Ruotsi äänestää kansanedustajista ja kuntapäättäjistä sunnuntaina – näin uskonto näkyy vaaleissa

Ruotsin vaalit

Ruotsalaiset käyvät vaaliuurnille 9. syyskuuta valitsemaan kansanedustajat valtiopäiville ja kuntien päättäjiksi. Perinteisesti Ruotsia hallinneet vanhat puolueet sosiaalidemokraatit ja kokoomus ovat mielipidemittausten mukaan menettämässä otettaan, ja maahanmuuttovastainen populistipuolue ruotsidemokraatit on noussut toiseksi suurimmaksi puolueeksi.

– Keskusta ja ruotsidemokraatit ovat vahvassa nousussa, sosiaalidemokraatit ja kokoomus menettävät kannatustaan. En usko, että vaalitulos kovin paljon poikkeaa ennusteista, professori Magnus Hagevi arvelee.

***

Linné-yliopiston valtio-opin professori Magnus Hagevi on seurannut Ruotsin politiikkaa pitkään. Hän on tutkinut erityisesti seurakunta-aktiivien vaalikäyttäytymistä.

Tässä suhteessa ajat ovat muuttuneet. Kun vapaakirkollinen väki 1960-luvulla äänesti pääasiassa kansanpuoluetta (nykyinen liberaalit) ja 2000-luvulla 70 prosenttia heistä kannatti kristillisdemokraatteja, vuonna 2018 hajonta on suuri. Mikään puolue ei enää profiloidu kristilliseksi, vaikka kd:n nimessä kristillisyys mainitaan ja puolueessa puhutaan kristillisestä arvopohjasta.

– Uskonto on nyt esillä enemmän kuin vaaleissa yleensä, vaikka se ei tietenkään ole keskeinen aihe, Magnus Hagevi toteaa.

– Kysymys on suhtautumisesta islamilaiseen vähemmistöön Ruotsissa. Myös tunnustuksellisten vapaakoulujen tulevaisuudesta keskustellaan.

Hagevi mainitsee sosiaalidemokraattisen puolueen vaalivideon, jossa puhutaan uskonnonvapaudesta. Sitä puolue tietysti kannattaa. Kuitenkin puolueen kotisivuilla heti seuraavassa kohdassa sosiaalidemokraatit vastustavat uskonnollisia kouluja. ”Papit ja imaamit eivät saa ohjata ruotsalaista koulua”, he julistivat jo keväällä.

Kyse on yksityisistä vapaakouluista, joihin lukeutuu myös 58 kristillistä koulua ja yksi juutalainen koulu. Ruotsissa on myös 11 islamilaista vapaakoulua, jotka sosiaalidemokraatit ja muutamat muut haluaisivat kieltää. Niitä ei ainakaan haluta lisää, koska niissä pelätään pesivän opetusta, joka johtaa radikalisoitumiseen.

Myös moskeijoiden rukouskutsut ovat aiheuttaneet poliittista vääntöä. Niihin suhtaudutaan ristiriitaisesti. Toisaalta uskonnonvapauden nimissä ne olisi sallittava, mutta ruotsalaiseen yhteiskuntaan niiden ei katsota kuuluvan.

***

Ruotsidemokraatit hämmentää Ruotsin poliittista kenttää kansallismielisillä ja muukalaisvihamielisillä kannanotoillaan. Jopa 20 prosentin kannatuslukuja mittaava puolue rajoittaisi maahanmuuttoa ja vaatii tiukkaan sävyyn maahanmuuttajien sopeuttamista ruotsalaisiin arvoihin ja perehtymistä ruotsin kieleen.

Toisaalta ruotsidemokraatit puhuvat Ruotsin kristillisestä perinteestä, jota Ruotsin kirkko sen mukaan parhaiten vaalii. Puolue ehdottaa määrärahojen tuplaamista historiallisesti arvokkaiden kirkkojen ylläpitoon, kun taas toiset puolueet pitävät nykytasoa hyvänä. Kristinuskolla pitää Ruotsissa olla erityisasema. Monikulttuurisuus ja moniuskontoisuus ovat ruotsidemokraateille kirosanoja.

Periaatteessa ruotsidemokraatit haluavat pitää uskonnon ja politiikan erillään, mutta käytännössä kirkkoa käytetään hyväksi poliittisten tavoitteiden saavuttamisessa.

Kirjailija ja teologian tohtori Joel Halldorf luonnehtii kolumnissaan Dagen-lehdessä ruotsidemokraattien (Sverigedemokraterna, SD) linjaa: ”SD:lle on tunnusomaista kristillinen identiteetti ilman kristillistä uskoa. Puoluesihteeri Richard Jomshof ihailee Jeesusta (ja inhoaa Muhammedia), mutta ei usko hänen sanomaansa. Kun Runar Sögaard kysyi Åkessonilta (puoluejohtaja) uskooko tämä Jumalaan, tämä vastasi: ’Kyllä, jos Jumala tarkoittaa normeja ja arvoja’.”

