Salmi: Joku Suomen piispoista voisi ehkä vierailla Jällivaarassa

Samuel Salmi

Oulun piispa Samuel Salmi toivoo, että kaikki osapuolet säilyttäisivät malttinsa esikoislestadiolaisen liikkeen sakramenttiseparatismin synnyttämässä tilanteessa.

Esikoislestadiolaisessa loppuvuodesta liikkeessä virinnyt sakramenttiseparatismi ylti myös Oulun hiippakuntaan. Oulaisissa vietettiin esikoislestadiolaisten rukoushuoneella maallikkovoimin ehtoollista hieman ennen joulua.

Oulun hiippakunnan alueella esikoislestadiolaisia on Salmen mukaan kuitenkin suhteellisen vähän, liikkeen painopisteet ovat etelämpänä.

– Tästä syystä kontaktit heihin eivät ole Oulun hiippakunnalle päivittäinen kysymys. Tässä nyt syntyneessä tilanteessa meidän lähtökohtamme on kuitenkin, että nyt pitäisi säilyttää maltti mielessä. Lestadiolaisuudessa on aina korostettu kirkollisuutta. Tämän linjan toivoisin pysyvän myös esikoisten piirissä, Salmi sanoo.

Vaikka yksittäisiä lipeämisiä voi tapahtua, Salmi ei halua uskoa, että esikoislestadiolaiset tahtoisivat olla kääntämässä selkäänsä luterilaisille paikallisseurakunnille.

Ylipäätään maltti olisi nyt Salmen mielestä valttia.

– Näissä kysymyksissä ei pidä ottaa voimakkaasti kantaa puoleen tai toiseen. On annettava myös maltille ja kärsivällisyydelle sijaa. Mieluummin annetaan nyt siimaa, kuin pannaan siimoja poikki, Salmi sanoo kalamiestermiä soveltaen.

Esikoislestadiolaiset ovat enimmäkseen Oulua eteläisemmän Suomen liike, mutta liikkeen ylimmät hengelliset auktoriteetit, "Lapin vanhimmat", toimivat Ruotsin Lapin Jällivaarassa.

Oulun hiippakunnalla taas on Barentsin yhteistyön myötä läheiset suhteet myös Ruotsin pohjoisimpaan eli Luulajan hiippakuntaan. Olisiko esikoislestadiolaisuuden suhteen näin jotakin, missä juuri Oulun piispa voisi toimia ykseyden säilymisen hyväksi?

Salmi pohdiskelee asiaa.

– Näen asian niin, että Ruotsin kirkkohan on asiassa nyt se ensimmäinen toimija. Tiedän, että heidän Jällivaaran kirkkoherransa Mats Rondahl on yrittänyt rakentaa yhteyttä esikoislestadiolaisuuden sikäläisiin johtajiin, Salmi muotoilee.

Koska Jällivaaran ohjeet säteilevät myös Suomen kirkkoon, voisivatko myös Suomen piispat yhteisymmärryksessä Ruotsin kirkon kanssa tehdä jotakin? Salmi ei pidä asiaa mahdottomana.

– Esikoislestadiolaisuudesta tullaan nyt varmasti puhumaan Suomen piispojen kesken. Voi olla, että voitaisiin päätyä siihenkin, että jonkun piispoistamme pitäisi ottaa asia esille neuvottelumielessä. Tampereen hiippakunnalla on asiassa keskeinen roolinsa esikoislestadiolaisten pääpaikan sijaitessa Lahdessa. Hiippakunta on toiminut rakentaen yhteyksiä. Itse en sulkisi pois sitä mahdollisuutta, että Tampereen piispa tai joku muu piispoista voisi vierailla Jällivaarassa, Samuel Salmi sanoo.

Kuva: Jaani Föhr

Lue myös:

Piispa Repo: Esikoislestadiolaisten kirkkopyhien järjestäminen ei suotavaa

Häkkinen: Ei yhteistyötä sakramenttiseparatistien kanssa

Arkkipiispa: Sakramenttiseparatismi on vakava rikkomus

Esikoislestadiolaiset ottivat ehtoollisen omaan käyttöön

Esikoislestadiolaiset: Ehtoollinen ei ole luterilaisen kirkon monopoli