Sleyn Evankeliumijuhla keräsi Helsinkiin viikonlopun aikana 20 000 kävijää

Riemumessu Sleyn Evankeliumijuhlassa Helsingissä heinäkuussa 2017.

Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) vuosittainen kesätapahtuma Evankeliumijuhla keräsi Helsinkiin viikonlopun aikana 20 000 kävijää. Lisäksi ohjelmaa suorana seurasi Facebookin kautta tuhansia ihmisiä ympäri Suomen.

Evankeliumijuhlan järjestelypäällikön Tero Honkamäen mukaan viikonloppu sujui erittäin hyvin ja väkeä oli paljon liikkeellä, selviää Sleyn tiedotteesta.

– Vuotuisella kesäjuhlallamme on suuri merkitys evankeliumiyhdistyksen kokoavana tapahtumana, johon saavutaan ympäri Suomen. Olemme myös tyytyväisiä siihen, miten paljon uusia ihmisiä tapahtumiin viikonlopun aikana on osallistunut.

Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ja Meilahden seurakunta. Meilahden seurakunnan kirkkoherra Hannu Ronimus kiitti Sleytä yhteistyöstä, jonka tuloksena juhlat saatiin Helsinkiin.

– Nämä juhlat ovat osoitus siitä, että olemme löytäneet toinen toisemme.

Tapahtuman teemaa ”Tässä ei ole kaikki” käsiteltiin viikonlopun aikana raamattuopetuksissa ja puheenvuoroissa Jäähallissa, Meilahden kirkolla ja Sleyn Helsingin toimipisteissä. Lapsille ja nuorille oli myös omaa ohjelmaa.

Sley on evankelisen herätysliikkeen vuonna 1873 perustettu keskusjärjestö ja kirkon virallinen lähetysjärjestö. Sley toimii koko maassa ja tekee lähetystyötä kymmenessä eri maassa. Sunnuntaina Evankeliumijuhlilla siunattiin lähetystyöntekijöitä uusille työkausille eri maihin.

Valtakunnallista Evankeliumijuhlaa vietetään vuosittain juhannusta seuraavana viikonloppuna. Evankeliumijuhlaa on järjestetty vuodesta 1874 alkaen. Ensi kesänä Evankeliumijuhlaa vietetään Kalajoella 29.6.–1.7.2018 teemalla ”Kuin hiekanjyväset meren rannalla”.

Kuva: Jani Laukkanen / Evankeliumijuhla

Lue myös:

Hengellisillä kesäjuhlilla on mietitty turvallisuuskysymyksiä jo vuosia – "Maailma on muuttunut"

16 kommenttia

  • Pekka Pesonen sanoo:

    Tuntui oikein kotoisalle kuunnella selkeää julistusta jossa huoruus ja haureus uskalletaan ottaa esiin, aivan omilla nimillään. Ehkäpä muualla arastellaan näitä, koska armo ei ole yhtä avaralla. Julistuksen painopiste näytti olevan syntisen vanhurskauttamisessa uskon kautta. Ei laiteta mitään ehtoja, ei edes katumuksen, tai parannuksen vaatimusta. Joista hyvin herkästi teemme tikapuita taivaaseen. Simul justus et pekkaattor”; tuli vahvasti esiin. Kiinnostuin Sleyn toiminnasta oikein todella.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Manu Ryösö sanoo:

      Mukava kuulla!

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Pekka: Tällainen tavallinen kristitty voisi helposti kuvitella, että jos juhlan nimi on ‘Evankeliumijuhla’, siellä kuultaisiin selkeää julistusta ennemminkin Jeesuksen lunastustyöstä kuin huoruudesta tai haureudesta.

      Ev lut. kirkkomme määrittelee evankeliumin tähän tapaan: “Evankeliumi on Uuden testamentin keskeisimpiä käsitteitä, ja se tarkoittaa hyvää sanomaa, ilouutista (kr. eu-angelion). Sana ilmaisee Jeesuksen elämäntyön merkityksen. Evankeliumi sisältää Kristuksen opetus- ja parantamistoiminnan, sakramenttien asettamisen, hänen uhrinsa ristillä sekä hänen ylösnousemuksensa.”