***

Ruotsidemokraatit ovat vaikuttaneet jo pitkään Ruotsin luterilaisen kirkon sisällä. Pääsin kysymään kasvotusten puoluejohtaja Jimmie Åkessonilta, miksi puolue haluaa vaikuttaa Ruotsin kirkossa.

– Ruotsin kirkko on mennyt väärään suuntaan. Se on osa sosiaali-
demokraattista valtarakennetta. Haluamme haastaa heidät, Jimmie Åkesson sanoo Kotimaalle.

Åkesson väittää, että kirkkoa hallitsevat ihmiset, jotka eivät itse usko kirkon sanomaan. Hän haluaa, että Ruotsin kirkon rahat menevät ”oikeisiin kohteisiin”. Puolueessa ei esimerkiksi pidetä samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä kirkossa, mikä hyväksyttiin kirkolliskokouksessa vuonna 2009. Ruotsidemokraatit julistautuu arvokonservatiiviseksi puolueeksi.

– Emme halua, että kirkko tukee terroristeja. Ruotsin kirkkohan tukee palestiinalaisia, jotka taistelevat Israelia vastaan, Jimmie Åkesson sanoo.

Hän vastaili toimittajien kysymyksiin ennen vapaakirkollisen Equmeniakirkon vaalitapahtumaa, jossa hän oli tentattavana muiden kahdeksan puoluejohtajan tapaan.

Elokuussa pidettävät puoluejohtajien kyselytunnit on jo 50 vuotta vanha perinne, joka vetää tuhatpäisen yleisön Göteborgista noin 60 kilometriä koilliseen sijaitsevaan pieneen Vårgårdaan.

***

Ruotsin kirkko on profiloitunut ympäristökysymyksissä ja vaatii inhimillistä pakolaispolitiikkaa. Luterilaisissa kirkoissa sen enempää kuin vapaissa suunnissakaan ei enää ohjata äänestämään tiettyä puoluetta. Sen sijaan varoituksen sanoja kuullaan monen papin suusta.

– Yksittäiset papit ja saarnaajat saattavat kehottaa äänestämään tiettyä puoluetta, mutta useammin varoitetaan jostain politiikasta. Livets Ordin johtaja varoitti äskettäin äänestämästä ruotsidemokraatteja, Magnus Hagevi kertoo.

Eräs muslimiryhmä on kieltänyt kannattajiaan äänestämästä Ruotsin vaaleissa. Jehovantodistajat, joita Ruotsissa on noin 20 000, suhtautuvat kielteisesti vaaleihin osallistumiseen. Niinpä Jehovan todistajien valtionapuhakemukset uskonnollisille yhdyskunnille on evätty.

***

Puoluepolitiikka vaikuttaa kirkon ja seurakuntalaisten elämään. Kristilliset lehdet kuten Kyrkans Tidning, Dagen ja Sändaren ovatkin kyselleet puolueiden kantoja uskonnon asemaan kouluissa, ympäristökysymyksiin, kirkkorakennusten säilyttämiseen, kirkollisiin instituutioihin kuten hoitokoteihin, uskonnonvapauteen ja kehitysyhteistyöhön.

”Tämän vuoden vaalit ovat erilaiset, ja keskiöön nousevat toisenlaiset kysymykset. Mielipidemittaukset osoittavat lukuja, jotka eivät muistuta mitään aiempaa”, kirjoittaa toimittaja Kristoffer Morén Kyrkans Tidningissä.

Kesäkuussa Ruotsin kirkon lehti kyseli papeilta ja diakoneilta, miten he äänestäisivät. Keskustapuolue nousi yllättäen suosituimmaksi puolueeksi ja ohitti viime vaaleissa suosituimman ympäristöpuolueen. Suosituin puoluejohtaja oli keskustan Annie Lööf, johon luotti 28 prosenttia Ruotsin kirkon työntekijöistä. Seuraavina olivat vasemmiston Jonas Sjöstedt, (18 prosenttia) ja sosiaalidemokraattien Stefan Löfven (15 prosenttia).

Kaksi viikkoa ennen vaalipäivää Kyrkans Tidningissä komeilee kokosivun mainos, jossa komeilee Annie Lööf ja teksti: ”FRAMÅT! (Eteenpäin!) Inhimillisyyden puolesta.” Muiden puolueiden mainoksia ei samassa lehdessä ole.

