Suomen ortodoksit: Venäjän kirkon päätös katkaista ehtoollisyhteys on yksipuolinen ja surullinen

isä Heikki Huttunen

Venäjän ortodoksisen kirkon päätös katkaista ehtoollisyhteys Konstantinopolin patriarkaatin kirkkojen kanssa on yksipuolinen, surullinen ja erittäin valitettava, toteaa Suomen ortodoksinen piispainkokous. Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu autonomisena kirkkona Konstantinopolin ekumeeniseen patriarkaattiin.

"Haluamme korostaa, ettei ehtoollisyhteyden katkaiseminen Ekumeeniseen patriarkaattiin vaikuta kirkkomme venäjänkielisten jäsenten kirkolliseen elämään Suomessa. Suomen ortodoksinen kirkko toivottaa myös jatkossa kaikki sen jäsenet tervetulleiksi osallistumaan pyhistä mysteerioista heidän kulttuuri- tai kielitaustastaan riippumatta", ortodoksiset piispat toteavat.

Suomen ortodoksisen kirkon tiedotteen ovat allekirjoittaneet Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo, Joensuun piispa Arseni ja Oulun metropoliitta Elia.

Ehtoollisyhteyden katkeaminen liittyy kiistaan Ukrainan ortodoksien asemasta.

Euroopan kirkkojen konferenssin pääsihteeri, isä Heikki Huttunen korostaa Kotimaa24:lle, että Suomen ortodoksiseen kirkkoon kotiutuneet venäjänkieliset jäsenet voivat osallistua edelleen normaalisti ehtoolliselle, vaikka he eivät edes olisi virallisesti Suomen ortodoksisen kirkon jäseniä.

– Meidän puoleltahan ehtoollisyhteyttä ei ole sanottu irti. Kansainvälisesti on myös kiinnitetty huomiota siihen, että ainakaan toistaiseksi Moskova ei ole vaatinut, että muut ortodoksiset kirkot valitsisivat tässä kysymyksessä puolensa.

– Kiista on paha, mutta tätä on tulkittu parhain päin niin, että Moskovakaan ei ehkä halua paisuttaa asiaa vielä pahemmaksi, Huttunen sanoo.

Välillisiä vaikutuksia Suomeen

Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous toteaa, että päätöksellä on välillisiä vaikutuksia myös Suomen ortodoksisen kirkon elämään.

"Kirkollamme on perinteisesti ollut tiiviit yhteydet rajan taakse. Meillä on aina valmius rakentavaan yhteyteen Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa. Ehtoollisyhteyden katkeamisesta huolimatta toivomme, että esimerkiksi kulttuurinen yhteistyö ja toiminta – joka ei suoraan liity liturgiseen elämään – voisi edelleen jatkua Venäjän ortodoksisen kirkon ja sen jäsenten kanssa", tiedotteessa sanotaan.

Ehtoollisyhteyden katkeamisen taustalla on se, että Konstantinopolin patriarkaatti lupasi viime viikolla myöntää Ukrainan ortodokseille itsenäisen aseman eli autokefalian. Osa Ukrainan ortodokseista on kuulunut Moskovan patriarkaatin alaisuuteen. Moskovan patriarkaatti ei hyväksy Konstantinopolin päätöstä.

– Ukrainalaisten pitää nyt järjestää kirkolliskokous ja organisoitua kirkkona. Siellähän on erilaisia ortodoksisia ryhmittymiä. Kun he saavat tämän tehtyä, Konstantinopoli on luvannut myöntää Ukrainan kirkolle itsenäisyyden, Heikki Huttunen tarkentaa.

Suomen ortodoksinen kirkko on piispainkokouksen mukaan seurannut jo pidemmän aikaa aktiivisesti kirkollisen elämän kehitystä Ukrainassa. Tilannetta on arvioitu ensisijaisesti Konstantinopolin patriarkaatista saatujen tietojen valossa.

"Tukeutuen Ekumeenisen patriarkaatin pitkäaikaiseen asiantuntemukseen ja perehtyneisyyteen, kirkkomme painottaa kanonisen perinteen ja järjestyksen noudattamisen tärkeyttä tässä asiassa", Suomen ortodoksiset johtajat kirjoittavat.

Tämä tarkoittaa Huttusen mukaan käytännössä sitä, että on ortodoksisen kirkon perinteen mukaista, että itsenäisen valtion alueelle muodostetaan itsenäinen kirkko.

– Venäjän ja Ukrainan välisessä kiistassa on kyse Neuvostoliiton hajoamisen jälkikouristuksista. Näiden maiden välinen sotatila on verrattavissa siihen, jos Suomi ja Ruotsi sotisivat keskenään. Siksi asia herättää niin paljon tunteita eikä Moskovan patriarkaatti halua hyväksyä tätä tulkintaa kirkon perinteisestä mallista.

Huttusen mukaan kyseessä ei ole uskoon tai kirkon järjestykseen liittyvä kiista, vaan politiikkaan, valtiosuhteisiin ja kulttuuri-identiteettiin liittyvä ongelma.

Vastaava tapaus vuonna 1996

Piispainkokous toteaa tiedotteessaan, että päätös ei ole ennenkuulumaton. Viimeksi vastaavaa tapahtui vuonna 1996. Heikki Huttunen kertoo, että Venäjän kirkko katkaisi silloin ehtoollisyhteyden Konstantinopoliin Viron ortodokseihin liittyvän kiistan vuoksi. Tuolloin yhteys palautettiin jo kolmen kuukauden kuluttua.

Virossa on tällä hetkellä kaksi ortodoksista kirkkoa, joista toinen on Suomen ortodoksisen kirkon tapaan itsenäinen ja kuuluu Konstantinopolin patriarkaattiin ja toinen kirkko on puolestaan Moskovan patriarkaatin alainen. Kyseessä on poikkeus kanonisesta järjestyksestä. Se on tehty erillisellä sopimuksella patriarkaattien välillä.

– Virallisesti vuonna 1996 puhuttiin vain Virosta, mutta käytännössä ongelma koski jo silloin myös Ukrainaa. 20 miljoonaa ukrainalaista uskovaista ovat eläneet siitä asti skismaattisessa tilanteessa ilman omaa syytään ja nyt tilanne on vihdoin päätetty normalisoida, Huttunen sanoo.

Suomen ortodoksinen piispainkokous toivoo, että patriarkaatit ratkaisisivat nykyisen tilanteen keskinäisissä neuvotteluissa ja että suhteet normalisoituisivat joka taholle mahdollisimman pian. Huttusen mukaan kukaan ei voi ennustaa, kuinka kauan tilanne tällä kertaa jatkuu eripuraisena.

– Hirveän surullista tämä on eikä kerro hyvää kirkkojen kyvystä keskustella.

Kuva: Jani Laukkanen. Isä Heikki Huttunen.

Lue myös:

Ehtoollisyhteys Moskovan ja Konstantinopolin välillä katkesi – tilanne huolestuttaa myös Suomessa

Ukrainan ortodoksikirkko sai itsenäisyytensä – Konstantinopolin ja Moskovan patriarkaattien välit koetuksella

Patriarkaattien diplomaattinen välirikko voi vaikuttaa Suomen ortodoksiseen kirkkoon

Venäjän ortodoksinen kirkko katkaisee siteet Konstantinopoliin

Pitkä kiista saattaa päättyä Ukrainan hyväksi – Ukrainan ortodoksinen kirkko saamassa itsenäisyyden