      Minä olen ymmärtänyt evankeliumin tuohon tapaan kuin kirkko sen määrittelee, mutta kai sen voi ymmärtää sitten julistukseksi huoruudesta ja haureudestakin. Me jokainen ammennamme sielunravintomme niin erilaisista lähteistä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kimmo Jaatila sanoo:

      Seija, kyllä mainitsemasi asiat tulivat selväksi ja olivat pääasia viime viikonvaihteessa. Myös siinä saarnassa, johon Pekka viittasi.

      Pekka, tervetuloa toimintaan mukaan!

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Werner Janhonen sanoo:

    Olisi kiva tietää miten tuo 20 000 lasketaan? Kuinkakohan monta ERI henkilöä kävi juhlilla? Kuinka monta ihmistä oli enimmillään samaan aikaan paikalla?

    Jos esimerkikisi tuon kuvan lattialla on noin 1000 ihmistä ja katsomoissa 1000-2000, kuinka 20 000 saadaan?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Juhlien väkimäärän laskemisessa käytetään samaa menetelmää kuin muidenkin suurjuhlien laskemisissa. Koska jokaista kävijää jokaisella toimipaikalla ei ehditä laskemaan niin on rakennettu lakennallinen taulukko jolla avainkohdissa tehdyt tarkat laskut muutetaan kokonaisarvioksi. Periaatteessa samaa menetelmää käytetään niin avoimissa rock-konserteissa kuin muissakin suurtapahtumissa. Tämän yhteneväisen laskentamenetelmän mukaisesti kaikkien isompien väenkokoontumisten väkimäärät ovat hyvinkin vertailukelpoisia keskenään.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Werner Janhonen sanoo:

      Tärkeitä olisi tietää, kuinka monta eri kävijää kussakin tilaisuudessa käy.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Raimo Turunen sanoo:

    Pekka Pesosen kommentti ilman mitään henkilöön menevää herättää kysymyksen, kuinka paljon nämä kesätapatumat keräävät valmiiksi asian puolella olevia, joita tapahtuman anti ei heilauta puoleen tai toiseen ja jopa niin että samoja ihmisiä istuu eri tapahtumissa jos sunkin aikataulut antavat periksi. Eräänlaista kulutuskristillisyyttä siis. Ja tällä en kyseenalaista erityisesti tätä tapahtumaa, kunhan vain kommentti antoi aiheen pohdiskeluun.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Manu Ryösö sanoo:

      Tuo Pekan kommentti ei mielestäni heijasta mitään kulutuskeskeistä ajattelua, vaan ristin teologiaa… Minun haluttomuuteni ja Kristuksen armo! – Pekka kiteyttää olennaisen. Jos näitä tuntoja on herännyt edes yhdelle, suuri talkooponnistuksemme ei ole ollut turha!

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Oikeastaan ei olisi tehnyt mieli sinne lähteä. Vaimon idea se kokonaan oli. En tiennyt sitä, että oma teologiani on juuri tuota Hedberin ja Sleyn teologiaa. Innoissani olen lukenut nyt Hedberin Uskonoppia autuuteen. Siinä on oikein makupaloja evankeliumin ihanasta salaisuudesta. Jossa synti ja oma syntisyys uskalletaan reilusti tunnustaa. Sillä se on niin totta mitä Seija tuossa kirkon opista juuri kuvasi. Tällaisena syntisenä saan uskossa omistaa Kristuksen vanhurskauden ja pyhyyden. Miltei uskallan jo huudahtaa Lutherin tavoin: “Kaikki uskovat ovat pyhiä ja kirottu olkoon se joka ei uskalla sanoa itseään Kristuksen pyhäksi ja siitä kerskata.”

