Suomalaiset arvioivat: Lukeminen ehkäisee syrjäytymistä, lisää onnellisuutta ja vähentää rasismia

kirjat

Lukeminen ehkäisee syrjäytymistä ja lisää yksilön onnellisuutta kotimaassa, suomalaiset arvioivat. Kehittyvissä maissa lukutaidon katsotaan edistävän tasa-arvoa ja naisten oikeuksia, selviää kyselystä, jonka Suomen Pipliaseura teetti 9.4. vietettävän Mikael Agricolan päivän merkeissä.

Tuhannelta suomalaiselta kysyttiin nettipaneelissa heidän arvioitaan lukutaidon merkityksestä Suomessa ja kehittyvissä maissa sekä tietoja heidän omista lukutottumuksistaan. Kyselyn toteutti IROResearch Oy.

Vastaajista 89 prosenttia katsoo, että lukeminen ehkäisee syrjäytymistä ja luokkaerojen kasvua Suomessa, ja 85 prosenttia arvioi sen lisäävän yksilön onnellisuutta. 70 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että lukeminen vähentää myös rasismia, Suomen Pipliaseura kertoo tiedotteessaan.

65 prosenttia katsoo lukemisen ehkäisevän koulukiusaamista, ja 59 prosenttia arvioi, että se vähentää köyhyyttä Suomessa.

89 prosenttia on sitä mieltä, että lukutaidon paraneminen lisää naisten tasa-arvoa ja oikeuksia kehittyvissä maissa. 86 prosenttia katsoo, että kehittyvissä maissa sairauksia voidaan ennaltaehkäistä kehittämällä lukutaitoa ja että lukutaito siten parantaa terveystilannetta.

75 prosentin mielestä lukutaito lisää suvaitsevaisuutta ja mahdollisuutta rauhaan.

Tiedonhalu suurin syy lukea vapaa-ajalla

Vastaajien suurimmaksi syyksi vapaa-ajalla lukemiseen osoittautui tiedonhalu. Sen ilmoitti motiivikseen yhteensä 37 prosenttia vastaajista. Naisilla tärkeitä syitä olivat myös lukemisen kokeminen rentouttavana ja rauhoittavana (34 prosenttia) sekä se, että lukeminen on viihdyttävää ja vastaaja pitää lukemisesta (30 prosenttia). Miehet 22 prosenttia kertoi lukevansa ajankuluksi ja ajanvietteeksi.

Vastaajista puolet (51 prosenttia) kertoi lukeneensa kokonaisen kirjan viimeisen kuukauden aikana. Heistä naisia oli 56 prosenttia ja miehistä 46 prosenttia.

Nuorimmasta ikäryhmästä eli 18–24-vuotiaista kokonaisen kirjan oli lukenut 35 prosenttia. 65 vuotta täyttäneillä vastaava luku oli melkein kaksinkertainen eli 63 prosenttia.

Koulutus vaikuttaa lukemisen määrään vapaa-ajalla. Perus- tai ammattikoulun käyneistä kokonaisen kirjan kuukauden sisällä oli lukenut 40 prosenttia, kun yliopiston tai korkeakoulun suorittaneilla vastaava luku oli 69 prosenttia. Kiinnostus lukemiseen nousi tasaisesti sen mukaan, miten kouluttautunut vastaaja oli.

Kirjan lukemisen lisäksi kysyttiin keskittyneestä lukemisesta digilaitteilla, kuten puhelimella ja tabletilla. Vastaajista 58 prosenttia sanoo lukevansa päivittäin tai useita kertoja viikossa artikkeleita tai muita pitkiä tekstejä digilaitteelta. Noin kerran viikossa digilaitteelta lukee 14 prosenttia ja harvemmin kuin kerran kuukaudessa tai ei koskaan 21 prosenttia vastaajista.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Pipliaseura pyörittää Agricola-Studiota osana lukutaitokampanjaa – katso video

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.