Ruotsinsuomalaisten rippikoulut kasvussa – "Kaste oli hyvin erityinen hetki"

Tukholman suomalaisen seurakunnan rippileiri 2019

Tukholman suomalaisen seurakunnan rippileirin osanottajamäärä kasvoi tänä kesänä viidestä yhdeksään.

Tukholman suomalaisen seurakunnan rippileiristä Björkögårdenissa Väddön saaressa muodostui ikimuistoinen erityisesti Matilda Rockströmille. Hänet kastettiin Itämeressä.

– Olin vähän hermona, mutta se oli ihanaa. Hyvin erityinen hetki, jonka tulen aina muistamaan, Rockström kuvaili tunnelmia hartauden jälkeen.

Ilma oli viileä ukkoskuuron jälkeen, mutta sisällä odottivat juhlallisuudet. Isoset ja ohjaajat olivat järjestäneet hänelle kastepäivän juhlan, jossa koko porukka kokoontui herkuttelemaan mansikkakakkua. Juhlakalu sai ison kortin, jossa luki: ”Grattis på dopdagen”, Onnittelut kastepäivänä.

Kastetoimitus meressä oli ensimmäinen laatuaan Tukholman seurakunnan komministerinä toimivalle Ella Järviselle. Hänen mukaansa se oli ikimuistoinen hetki, joka tapahtui kastettavan toivomuksesta meren rannassa upotuskasteena.

Heinäkuun ensimmäisellä viikolla pidetty yhdistetty rippileiri ja isoskoulutus on isoimpia moneen vuoteen Tukholman suomalaisessa seurakunnassa. Kun viime vuonna ripille pääsi viisi nuorta, tänä vuonna rippikoululaisia oli yhdeksän.

– Määrä on melkein kaksinkertaistunut, mikä on upea asia, musiikkipedagogi ja rippileirin ”mamma” Hannele Iivonen iloitsee.

Iivonen on ollut seurakunnan lapsi- ja nuorisotyössä pian kymmenen vuotta.

Yhä useammat lapset jäävät Ruotsissa kastamatta

Ruotsinsuomalaisten nuorten kiinnostus rippikoulua kohtaan on hieman lisääntynyt viime vuosina. Isosia on mukana yhä useampia, ja vaikka lukumäärät ovat pieniä, trendi on positiivinen. Siksi seurakunnassa panostetaan lapsityöhön aina vauvamuskarista lähtien.

– Muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen rippikoulu on kasvussa, nuorisonohjaaja Teppo Simuna toteaa.

Kasteitakin rippileirien yhteydessä on Simunan mukaan ollut, koska yhä useammat lapset jäävät Ruotsissa kastamatta.

Rippileiri oli viisipäiväinen, mutta keväällä oli jo kokoonnuttu rippikouluun Suomalaisessa kirkossa Tukholman Vanhassa kaupungissa useita kertoja. Leiriviikko huipentui konfirmaatiomessuun samassa paikassa 7.7.

"Oikeastaan äiti pakotti, mutta mä viihdyin"

Amanda Sandell ja William Drakenhed olivat tulleet suomalaisen seurakunnan rippikouluun suomen kielen takia. Kaikki osanottajat eivät puhu suomea sujuvasti, mutta kaksikielisellä leirillä he vahvistavat kielitaitojaan. Monilla vain toinen vanhemmista puhuu suomea.

Kysymykseen miksi Sandell ja Drakenhed osallistuivat juuri tälle leirille, nuoret pitivät tärkeimpinä syinään suomalaisuutta ja kavereita.

– Suurin syy on suomen kieli. Ja tykkään näistä suomalaisista, Drakenhed vastaa. – Tai oikeastaan äiti ”pakotti”, mutta mä viihdyin, hän virnistää.

Sandell myöntää, että hänellä oli ennakkoluuloja kirkosta ja rippikoulusta. Ne kuitenkin romuttuivat.

– Täällä on ollut hauskaa. Aivan erilaista kuin kuvittelin. On laulettu ja soitettu paljon.

Myös perinteiden vaikutus paljastui, kun juttelimme iltaruoaksi tarjotun taco-aterian jälkeen. Monissa suvuissa pidetään rippikoulun käymistä edelleen asiaan kuuluvana perinteenä.

Suomenkielisiä tai kaksikielisiä rippileirejä Ruotsissa on enää vain Tukholmassa, missä on noin 7 000 jäsenen itsenäinen seurakunta. Muualta nuori väki on kaikonnut tai mennyt mukaan Ruotsin kirkon ruotsinkieliseen toimintaan.

Kuva: Kaj Aalto. Rippikoululaiset siunasivat Matilda Rockströmin ennen kuin hänet kastettiin Itämeressä.

Lue myös:

Ruotsin kirkon uusin ennuste: Jäsenten osuus laskee alle 50 prosentin viimeistään vuonna 2025

Ruotsalainen seurakunta soittaa vastasyntyneiden vanhemmille ja pyytää kasteelle – ja sehän toimii!

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä