Suomessa on tasavallan ajalla kehitetty vain kaksi uutta ikonityyppiä eli ikonimallia. Ne molemmat ovat ikonimaalari Harri Stefaniuksen eli nykyisen munkki Stefanoksen kehittelemiä. Uudemman niistä hän kehitti ja maalasi oman erakkolansa tšasounaan, joka vihitään käyttöön syyskuun 14. päivänä Valtimon Rasimäellä.
Pyhittäjä Stefanos Tunnustajan erakkolaan kehitetty uusi ikonityyppi Rasimäen Jumalanäiti kuuluu Jumalanäiti-ikonien niin kutsuttuun Hellyys-ryhmään, mutta sen sommittelu on uusi. Munkki Stefanos kertoo saaneensa ikoniin innoituksen Rafaellon maalaamasta Sikstuksen Madonnasta, jossa Jumalanäidillä on upea huntu.
Stefanos on lisännyt Kristukselle vaatteet, siunaavan käden sekä kirjakäärön, jossa on kehottava teksti Markuksen Evankeliumista: Valvokaa. Asiasta kertoo Ortodoksi.net.
Stefanos on niin kutsuttu maailmassa elävä munkki, joka ei elä missään luostarissa.
Ensimmäisen uudemman ajan suomalaisen ikonityypin Harri Stefanius kehitteli ja maalasi Porissa vuonna 2008. Paikallinen ortodoksinen kirkko sai oman Jumalanäidin ikoninsa, Porin Jumalanäidin.
Munkki Stefanos on ravistellut ikonimaalausperinteitä rohkeasti useaan otteeseen ja saanut osakseen myös paheksuntaa liian persoonallisesta ja uudistusmielisestä otteestaan. Huomiota on aiemmin herättänyt esimerkiksi hänen maalaamansa Musta Saara -ikoni, jossa pyhä Saara on kuvattu romanien perinneasussa.
Yhdessä uudessa, omaan tšasounaansa maalaamassaan ikonissa Stefanos on nyt puolestaan pukenut Jumalanäidin asuun, jossa päähineenä on naimisissa olevan karjalaisnaisen sorokka ja päällä morsiamen huntu. Paitana Neitsyt Marialla on feresipuvun paita, jossa on Häränsilmä-tinakoru Hiitolasta. (kts. jutun kuva).
Kuva: Munkki Stefanoksen blogista. Rasimäen Jumalanäiti