Rovasti Johan Candelin erosi pappisvirasta ja ryhtyy piispaksi Myanmarin luterilaiseen kirkkoon

Myanmarin luterilaisen kirkon piispa electus Johan Candelin. Kuva: Johan Candelinin kuva-arkisto

Porvoon hiippakunnan tuomiokapituli on myöntänyt elokuun lopussa rovasti Johan Candelinille eron pappisvirasta. Candelin pyysi eroa, koska hänestä tulee Myanmarin luterilaisen kirkon apulaispiispa. Candelin on myös eronnut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenyydestä.

– Olen tietenkin sen kirkon jäsen, jonka piispa olen, en toisen kirkon jäsen, Candelin perustelee ratkaisuaan.

Samoin Candelinin mukaan olisi ollut liian monimutkaista olla Suomen kirkon pappi ja samaan aikaan piispana toisessa kirkossa.

Ero pappivirasta tapahtui hyvässä yhteisymmärryksessä Porvoon hiippakunnan piispan Bo-Göran Åstrandin kanssa.

– Kunnioitan päätöstä ja näen siinä loogisuutta, Åstrand kommentoi Candelinin eroa Kyrkpressen-lehdessä.

Candelin tunnetaan vainottujen kristittyjen tukemiseen perustetun Marttyyrikirkon ystävät ry:n perustajana ja puheenjohtajana. Hän toimi Maailman Evankelisen Allianssin hyvän tahdon lähettilään tehtävässä vuosina 1996–2007 edustaen noin 160 miljoonaa herätyskristittyä muun muassa YK:ssa.

Candelin: Pyyntö piispaksi tuli yllätyksenä

Johan Candelinin yhteistyö Myanmarin luterilaisen kirkon kanssa alkoi vuonna 2012, jolloin hän järjesti kirkolle rahankeräystä ja antoi neuvoja kasvavan seurakunnan strategian suunnitteluun. Kun kirkon piispa Andrew Mang Lone sairastui, Candelin keräsi rahat hänen leikkaukseensa.

– Vuosi sitten he olivat siinä tilanteessa, että totesivat tarvitsevansa toisen piispan. Heillä oli kokous, ja he valitsivat minut. Syynä oli tämä yhteistyö. Tämä tuli minulle yllätyksenä, Candelin kertoo.

– Rukoilin asian puolesta ja koin, että jos vielä 74-vuotiaana voin tehdä jotain hyvää, niin teen.

Myanmarin luterilaisen kirkon jäsenet elävät Chinin alueella Myanmarin länsiosassa, missä on meneillään sisällissota hallituksen ja sitä vastaan taistelevan Arakan armeijan välillä.

– Kymmenentuhatta burmalaista asuu leireillä, ja molemmat osapuolet syyttävät siviiliväestöä toisen osapuolen kannustamisesta. Riisipelloilla on miinoja, joten ihmiset eivät uskalla mennä hakemaan riisiä. Tämä tarkoittaa painetta kirkolle, jolta halutaan apua, Candelin toteaa.

Candelinin mukaan Myanmarin luterilaisella kirkolla ei ole juurikaan rahaa, eikä edes palkkoja pystytä maksamaan. Kirkon pääpaikka on maan suurimmassa kaupungissa Yangonissa, josta on Chinin alueelle kuuden päivän matka. Siellä taas ei toimi puhelinverkko eikä myöskään internet.

20 vuotta vanha kirkko kasvaa kuitenkin Candelinin mukaan nopeasti. Sillä on 27 evankelistaa ja 16 pappia. Jäsenistä 75 prosenttia käy sunnuntaisin kirkossa.

Piispalla on paikka neuvottelupöydässä

Johan Candelin vihitään Myanmarin luterilaisen kirkon piispaksi heti, kun hän saa viisumin ja pääsee matkustamaan Myanmariin. Juuri nyt se ei ole mahdollista.

– Sovimme, että siitä hetkestä, kun vastaan kyllä, toimin piispa electuksen statuksella, Candelin sanoo.

Candelin työskentelee pääasiassa Suomesta, Kokkolasta, käsin ja matkustaa 3–5 kertaa vuodessa Myanmariin opettamaan pappeja ja puhumaan kirkon kasvusta. Hänen päätehtävänään on kerätä avustuksia kirkolle ja parantaa sen olosuhteita sotatilanteessa. Hän ei saa piispan työstä palkkaa.

Mutta miksi pitää olla piispa, jotta voisi kerätä rahaa myanmarilaiselle kirkolle? Suomalaisen lähetystyön periaate on ollut, että pyynnöistä huolimatta kohdemaiden kirkkojen piispoiksi ei lähdetä, vaan pyritään edistämään paikallisen kirkon itsenäisyyttä. Candelin poikkeaa nyt tästä tavasta.

– Jos piispa on heidän mielestään se oikea asema, niin heille pitää antaa mahdollisuus tehdä päätös oman kirkkonsa puolesta, Candelin sanoo.

– Jos minä taas eri puolilla maailmaa yritän auttaa taloudellisesti Myanmarin luterilaista kirkkoa, sen piispana on eri paikka neuvottelupöydässä kuin jos suomalaisena pappina kävisin sekaantumassa asiaan.

Syyte rahankeräysrikoksesta

Vielä tämän vuoden maaliskuussa Johan Candelin kertoi Kyrkpressenissä viivyttävänsä vastaustaan Myanmarin luterilaisen kirkon pyyntöön, koska hän odotti poliisitutkinnan päätöstä Marttyyrikirkon ystäviin kohdistuneesta rahankeräysrikosepäilystä. Sittemmin Candelin on kuitenkin tullut siihen tulokseen, ettei halua jäädä odottelemaan.

– Ikäkin painaa.

Marttyyrikirkon ystävät -yhdistystä epäillään syyllistymisestä rahankeräysrikokseen vuosien 2014–2019 välisenä aikana. Yhdistyksen oman tiedotteen mukaan sen varainkeruu on perustunut kahden lakimiehen antamiin lausuntoihin, joiden mukaan yhdistys ei tarvitse rahankeräyslupaa.

Syytteet rahankeräysrikoksesta on nostettu, ja oikeudenkäynti asiasta alkaa marraskuussa. Yhdistyksen varat ovat tällä hetkellä jäädytettyinä.

– Yhdeksäntoista johtokunnan jäsentä on ollut epäiltynä, seitsemäntoista on vapautettu. Kaksi meistä joutuu oikeuteen, minä mukaan lukien. Olen kuitenkin hyvin optimistinen. Hyvässä uskossa olemme kaiken tehneet ja päätökset on tehty yksimielisesti, Candelin sanoo.

Marttyyrikirkon ystävät jatkaa Candelinin mukaan toimintaansa. Sen vuosikokous valitsi Candelinin edelleen puheenjohtajaksi.

Lue myös:

Yle: Marttyyrikirkon ystäviä epäillään rahankeräysrikoksesta ja perustajaa törkeästä veropetoksesta

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.