Suomessa toimii kuusi hengellistä ritarikuntaa

Temppeliherrojen ritarikunnan jäseneksiotto 2012 Temppeliaukion kirkossa

Suomessa on kuusi hengellistä ritarikuntaa, joissa yhdistyvät perinne ja moderni hyväntekeväisyys. Maineikkain niistä on Temppeliherrat, vaikka nykymuodossaan kyseessä on varsin nuoresta järjestöstä.

1. Temppeliherrain ritarikunta

Hengellistä ritarikunnista maineikkain ja populaarikulttuurissakin esiintyvä Temppeliherrat syntyi alun perin 1100-luvulla. Temppeliherrat olivat ritareita, jotka suojelivat ja opastivat pyhiinvaeltajia Pyhälle maalle. Ryhmästä kasvoi kuitenkin pian itseriittoinen ja mahtava järjestö, jossa yhdistyivät sotilaalliset ja hengelliset tavoitteet.

Ritarikunta oli sekoitus ankaraa kasarmi- ja luostarielämää. Mutta se harjoitti myös tuottavaa pankkiiritoimintaa ja omisti laajoja maa-alueita eritoten Ranskassa. Sillä oli myös erioikeuksia, kuten vapautus piispoille maksettavista veroista.

Temppeliherrat joutuivat Ranskan kuninkaan ja paavi Clemens V:n epäsuosioon vuonna 1307, jolloin järjestö lakkautettiin ja sen jäsenet vangittiin, heitä kidutettiin ja poltettiin roviolla. Tarun mukaan ritarikunta jatkoi toimintaansa maan alla. Historian saatossa moni järjestö on ilmoittautunut Temppeliherrojen perilliseksi. Muun muassa vapaamuurareilla on Temppeliritarit-aste.

Temppeliherrojen ideologian muotoili tunnettu teologi Bernhard Clairvauxlainen, joka kehitti uuden ritariuden aatteen. Aikaisemmin ritarit olivat enemmän tai vähemmän riitaisaa ja kuritonta joukkoa, mutta uudenlaisessa ritariudessa oli kurinalaisuutta ja ihanteellista päämäärätietoisuutta. Sotilastoiminnasta tuli yksi Jumalan palvelemisen muoto.

Moderni Temppeliherrain ritarikunta OSMTH perustaa aatemaailmansa kristinuskoon ja historiaan. OSMTH ei ole salaseura. Lisäksi se on perustettu vasta 1932. Nykymuotoinen organisoituminen on peräisin vuodelta 1995.

Temppeliherrat on pitkälti hyväntekeväisyysjärjestö, joka edistää ekumeenista kristillistä uskoa ja vaalii Temppeliherrain perinteitä.

Suomessa on noin 300 temppeliherraa, templaria, ja heidän joukossaan parikymmentä luterilaisen kirkon pappia.

2. Johanniittojen ritarikunta

Johanniittojen ritarikunta on alkuperäisen ritarikunnan protestanttinen siipi. Katolinen siipi tunnetaan nimellä Maltan ritarikunta ja se on ainoa ritarikunta, jolla voi ajatella olevan katkeamaton perinne keskiajasta lähtien.

Maltan ritarikunta on myös kansainvälisen lain tarkoittama itsenäinen toimija ja sillä on valtion status, mikä merkitsee muun muassa oikeutta painaa rahaa ja postimerkkejä sekä käyttää autoissa omia rekisterikilpiä. Maltan ritarikunta on solminut diplomaattisuhteet 76 maahan ja se sai vuonna 1994 pysyvän tarkkailijan aseman YK:ssa. Suomi ei ole tunnustanut Maltan ritarikunnan suvereniteettia. Maltan ritareiden pohjoismainen osasto perustettiin 1959. Lähellä Vatikaania olevalla järjestöllä on maailmassa noin 12 000 jäsentä

Johanniittojen ritarikunnan protestanttinen haara perustettiin uudelleen 1852. Suomeen ritarikunta rantautui 1930-luvun alussa. Se toimii kaksikielisen hyväntekeväisyysjärjestönsä Johanniitat ry -Johanniter rf:n kautta ja ylläpitää ambulanssitoimintaa.

3. Pyhän Lasaruksen ritarikunta

Jerusalemin Pyhän Lasaruksen ritarikunnan olemassaolo periytyy keskiajalla Jerusalemissa toimineesta alun perin sairaalaritarikunnasta. Suomen suurprioraatti on perustettu vuonna 1974. Ritarikunta tukee huumeambulansseja ja epilepsian hoitoa.

4. Pyhän Haudan ritarikunta

Jerusalemin Pyhän Haudan ritarikunta perustettiin alun perin 1300-luvulla, mutta organisoitiin uudelleen vuosina 1847 ja 1888. Vuodesta 1949 on suurmestarina on toiminut kardinaali. Ritarikunta on katolinen. Suomessa suurpriorina toimii piispa Teemu Sippo.

5. Pyhän Konstantinuksen ritarikunta

Pyhän Konstantinuksen ritarikunta perustettiin nykymuodossaan Sveitsissä vuonna 1953. Ritarikunta liittyy bysanttilaiseen perinteeseen ja keisari Konstantinus Suureen, joka antoi vuonna 313 kristityille uskonnonvapauden. Ritarikunta pyrkii edistämään ekumeniaa. Suomalaisilla on ollut vanha asema ritarikunnassa ja sen hallinnossa. Ritarikunta on kutsunut suomalaisiksi kunniajäsenikseen muun muassa arkkipiispat Jukka Paarman ja John Vikströmin sekä arkkipiispa Leon ja Nikean metropoliitta Johanneksen. Muita suomalaisia kunniajäseniä ovat muun muassa nykyinen Tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

6. Pyhän karitsan ritarikunta

Vuonna 1935 perustettu Pyhän karitsan ritarikunta on vain puolivirallinen ritarikunta, sillä Suomessa vain valtiolla on oikeus ylläpitää virallisia ritarikuntia. Pyhän karitsan ritarikunta jakaa kunniamerkkejä ortodoksien kirkkokunnan jäsenille tai kirkolle palveluksia tehneille henkilöille. Ritarikunnan suurmestarina on ortodoksien kirkon arkkipiispa.

7. Luterilaisen kirkon ritarikuntaversio

Vuonna 2002 luterilaisessa kirkossa istui toimikunta, joka pohti kirkollisen arvonannon osoittamista. Yksi sen toimenpide-ehdotus oli perustaa ortodoksien mallin mukainen puolivirallinen ritarikunta. Toimikunnan mielestä sopivia nimiä olisivat olleet Pyhän Henrikin ritarikunta, Suomen Pyhän Ristin ritarikunta tai Agricolan ritarikunta. Ritarikuntaa ei tullut, mutta Suomen evankelis-luterilainen kirkko jakaa kunniamerkkeinä Pyhän Henrikin ja Mikael Agricolan ristejä.

Kuvat: Olli Seppälä. Temppeliherrojen investituura eli uusien jäsenten ritariksilyöminen Helsingissä Temppeliaukion kirkossa vuonna 2012.