Keskustan kannatus elokuussa ilmestyneen DN/Ipsos kyselyn mukaan on 10,1 %. Suurin puolue on sosiaalidemokraatit 24,9 %, toisena ruotsidemokraatit 19,0 %, kolmantena moderaatit 17,7 %, viidentenä vasemmistopuolue 9,5 %, kuudentena ympäristöpuolue 6,1 %, seitsemäntenä liberaalit 5,9 % ja kahdeksantena valtiopäiväpuolueista kd 4,0 %.

Kuva: Kaj Aalto. Toivoa tulevaisuuteen julistaa teksti Equmeniakirkon tapahtumassa, jossa puoluejohtajia tentataan näiden arvoista ja suhteesta kirkkokansaa lähellä oleviin asioihin. Vuorossa ruotsidemokraattien Jimmie Åkesson, jota haastatteli evankelista Britta Hermansson.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

14 kommenttia

  • Kari-Matti Laaksonen sanoo:

    Muutama tarkennus muuten mukavaan juttuun. “Muukalaisvihamieliseksi” Ruotsidemokraatteja lienee valheellista kutsua. Vuonna 2011 Jimmie Åkesson julisti puolueessa nollatoleranssin rasismia kohtaan. Se on pitänyt kutinsa; ovi on käynyt puolueesta ulos ja tiuhaan, jos on puhunut rasistisesti. Natseja Åkesson on kutsunut pelkuritomppeleiksi ja todennut, ettei natsismilla saa olla mitään olemassaolon oikeutusta Ruotsissa. Åkesson on lisäksi kieltänyt Ruotsidemokraatteja kategorisesti olemasta missään tekemisissä esimerkiksi Pohjoisen Vastarintaliikkeen kaltaisten äärijärjestöjen kanssa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Aivan, on hieman tekopyhää, että muut puolueet eivät halua olla Ruotsidemokraattien kanssa käytännön yhteistyössä. Tämä on vain lisännyt heidän kannatustaan, enkä ihmettelisi, vaikka nytkin he lisäisivät äänimääräänsä suhteessa muihin puolueisiin. Muut puolueet, Kristillisdemokraatit mukaanlukien, ovat hylänneet kristinuskon, ja näin kristillisten arvojen korostaminen on jäänyt Ruotsidemokraateille. Se, että Svenska Kyrkan tänään on erilaisten poliitikkojen temmellyskenttä, on aivan kirkon johtajien oma vika.

      Svenska Kyrkan on Raamatun sanan mukaan” joutunut pois heitettävksi ja menettänyt suolansa ja joutunut kaikkien tallattavaksi”, Matt 5:13b. Mielenkiintoinen ilmiö Ruotsissa on simple church-liike, eräänlainen maalikkopohjainen kotiseurakuntaliike joka kokoaa uskovia, jotak tahtovat elää uskoaan todeksi arjessa.

      On selvää, että kun kirkko pettää uskovat, jotain muuta alkaa syntyä tilalle. Toivottavasti kuitenkin meillä Suomessa kirkko pysyyy sellaisena, että uskovatkin viihtyvät siellä. Ruotsissa näin ei enää välttämättä ole asian laita.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Charlotta Lindfors sanoo:

    Simple church -liike tulee tietysti suuresta (nykyisin pienestä ) lännestä. Se tarjoaa simppeleille ihmisille juuri sitä mitä he tarvitsevat : simppeliä sanomaa. Siis eräänlaista uskonnollista populismia, mikä on yleistynyt myös politiikassa ( ilman sitä uskonnollisuutta, luojankiitos). Ei tarvitse ajatella itse !

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Charlotta. “Simple church -liike tulee tietysti suuresta (nykyisin pienestä ) lännestä. Se tarjoaa simppeleille ihmisille juuri sitä mitä he tarvitsevat : simppeliä sanomaa”. Oletko perehtynyt asiaan, vai heitteletkö vain kevyesti näkemyksiä mutu-pohjalta. Simple Church ei merkitse simppeliä, vaan kevyttä organisaatiota ja maallikkoaktiivisuutta. Mukana on kaikenlaista väkeä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Hirn sanoo:

    Valitettavasti Ruotsissa kukkii ilmiselvä muukalaisvihmielisyys ja sen puhemiehinä on pääasiassa Ruotsindemokraatit ja nyt samoja äänen painoja , kummallista kyllä, alkaa tulla Kristdemokraateilta. Viimeisimmissä vaalikeskusteluissa muukalaisvihamielisyys ei ole edes verhottua vaan täysin avointa.

    Varsinaisesta uskonnosta ei puhuta ,vaan uskonnosta on tullut yksi poliittisista taistelukentistä. Tämä liittyy nationalismin nousuun keskeiseksi poliittiseksi areenaksi. Kristinuskoa pidetään ruotsalaisuutena ja islamia ruotsalaisuudelle vieraana ilmiönä. Oikeastaan kristinuskosta ei keskustella lainkaan ,vaan siitä että islam tuo mukanaan ,sitä vastustavien mielestä , ongelmia niinkuin kunniakulttuuriin kuuluvaa tyttöjen ja naisten valvontaa ja pakkoavioliittoja alaikäisille. Siis samat ennakkoluullot kun Suomessakin.

