Seminaari: Oppi kaikkien pelastumisesta kytkeytyy syvään vakaumukseen Jumalan rakkaudesta

Kaikkien pelastumista avattiin seminaarissa myös taiteen lähtökohdista. Mikkelin hiippakuntadekaani Marko Marttila (kesk.) kertoi Psalmista 23 elokuvissa. Kuvassa myös seminaaria juontanut Kotimaan toimituspäällikkö Freija Özcan ja tohtorikoulutettava Petri Tikka. Kuva: Olli Seppälä

On kiinnostavaa, että niin monet tuntuvat omaksuvan opin kaikkien pelastumisesta, vaikka kukaan ei tunnu kehottavan heitä siihen, teologian tohtori ja anglikaanipappi Robin Parry pohti Helsingissä Aleksanterin teatterissa pidetyssä teologisessa seminaarissa.

Kansainvälinen, ekumeeninen Toivo-seminaari järjestettiin 9.–10.10. Seminaari käsitteli aihetta, jolla on monta nimeä: apokatastasis eli kaiken ennalleen asettaminen, kristillinen universalismi, universaali pelastus tai yksinkertaisesti kristillinen toivo.

Seminaarin järjestivät aiheesta väitöskirjaa tekevä tohtorikoulutettava Petri Tikka, Kotimaa-lehti ja akateeminen toimikunta.

Robin Parry kävi läpi joukon erilaisia esimerkkitarinoita.

– Kaikkiin reitteihin ovat vaikuttaneet Raamattu, perinne, järki ja yksilön kokemus, Parry totesi.

Osalla ihmisistä näkökulmaa muuttivat epätavalliset kokemukset, kuten ilmestys tai näky. Osan ajatuksia muutti intensiivinen Raamatun lukeminen. Jotkut totesivat, ettei helvetti istunut yhteen kristillisen perinteen ja uskontunnustusten kanssa.

Monen kohdalla vaikuttivat arkiset kokemukset, kuten rakkaus tai vanhemmuus.

– Sanoisin, että universalismin nousu yhä uudelleen kytkeytyy syvään kristilliseen vakaumukseen Jumalan rakkaudesta, hyvyydestä ja oikeamielisyydestä, ihmisen arvokkuudesta hänen kuvanaan, Kristuksen voitosta synnin ja kuoleman yli. Juuri ne vakaumukset, jotka saavat epäilemään iankaikkista rangaistusta, sysäävät kohti suurempaa toivoa.

Parry arvioi, että evankeliumi itse on tähän syypää.

– Jos niin on, niin kauan kuin on uskoa evankeliumiin, pysyy kiusaus vetää siitä johtopäätöksiä, jotka kulkevat valtavirran yli omia polkujaan tavoitellen laajempaa toivoa.

Seminaarissa esityksiä pitivät kansainväliset alan asiantuntijat, kuten teologian tohtorit Ilaria Ramelli ja Brad Jersak sekä Helsingin yliopiston uskonnonfilosofian dosentti Aku Visala ja Petri Tikka. Hartauden seminaarissa piti Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo.

Toivo-seminaarista voi lukea lisää 16.10 ilmestyneestä Kotimaa-lehdestä. Kotimaan näköislehden voit tilata täältä.

Seminaarin videot ovat katsottavissa täällä.