkaina läpi ohjelman, juhla onnistui suuntaamaan tulevaisuuteen.

Pääjuhla korosti kauniilla tavalla myös sukupolvien ketjua sekä Mikael Agricolan perintöä tähän päivään asti ja tästä eteenpäin. Tulevaisuudessa lukutaidon lisääminen kaikkialla maailmassa on yhä oleellisen tärkeää, samoin kuin raamatunkääntäminen. Tästä aiheesta tervehdyksen pääjuhlaan toi Suomen Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotila.

Mikael Agricolaa juhlassa esittänyt Kirkon koulutuskeskuksessa työskentelevä Juhani Holma on Agricola-tutkija, mutta myös Agricolan pikkusiskon jälkeläinen 13. polvessa. Agricola-hahmo juonsi juhlaa läpi yhdessä puolisonsa Birgitan (Taru Heikkonen) sekä perheen pojan Kristianin (Otava Heiniö) kanssa.

Osin yhteislauluna esitetty musiikki perustui Pekka Simojoen, Anna-Mari Kaskisen ja Jaakko Löytyn tuotantoon. Heistä Simojoki ja Löytty ovat viettäneet lapsuutensa Namibiassa, jossa suomalaiset lähetystyöntekijät olivat aikanaan Agricolan esimerkkiä seuraten luomassa paikallista kirjakieltä. Suomen Pipliaseura on siellä yhä mukana raamatunkäännöstyössä.

Muusikkoina pääjuhlassa esiintyivät muun muassa räppäri Mikaveli, Olivia Amupala sekä kitaristi Marzi Nyman. Nymanin esittämät Jimi Hendrix -henkiset kitarasoolot olivat juhlan eräitä huippuhetkiä.

Marzi Nymanin isä, julistustyössä eri rooleissa mittavan elämäntyön tehnyt Hannu Nyman puhui Jaakobista ja muistutti, että Jumala kestää myös vastaväitteitä ja kyseenalaistamista.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö korosti puheenvuorossaan uskontojen merkitystä tiedon välittäjinä, mutta myös mysteerien tulkitsijoina. Hän kysyi, voisiko uskonnoilla olla tulevaisuudessa vielä suurempi maailmanrauhaa edistävä rooli.

Kirjailija Kaija Pispa puhui kauniisti puiden ja naisten merkityksestä. Hän kehotti, että annetaan puiden kasvaa, kukkia, tuottaa hedelmää ja kukoistaa. Ikääntyvien sukupolvien hauraudesta kertoi se, että ennakkotiedoista poiketen Jaakko Löytyn vanhemmat Kirsti ja Seppo Löytty eivät päässeet paikalle. Sen sijaan heidän pojantyttärenpoikansa, Robin-vauva, esiintyi lavalla täydessä unessa.

Pekka Simojoki korosti reformaation perinnössä oleellista olevan, että jokainen sukupolvi saa kuulla ja ymmärtää evankeliumia omalla kielellään. Hänen mukaansa tämä koskee myös musiikkia.

Jaakko Löytty esitti hänen ja puolisonsa Kaija Pispan sanoittaman Kahden maan kansalainen -virren. Jaakko Löytty sanoi, että kahden maan kansalaisuuden lisäksi on tärkeää pyrkiä olemaan maailmankansalainen.

Puolalan koulusta ja Puolalanmäen lukiosta kootut kuorot ja orkesteri kokosivat taitavalla esiintymisellään juhlan runsasta tarjontaa kokonaisuudeksi.

Reformaation päätösjuhla aloitti reformaation seuraavan 500-vuotiskauden. Juhlassa lasten videolle nauhoitetut puheenvuorot painottivat tulevaisuutta, mutta olivat samalla erityisen koskettavia. Yksi lapsista sanoi, että maailma muuttuu paremmaksi paikaksi, jos ”ei rikottais perhosensiipii”.

Kuva: Mari Teinilä

Lue myös

Kommentti: Reformaation merkkivuosi päättyi, mitä jäi käteen?

3 kommenttia

  • Tuula Hölttä sanoo:

    “Ei rikottais perhosensiipii”

    Perhosensiiipi tuo näin työviikon alussa mieleen kaaos-teorian, joka sittemmin sai aikaan mm. kompleksilukufunktion xn+1 = xn2 + c, jossa x ja c ovat kompleksilukuja.

    ”Kompleksilukujen historia alkaa kolmannen ja neljännen asteen yhtälöiden ratkaisukaavojen keksimisestä. Italialainen matemaatikko Girolamo Cardano esitteli nämä kaavat vuonna 1545 julkaisemassaan Ars Magnassa. Cardano ei keksinyt ratkaisukaavoja itse, vaan sai kolmannen asteen yhtälön ratkaisukaavan Niccolo Tartaglialta, jolle Cardano oli vakuuttanut ettei paljasta tämän salaisuutta, sillä tämä aikoi julkaista ratkaisun itse. Tartaglia katkeroitukin Cardanolle pahan kerran tämän petettyä lupauksensa. Tartagliakaan ei tosin ollut ratkaisukaavan alkuperäinen keksijä, vaan sen keksi ilmeisesti ensimmäisenä Scipione dal Ferro. Neljännen asteen yhtälön ratkaisukaavan taas keksi Cardanon apulainen Ludovico Ferrari.” (Wikipedia)

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Teemu Kakkuri sanoo:

    Mukava kuulla, että pääjuhla on ollut noin reipas. Miksi sitä ei televisioitu sen sijaan, että koko kansalle muistutettiin tv-jumalanpalveluksessa, kuinka ikävä, jäykkä, muodollinen iloton valtionkirkko voikaan olla. Jeesus on varmaan kuollut uudelleen, uskonpuhdistus peruttu, evankeliumi lakkautettu ja ilo kielletty. Jos olisi ollut sitä katsellessa netti auki, olisin varmaan mennyt eroakirkostafi -sivulle. En yhtään ihmettele niitä, jotka niin tekevät.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Yrjö Sahama sanoo:

    Varmasti oli ihan kiva juhla. Pönötys on kuitenkin ansaitsemattoman huonossa maineessa. Kyllä me ihmiset tarvitsemme myös pönötystä, siis traditionaalista juhlavuutta. Ei aina pidä eikä jaksa olla rento ja moderni.

    Ilmoita asiaton kommentti