Ruotsissa uskontodialogi on käytännöllisempää kuin Suomessa

Suomessa uskontodialogiin on lähdetty teologian ja ylätason ehdoilla. Ruotsissa ote on paljon käytännöllisempi, sanoo Tukholmassa toimivan Ruotsin kirkon uskontodialogin keskuksen johtaja, teologian tohtori Helene Egnell.

Egnell kuitenkin painottaa että uskontodialogissa tarvitaan molempia lähestymistapoja, käytännöllistä ja teologista.

– Ruotsissa on ollut paljon muslimeja, mutta heidän eikä imaamien koulutustaso ei ole aina ollut korkea eikä kielitaitokaan. On siis ollut luonnollista lähteä liikkeelle käytännön kohtaamisista, ei teoreettisesta, Egnell selittää naapurimaiden eroja.

Suomi ei Egnellin mukaan myöskään ole ollut kovin aktiivisesti mukana pohjoismaisessa uskontodialogiverkostossa

– Pohjoismailla olisi kuitenkin paljon oppimista uskontojen kohtaamisesta tosiltaan, sillä mailla on paljon yhteistä.

Uskontodialogin käytännöllisyyttä ja tarpeellisuutta perustelee Egnellin mielestä viimeisen parin kymmenen vuoden kehitys.

– Uskonto ei ole vain ajatusten erilaisuutta, vaan uskonto näkyy entistä enemmän katukuvassa, rakennuksina, vaatetuksena, käytöksenä ja ruokaan liittyvinä rajoituksina. Myös uskonnottomuus pitää katsomuksena huomioida entistä useammin, kuten vaihtoehtoinen hengellisyyskin, joka yksilöllisellä tasolla rikkoo rajaoja uskontojen välillä.

Ruotsin valtio on antanut rahaa uskontodialogin edistämiseen. Tämä on Egnellin mielestä hyvä asia, sillä jos raha tulee vain maan suurimmalta uskonnolliselta toimijalta eli luterilaiselta kirkolta, se voi vaikuttaa toiminnan uskottavuuteen.

Ruotsin kirkon uskontodialogikeskus on toiminut vuodesta 2009. Sen palveluksessa on kaksi pappia. Keskuksen tehtävänä on luoda verkosta uskontojen välille ja toisaalta kouluttaa Ruotsin kirkon työntekijöitä uskontodialogin kysymyksiin.

Helene Egnell vieraili viime viikolla Suomessa ja osallistui Suomen uskontotilannetta esittelevän kirjan julkistamisseminaariin.

Kuva Olli Seppälä

Lue myös:

Suomi on jo pitkään ollut uskontojen suhteen moniarvoinen yhteiskunta

Norjalaistutkija hämmästelee kolmea asiaa Suomen uskontoja käsittelevässä kirjassa

Edellinen artikkeliArvio: Kun isä haihtuu pois
Seuraava artikkeliEnon seurakunnan vaikuttaja: ”Jokaisen on kannettava yhteiskuntavastuuta”

Ei näytettäviä viestejä