Ruotsi äänestää kansanedustajista ja kuntapäättäjistä sunnuntaina – näin uskonto näkyy vaaleissa

Ruotsin vaalit

Ruotsalaiset käyvät vaaliuurnille 9. syyskuuta valitsemaan kansanedustajat valtiopäiville ja kuntien päättäjiksi. Perinteisesti Ruotsia hallinneet vanhat puolueet sosiaalidemokraatit ja kokoomus ovat mielipidemittausten mukaan menettämässä otettaan, ja maahanmuuttovastainen populistipuolue ruotsidemokraatit on noussut toiseksi suurimmaksi puolueeksi.

– Keskusta ja ruotsidemokraatit ovat vahvassa nousussa, sosiaalidemokraatit ja kokoomus menettävät kannatustaan. En usko, että vaalitulos kovin paljon poikkeaa ennusteista, professori Magnus Hagevi arvelee.

***

Linné-yliopiston valtio-opin professori Magnus Hagevi on seurannut Ruotsin politiikkaa pitkään. Hän on tutkinut erityisesti seurakunta-aktiivien vaalikäyttäytymistä.

Tässä suhteessa ajat ovat muuttuneet. Kun vapaakirkollinen väki 1960-luvulla äänesti pääasiassa kansanpuoluetta (nykyinen liberaalit) ja 2000-luvulla 70 prosenttia heistä kannatti kristillisdemokraatteja, vuonna 2018 hajonta on suuri. Mikään puolue ei enää profiloidu kristilliseksi, vaikka kd:n nimessä kristillisyys mainitaan ja puolueessa puhutaan kristillisestä arvopohjasta.

– Uskonto on nyt esillä enemmän kuin vaaleissa yleensä, vaikka se ei tietenkään ole keskeinen aihe, Magnus Hagevi toteaa.

– Kysymys on suhtautumisesta islamilaiseen vähemmistöön Ruotsissa. Myös tunnustuksellisten vapaakoulujen tulevaisuudesta keskustellaan.

Hagevi mainitsee sosiaalidemokraattisen puolueen vaalivideon, jossa puhutaan uskonnonvapaudesta. Sitä puolue tietysti kannattaa. Kuitenkin puolueen kotisivuilla heti seuraavassa kohdassa sosiaalidemokraatit vastustavat uskonnollisia kouluja. ”Papit ja imaamit eivät saa ohjata ruotsalaista koulua”, he julistivat jo keväällä.

Kyse on yksityisistä vapaakouluista, joihin lukeutuu myös 58 kristillistä koulua ja yksi juutalainen koulu. Ruotsissa on myös 11 islamilaista vapaakoulua, jotka sosiaalidemokraatit ja muutamat muut haluaisivat kieltää. Niitä ei ainakaan haluta lisää, koska niissä pelätään pesivän opetusta, joka johtaa radikalisoitumiseen.

Myös moskeijoiden rukouskutsut ovat aiheuttaneet poliittista vääntöä. Niihin suhtaudutaan ristiriitaisesti. Toisaalta uskonnonvapauden nimissä ne olisi sallittava, mutta ruotsalaiseen yhteiskuntaan niiden ei katsota kuuluvan.

***

Ruotsidemokraatit hämmentää Ruotsin poliittista kenttää kansallismielisillä ja muukalaisvihamielisillä kannanotoillaan. Jopa 20 prosentin kannatuslukuja mittaava puolue rajoittaisi maahanmuuttoa ja vaatii tiukkaan sävyyn maahanmuuttajien sopeuttamista ruotsalaisiin arvoihin ja perehtymistä ruotsin kieleen.

Toisaalta ruotsidemokraatit puhuvat Ruotsin kristillisestä perinteestä, jota Ruotsin kirkko sen mukaan parhaiten vaalii. Puolue ehdottaa määrärahojen tuplaamista historiallisesti arvokkaiden kirkkojen ylläpitoon, kun taas toiset puolueet pitävät nykytasoa hyvänä. Kristinuskolla pitää Ruotsissa olla erityisasema. Monikulttuurisuus ja moniuskontoisuus ovat ruotsidemokraateille kirosanoja.

Periaatteessa ruotsidemokraatit haluavat pitää uskonnon ja politiikan erillään, mutta käytännössä kirkkoa käytetään hyväksi poliittisten tavoitteiden saavuttamisessa.

Kirjailija ja teologian tohtori Joel Halldorf luonnehtii kolumnissaan Dagen-lehdessä ruotsidemokraattien (Sverigedemokraterna, SD) linjaa: ”SD:lle on tunnusomaista kristillinen identiteetti ilman kristillistä uskoa. Puoluesihteeri Richard Jomshof ihailee Jeesusta (ja inhoaa Muhammedia), mutta ei usko hänen sanomaansa. Kun Runar Sögaard kysyi Åkessonilta (puoluejohtaja) uskooko tämä Jumalaan, tämä vastasi: ’Kyllä, jos Jumala tarkoittaa normeja ja arvoja’.”

***

Ruotsidemokraatit ovat vaikuttaneet jo pitkään Ruotsin luterilaisen kirkon sisällä. Pääsin kysymään kasvotusten puoluejohtaja Jimmie Åkessonilta, miksi puolue haluaa vaikuttaa Ruotsin kirkossa.

– Ruotsin kirkko on mennyt väärään suuntaan. Se on osa sosiaali-
demokraattista valtarakennetta. Haluamme haastaa heidät, Jimmie Åkesson sanoo Kotimaalle.

Åkesson väittää, että kirkkoa hallitsevat ihmiset, jotka eivät itse usko kirkon sanomaan. Hän haluaa, että Ruotsin kirkon rahat menevät ”oikeisiin kohteisiin”. Puolueessa ei esimerkiksi pidetä samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä kirkossa, mikä hyväksyttiin kirkolliskokouksessa vuonna 2009. Ruotsidemokraatit julistautuu arvokonservatiiviseksi puolueeksi.

– Emme halua, että kirkko tukee terroristeja. Ruotsin kirkkohan tukee palestiinalaisia, jotka taistelevat Israelia vastaan, Jimmie Åkesson sanoo.

Hän vastaili toimittajien kysymyksiin ennen vapaakirkollisen Equmeniakirkon vaalitapahtumaa, jossa hän oli tentattavana muiden kahdeksan puoluejohtajan tapaan.

Elokuussa pidettävät puoluejohtajien kyselytunnit on jo 50 vuotta vanha perinne, joka vetää tuhatpäisen yleisön Göteborgista noin 60 kilometriä koilliseen sijaitsevaan pieneen Vårgårdaan.

***

Ruotsin kirkko on profiloitunut ympäristökysymyksissä ja vaatii inhimillistä pakolaispolitiikkaa. Luterilaisissa kirkoissa sen enempää kuin vapaissa suunnissakaan ei enää ohjata äänestämään tiettyä puoluetta. Sen sijaan varoituksen sanoja kuullaan monen papin suusta.

– Yksittäiset papit ja saarnaajat saattavat kehottaa äänestämään tiettyä puoluetta, mutta useammin varoitetaan jostain politiikasta. Livets Ordin johtaja varoitti äskettäin äänestämästä ruotsidemokraatteja, Magnus Hagevi kertoo.

Eräs muslimiryhmä on kieltänyt kannattajiaan äänestämästä Ruotsin vaaleissa. Jehovantodistajat, joita Ruotsissa on noin 20 000, suhtautuvat kielteisesti vaaleihin osallistumiseen. Niinpä Jehovan todistajien valtionapuhakemukset uskonnollisille yhdyskunnille on evätty.

***

Puoluepolitiikka vaikuttaa kirkon ja seurakuntalaisten elämään. Kristilliset lehdet kuten Kyrkans Tidning, Dagen ja Sändaren ovatkin kyselleet puolueiden kantoja uskonnon asemaan kouluissa, ympäristökysymyksiin, kirkkorakennusten säilyttämiseen, kirkollisiin instituutioihin kuten hoitokoteihin, uskonnonvapauteen ja kehitysyhteistyöhön.

”Tämän vuoden vaalit ovat erilaiset, ja keskiöön nousevat toisenlaiset kysymykset. Mielipidemittaukset osoittavat lukuja, jotka eivät muistuta mitään aiempaa”, kirjoittaa toimittaja Kristoffer Morén Kyrkans Tidningissä.

Kesäkuussa Ruotsin kirkon lehti kyseli papeilta ja diakoneilta, miten he äänestäisivät. Keskustapuolue nousi yllättäen suosituimmaksi puolueeksi ja ohitti viime vaaleissa suosituimman ympäristöpuolueen. Suosituin puoluejohtaja oli keskustan Annie Lööf, johon luotti 28 prosenttia Ruotsin kirkon työntekijöistä. Seuraavina olivat vasemmiston Jonas Sjöstedt, (18 prosenttia) ja sosiaalidemokraattien Stefan Löfven (15 prosenttia).

Kaksi viikkoa ennen vaalipäivää Kyrkans Tidningissä komeilee kokosivun mainos, jossa komeilee Annie Lööf ja teksti: ”FRAMÅT! (Eteenpäin!) Inhimillisyyden puolesta.” Muiden puolueiden mainoksia ei samassa lehdessä ole.

Keskustan kannatus elokuussa ilmestyneen DN/Ipsos kyselyn mukaan on 10,1 %. Suurin puolue on sosiaalidemokraatit 24,9 %, toisena ruotsidemokraatit 19,0 %, kolmantena moderaatit 17,7 %, viidentenä vasemmistopuolue 9,5 %, kuudentena ympäristöpuolue 6,1 %, seitsemäntenä liberaalit 5,9 % ja kahdeksantena valtiopäiväpuolueista kd 4,0 %.

Kuva: Kaj Aalto. Toivoa tulevaisuuteen julistaa teksti Equmeniakirkon tapahtumassa, jossa puoluejohtajia tentataan näiden arvoista ja suhteesta kirkkokansaa lähellä oleviin asioihin. Vuorossa ruotsidemokraattien Jimmie Åkesson, jota haastatteli evankelista Britta Hermansson.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.