Riittääkö, että vain toinen vihittävä kuuluu kirkkoon? – Aloite etenee kirkolliskokoukseen

Helsingin hiippakuntavaltuusto lähettää kirkolliskokoukselle aloitteen, jonka mukaan kirkolliseen vihkimiseen pitäisi riittää, että toinen vihittävä on kirkon jäsen.

Tällä hetkellä kirkkojärjestyksessä todetaan, että molempien kirkossa vihittävien pitää olla rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä. Kirkollisen vihkimisen voi saada myös pari, josta toinen kuuluu luterilaiseen kirkkoon ja toinen johonkin muuhun kristilliseen kirkkokuntaan.

Kyseessä on alun perin Helsingin Paavalin seurakuntaneuvoston esitys Helsingin hiippakuntavaltuustolle. Seurakuntaneuvoston jäsenten Samuli Korkalaisen ja Petteri Äijön aloite lähetettiin hiippakuntavaltuustolle helmikuussa.

Aloitteen tekijät pitävät vanhentuneena käytäntönä sitä, että kirkon jäsenyyttä vaaditaan molemmilta vihittäviltä. Aloitteen mukaan kirkko ikään kuin rankaisee niitä jäseniään, joiden aviopuoliso ei ole kristillisen kirkon jäsen.

Korkalaisen ja Äijön mukaan kirkko menettää tällä hetkellä mahdollisuuksia kohdata jäseniään ja heidän lähipiiriään.

Aloitteessa todetaan myös, että pappien vihkioikeus ei ole muuttuvassa yhteiskunnassa enää itsestäänselvyys.

Tuomiokapituli: Ristiriidassa kirkon jäsenyyden tukemisen kanssa

Päätös aloitteen lähettämisestä kirkolliskokoukselle tehtiin Helsingin hiippakuntavaltuustossa maanantaina äänin 13–5. Päätöksessään hiippakuntavaltuusto asettui erimieliseksi Helsingin tuomiokapitulin kanssa.

Kapituli esitti hiippakuntavaltuustolle, että aloite jätetään raukeamaan. Alkuperäisen aloitteen tekijä, hiippakuntavaltuuston jäsen Samuli Korkalainen teki valtuustolle vastaesityksen, joka voitti äänestyksen.

Aloitteen tekijät ja Helsingin tuomiokapituli painottavat eri tavoin kirkollisten toimitusten ja kirkon jäsenyyden merkitystä.

Tuomiokapituli toteaa päätösesityksessään, että aloite liittyy periaatteelliseen kysymykseen siitä, mikä kirkon toiminta on kohdistettu kaikille ja mikä vain kirkon jäsenille. Tuomiokapitulin mukaan aloitteen tavoitteet ovat hyviä, mutta niiden pohjalta tehty johtopäätös on ongelmallinen.

Kapitulin mielestä aloitteen hyväksyminen viestisi, ettei kirkko arvosta avioliiton siunaamista kirkollisena toimituksena. Avioliitto voidaan siunata siviilivihkimisen jälkeen, jos ainakin toinen vihittävistä on kirkon jäsen.

Kapituli toteaa myös, että aloitteen hyväksyminen olisi ristiriidassa kirkon jäsenyyden tukemisen kanssa, sillä mahdollisuus kirkkohäihin ja kummiuteen ovat keskeisiä syitä kirkkoon liittymiseen.

Tuomiokapituli huomauttaa, että kirkolliset toimitukset ovat nimenomaan kirkon jäsenille kuuluvia oikeuksia. Kirkollisen vihkimisen laajentamista kirkkoon kuulumattomiin ja muiden uskontojen edustajiin se pitäisi tästä merkittävänä poikkeuksena.

Vastaesitys: Jo nyt kirkkoon kuulumattomia kastetaan ja haudataan

Samuli Korkalainen piti vastaesityksensä yhteydessä puheenvuoron, jonka sisältöä hän avaa Kotiseurakuntana Paavali -ryhmän blogissa.

Korkalaisen mukaan uusi vihkimiskäytäntö ei olisi kirkollisten toimitusten joukossa poikkeus, koska jo nyt kirkkoon kuulumattomia kastetaan ja useimmat heistä siunataan hautaan kirkollisesti. Lapsi voidaan kastaa, jos toinen vanhempi kuuluu kirkkoon.

Korkalaisen mukaan tuomiokapitulin väite siitä, että kirkolliset toimitukset on rajattu kirkon jäsenille, on pastoraalisesta näkökulmasta ajattelematon. Hän huomauttaa, että mikään kirkollinen toimitus ei ole suunnattu vain kyseiselle henkilölle tai henkilöille, vaan myös heidän läheisilleen, perheilleen ja ystävilleen. Korkalaisen mielestä tuomiokapituli lähestyy perusteluissaan kysymystä vain kirkon ei-jäsenen näkökulmasta ja jätti huomiotta vihittävän parin sen puolison, joka on kirkon jäsen ja jolla on oikeus toimituksiin.

Korkalaisen mukaan on ikävää, että tuomiokapituli suhtautuu kirkolliseen vihkimiseen jäsenrekrytointina. Avioliiton siunaamista pidetään hänen mukaansa jo tilastojen valossa joka tapauksessa kakkosvaihtoehtona avioliittoon vihkimiselle.

Korkalainen toteaa, että kirkkohäillä on laskevista käyristä huolimatta edelleen vahva asema suomalaisessa kulttuurissa.

"Nykyinen tilanne tiukkoine ehtoineen murentaa tätä asemaa, mutta aloitteemme hyväksyminen vahvistaisi sitä", hän kirjoittaa.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Seurakuntaneuvosto: Vihkimiseen pitäisi riittää, että toinen puoliso kuuluu kirkkoon