    Kymmenen vuoden sisällä Ruotsiin on tullut miljoona uutta siirtolaista ja pakolaista. Tämä hermostuttaa ja Ruotsidemokraatit ovat parhaiten onnistuneet sanoittamaan ihmisten ennakkoluulot ja pelot. Reaktiona tähän ,valtapuolueet ovat jyrkentäneet asennettaan ja alkaneet vaatia siirtolaisten ruotsalaistumista maahan jäämisen ehtona, joten islamilaisuutta on alettu kuvaamaan monoliittisesti ruotsalaistumisen esteenä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Hirn. ” Reaktiona tähän ,valtapuolueet ovat jyrkentäneet asennettaan ja alkaneet vaatia siirtolaisten ruotsalaistumista maahan jäämisen ehtona, joten islamilaisuutta on alettu kuvaamaan monoliittisesti ruotsalaistumisen esteenä”.

      Erär hyvä ystäväni asuu Malmössa. Vierailuni aikana hän vei minut arabikaupunginosaan. Kadun nimet olivat arabikielellä, kauppojen kyltit samoin. Kun ajoimme näissä kortteleissa autolla hän sanoi, että täällä on hengenvaarallista astua ulos autosta. Kyllä ymmärrän täysin, että “medelsvensson” alkaa olla hermostunut. Ei tämä ole sellainen kansankoti, josta 1950-luvulta alkaen unelmointiin.

      Maahanmuuttopolitiikka on oikeasti epäonnistunut, eikä ole mitään rasismia todeta se. Ei tämä ole muslimien vika, koska hehän ovat vain sitä, mitä heidän kuuluukin olla. Vika on siinä, että vierasta väkeä on vuosikymmenien ajan otettu maahan ilman että on kyetty sopeuttamaan läheskään kaikkia ruotsalaiseen yhteiskuntaan.

      Svenska Kyrkan tulee todennäköisesti muuttumaan synkretistiseksi ja taipumaan islamin edessä. Näin käy kirkoille, joissa hylätään Jumalan sana. Ne eivät enää jaksa pitää asemiaan vaan vieraat uskonnot ja kultit alkavat syödä niiden kannatusta ja opin jäänteitä.

      Ruotsin arkkipiispa on jo alkanut käyttämään Jumalasta islamiin sopivia nimityksiä. Näin sanojen sisältöä manipuloiden luodaan uudenlainen käsitys Jumalasta joka sopii paremmin monikulttuuriseen ja moniuskoiseen Ruotsiin. Tämä on surullista.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Miksi kommenttini poistettiin tästä ketjusta? Ilman selittävää syytä? Kenen toimesta ja valituksien johdosta?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Sinun kommentit käsittelivät lestadiolaisten ongelmia, ei Ruotsin vaaleja ja uskonnon vaikutusta niihin, josta tässä on tarkoitus keskustella. Miksi et kirjoita omaa blogia tästä mieltäsi painavasta aiheesta, niin sitten voidaan keskustela siitä. Ymmärrätkö, mitä tarkoitan?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Onko tämä tasapuolista kohtelua täällä? Toimituksen harjoittamaa omaa kirkkopolitiikkaa? Oliko aihe liian arka ja edelleen eräänlainen tabu kansankirkossa?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Piispaehdokkaat kyllä saivat varovasti puhua SRK:n kipupisteistä täällä. Ks. Kotimaa24 10.08.2018. Kukaan ei sielläkään halunnut tai uskaltanut mitenkään kommentoida suoraa kysymystäni.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Ns. hoitokokoukset ovat edelleen SRK:n pahin ja vaikein kipupiste.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    SRK:n papin Albert Halosen mukaan viimeinen “hoitokokous” Porissa pidettiin vuonna 1986. Mutta esim. Lempäälässä niitä on professori Jouko Talosen pidetty vielä viime aikoina. Ja etenkin Pohjois-Suomessa niitä pidetään enemmän erään porilaisen kirkkoherran mukaan. Niistä siis ilmeisesti pyritään eroon koko Suomessa, mutta SRK.n johto ei selvästikään pysty kontrolloimaan koko kenttää, ainakaan vielä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Siis professori Jouko Talosen mukaan “hoitokokouksia” on pidetty vieläkin Lempäälässä. Porilainen kirkkoherra, jonka kanssa kerran puhuin tästä asiasta puhelimessa, on Heimo Hietanen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    SRK:n johto, on kieliopillisesti oikein.

    Ilmoita asiaton kommentti