"Sananvapaus sopii niille, jotka osaavat käyttäytyä"

Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik tarjosi menetelmää sananvapauden sisäisten rajojen löytämiseksi.

– Vaihda lauseen kohteeksi äitisi nimi ja mieti, loukkaisiko tämä lause sinua. Ei ole mitään, mitä ei saisi sanoa, mutta kaikkea ei kannata sanoa.

Nadbornik puhui maanantaina juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin monimuotoisuutta ja radikalisoitumista käsittelevässä seminaarissa Helsingissä. Seminaarin järjesti uskontojen yhteinen Uskot-foorumi.

Kristinuskoa seminaarissa edustanut piispa Kaarlo Kalliala piti järkevää kotikasvatusta hyvänä lähtökohtana sananvapauden rajojen löytämisessä.

– Kriittisiä mielipiteitä valtaapitäviä kohtaan täytyy voida esittää. Ei ole kuitenkaan tarpeen koko ajan haastaa sitä, missä menee kansanryhmää vastaan kiihottamisen raja, Kalliala totesi.

Hänen mukaansa sananvapaus nostaa tarkasteluun yleisen käsityksen siitä, että ihmisoikeuksien välillä ei olisi hierarkiaa.

– Sananvapaus voi loukata uskonnonvapautta. Sananvapaus pitää suhteuttaa muihin tärkeisiin asioihin. Mikään herja ei kuitenkaan oikeuta väkivaltaan, Kalliala huomautti.

Suomen Islam-seurakunnan imaami Ramil Belayaevin mukaan sananvapaus on muslimeille tärkeä, mutta jokaisen pitää tietää milloin sen käyttäminen muuttuu syrjinnäksi.

– Hyvää ilmapiiriä ja toisten mielipiteitä tulee kunnioittaa. Jos kiusaamme toisiamme, miten voimme tuottaa rauhaa, Belayaev kysyi.

Suomen Islamilaisen Neuvoston varapuheenjohtaja Pia Jardi haastoi tarkastelemaan sananvapaudesta nauttivien motiiveja.

– Jos särjen pöydän särkemisen ilosta, se on pahasta. Mutta jos teen pöydästä polttopuita, jotta joku pelastuu paleltumiskuolemalta, se on eri asia. Meidän on kysyttävä, millaista yhteiskuntaa haluamme sananvapaudella rakentaa, Pia Jardi sanoi.

Terrorismiin ja poliittiseen väkivaltaan erikoistunut yliopistonlehtori Leena Malkki totesi, että sananvapaus on tärkeä osa eurooppalaista yhteiskuntaa, vaikka se ei ole uskonnoille aina helppo asia.

– Me ajattelemme, että pitää käyttäytyä. Keski-Euroopassa sen sijaan ajatellaan, että mikään auktoriteetti ei ole niin pyhä, ettei sitä voisi kritisoida. Euroopan kehityksen kannalta tämä on ollut merkittävää. Sananvapaudelle on kuitenkin määritelty rajoja. Antisemitistinen ja rasistinen puhe on kiellettyä, Leena Malkki sanoi.

Seminaarin järjesti USKOT-foorumi, joka pyrkii edistämään uskontojen välistä vuoropuhelua, yhdenvertaisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja yhteistyötä.

Foorumissa ovat mukana Suomen Ekumeeninen Neuvosto, Suomen Evankelis-luterilainen kirkko, Suomen Islamilainen Neuvosto, Suomen Islam-seurakunta ja Suomen Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvosto.

Seminaari uskontojen monimuotoisuudesta ja radikalisoitumisesta oli osa tällä viikolla vietettävän uskontojen ja vakaumusten yhteisymmärryksen viikon ohjelmaa.

Lue lisää seminaarista torstaina 5. helmikuuta ilmestyvästä Kotimaa-lehdestä.