    Moni luulee tätä helpoksi ja vaivattomaksi tieksi taivaaseen. Siinäpä erehtyvät pahasti. Tuskin voidaan löytää vaikeampaa ja kivisempää polkua, kuin tämä. Omistaa nyt ja tässä, uskon kautta Kristuksen pyhyys ja nähdä itsessään jatkuvasti aivan päinvastaista, jopa haluttomuutta lähteä kuulemaan sanaa. Siinä sen näkee Pekan omatekoisen hurskauden todellisen olemuksen. Riittää tässä tehtävää, koko loppuiäksi. Olo on kuin, pieni muurahainen kekoa rakentamassa. Kovasti tehdään työtä, mutta valmista ei näytä koskaan tulevan. Siinä oikein näkee tuon oman hurskauden arvottomuuden.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Saarnattinko päivillä Hedbergin omaa vai ‘neohedbergiläistä’ teologiaa? Olen havainnut monen pitävän nykyisen SLEY:n julistusta korostuksiltaan erilaisena entisaikoihin verrattuna. Osaisiko joku asiantuntevampi arvioida?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Ehkäpä juhlien parasta antia oli lauantain paneelikeskustelu. Siinä kolme hengellisen konkurssin tehnyttä kertoi omista tunnoistaan. Miletöntä miten rohkaisevaa oli sitä keskustelua kuunnella ja katsella. Vapahtaja sanoi Pietarille:” kun jälleen palajat, niin vahvista veljiäsi.” Jotenkin kuvittelisi konkurssin jälkeen asian olevan toisinpäin. Luulisi palaajan tarvitsevan rohkaisua, eikä muiden. Näin hassusti on kuitenkin Jumalan järjestys. Pahiten töpeksineet Jumala laittaa muiden uskoa vahvistamaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Pekka: Mikä on hengellinen konkurssi? Kysyn tätä ihan ilman sarvia ja hampaita. Olen asunut niin pitkään ulkomailla, että en tiedä kaikkia nykysuomen termejä. Millä tavalla hengellinen konkurssi tapahtuu?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    On sanonta: “kyllä Jumala kukkonsa kynii”. Moni Jumalan “kukko” on tullut kynityksi, kun valtava kristikansan suosio, muuttuu yht, äkkiä vastakohdakseen. Esim. jonkin sellaisen syyn tähden, että henkilössä havaitaan jotain täysin vastakkaista, mitä hän siihen asti on pitänyt esillä. Taikka sitten sekoilee jotenkin muuten pahemman kerran näiden uskonasioiden kanssa. Konkurssin jälkeen on vaikea löytää yhtäkään hengellistä ystävää. Kaikki kääntävät selkänsä. Ensin on saanut olla” kukkona tunkiolla”. Kynimisen jälkeen on itse kaikkien entisten ihailijoiden mielestä todellinen tunkio.

    Pietari kynittiin hiilivalkealla. Opetuslasten joukossa hän halusi olla kukkona ja paras kaikista . Hiilivalkealla hän sitten kielsi edes tuntevansa Kristusta. Sellainen kynityksi joutuminen on hirvittävän tuskallista. Haluaa olla ensimmäinen ja paras ja hetkenpäästä tajuaa olevansa täysin kelvoton.

    Hengellisiä konkursseja tekevät ne joita Jumala haluaa sen jälkeen erityisesti käyttää. Kaiken oman romahtaminen vasta antaa Jumalan mahdollisuuksille todellista tilaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Pekka: kiitos vastauksestasi. Tuo Pietari hiilivalkealla oli hieno esimerkki.Kiitos! Nyt tavallaan ymmärän, mitä käyttämäsi teksti merkitsee.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Juhlien aikana oli useamman laista toimintaa menossa samanaikaisesti. Oli erikseen lasten toimintaa. Erikseen erittäin paljon oli nuoria nuorten toiminnassa mukana. Tähän on jo pitkät perinteet, kun sama väki kokoontuu myös Turussa Maata näkyvissä festareihin marraskuisin ja toisen kerran vuodessa Evankeliumijuhlille eri puolelle maata missä evankeliumijuhlia kulloinkin vietetään. Ainakin meidän nuorillemme nuo kaksi juhlaa ovat vuoden kohokohtia useiden leirien yms lisäksi. Edelleen on erilaisia teema-aihaisia luentoja, neuvotteluja yms työryhmiä eri puolilla pohdiskelemassa itse kullekin merkittävistä aiheista tai kuulemassa uutisia lähetystyöstä eri puolilla maailmaa.

    Ilmoita asiaton kommentti