Seurakunnan lastenohjaaja latinalaistanssien Suomen mestariksi – hyödyntää tanssia myös työssään

Kilpatanssijat Vilma Lahti ja Jari Laatta

Akaan seurakunnan lastenohjaajana työskentelevä Vilma Lahti on myös kilpatanssija. Hän saavutti tanssiuransa toistaiseksi suurimman saavutuksen helmikuun alussa voittaessaan parinsa Jari Laatan kanssa latinalaistanssien avoimen seniorisarjan Suomen mestaruuden.

Finaalikierroksella Dance Team Tamperetta edustavat Lahti ja Laatta olivat ykkösiä kaikissa viidessä tanssissa.

– Olemme Jarin kanssa voittaneet aikaisemmin kaksi hopeaa ja kaksi pronssia. Nyt tuntuukin todella mahtavalta, koska olemme tehneet valtavasti töitä tämän mestaruuden eteen, Lahti iloitsee.

Vilma Lahdelle tanssi on kilpaurheilua, mutta hän hyödyntää tanssin elementtejä myös työssään lastenohjaajana.

– Minulla on luontainen tapa heittäytyä liikkumaan ja kannustaa lapsia mukaan. Näytän esimerkkiä, ja he voivat sitten tanssahdella musiikin mukana. Jokainen saa osallistua itselle luontaisella tavalla.

Lahti ei pitäisi lainkaan pahana, jos tanssi ja muu liikunta löytäisivät yhä enemmän jalansijaa myös seurakunnan aikuisten parissa.

– Kirkon piirissä on paljon kokouksia, joissa vain istutaan paikallaan. Eikö välillä voisi nousta tekemään jotakin taukoliikuntaa? Uskon, että pienikin liikuntatuokio parantaisi kokouksen osallistujien valppautta ja keskittymiskykyä.

Suorittamisen ja armon kysymykset tuttuja

Vilma Lahti on kilpatanssin parissa joutunut pohtimaan myös armon ja suorittamisen kysymyksiä. Kyseessä on arvostelulaji, jossa virheille ei ole sijaa – ainakaan jos haluaa menestyä.

– Armollisuuden löytäminen itseä kohtaan onkin hyvin tärkeää. Tulee vain hulluksi, jos itseltään vaatii loputtomasti, Lahti pohtii.

Lahti ei näe ristiriitaa kristillisen arvomaailmansa ja näyttävän sekä aistillisen kilpatanssin välillä. Lahti toki tiedostaa hyvin, että lajissa ulkonäöllä on korostetun suuri merkitys.

– Jos ei näytä juuri tietynlaiselta, menestymismahdollisuudetkin kilpailuissa voivat olla heikommat.

Heikkoluonteisille kilpatanssi ei sovi. Vilma Lahti kertoo, että kilpailutilanteessa vallitsevat viidakon lait. Parketilla pyörii samalla kertaa 12 paria, ja välillä toisiin törmäilläänkin.

Lahtikin myöntää, että välillä tulee tanssittua veren maku suussa.

– Ei voittaminen silti mikään itseisarvo ole, vaikka sen eteen on tehty paljon töitä. Kilpaurheilun harrastaminen ei sulje pois sitä, etteikö kilpakumppaneita voi hyväksyä kristillisten arvojen pohjalta.

Kuva: Elina Heikkilä

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.