Teemu Laajasalolle moitteita luottokortin käytöstä: Kalliita hotelliöitä, Israelin-matka, kuitteja hukassa

Helsingin piispa Teemu Laajasalo

Helsingin piispa Teemu Laajasalon rahankäytöstä ja yritystoiminnasta on tehty selvityspyyntö.

Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Johanna Korhonen lähetti tiistaina Helsingin tuomiokapitulille, piispa Laajasalolle ja joukolle eri tasojen luottamushenkilöitä asiakirjan, jossa hän esittää kymmeniä kysymyksiä liittyen Laajasalon yritystoimintaan ja muuhun rahankäyttöön.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Kirkko ja kaupunki.

Korhonen on käynyt läpi julkisia asiakirjoja, jotka koskevat sekä Laajasalon yritystä TL Opetus Oy:tä että Helsingin seurakuntayhtymän hänelle myöntämän luottokortin käyttöä.

Korhonen pyytää Laajasalolta ensi viikon tiistaihin mennessä vastausta siihen, miten hän aikoo vastata 40 kysymykseen rahankäytöstä ja yritystoiminnasta.

Piispa Laajasalo kommentoi Korhosen kysymyksiä keskiviikkona tiedotteella.

– Kutsun hänet keskustelemaan kasvotusten hänen esittämistään kysymyksistään erilliseen tapaamiseen, hän sanoo tiedotteessa.

Korhosen hankkimista asiakirjoista selvisi, että Laajasalon yritystoiminta jatkui suurempana kuin hän antoi ymmärtää sinä aikana, kun Laajasalo toimi Kallion kirkkoherrana. Suomen Kuvalehden haastattelussa elokuussa 2017 Laajasalo totesi, että hän hoiti yrityksen kautta viime vuosina ”joitain koulutus- ja esiintymiskeikkoja”.

Yrityksen liikevaihto on ollut neljän tilikauden aikana yli 150 000 euroa.

Kallion kirkkoherrana toiminut Laajasalo on myös laskuttanut liki 10 000 euroa silloiselta Kirkon tiedotuskeskukselta seurakuntavaalityöstä toisilla paikkakunnilla.

Matka Israeliin vappuna 2017

Korhosen mukaan Laajasalo on käyttänyt kirkkotyönantajan luottokorttia siten, että huomattava määrä kuitteja on kadonnut ja valtaosa selitteistä tai kuiteista on puutteellisia. Yhteensä kuitteja puuttui vuonna 2017 yli 2 600 euron edestä.

Yksi suurimmista Korhosen asiakirjassa mainituista epäselvyyksistä oli Laajasalon tekemä matka Israeliin vappuna 2017. Laajasalo ei ollut hankkinut matkalle virkamääräystä tai tehnyt siitä matka-anomusta. Hän ilmoitti ennakolta seurakuntaneuvostolle, että kyseessä on opintomatka, joka kohdistuu Suomen Lähetysseuran työhön. Laajasalo teki kolmepäiväisen matkan Tel Aviviin. Suomen Lähetysseuralla on toimintaa Jerusalemissa. Laajasalo vieraili yhden päivän aikana Jerusalemissa.

Matkaan liittyvät lennot, majoitus luksushotellissa ja taksimatkat Tel Avivista Jerusalemiin ja takaisin Laajasalo maksoi kirkkotyönantajan luottokortilla tai laskutti seurakunnalta.

Lisäksi rahaa on mennyt poikkeuksellisia määriä esimerkiksi hotelliyöpymisiin ja luottokortilla on ostettu muun muassa lippuja Flow-festivaaleille ja samppanjaa Arvojen akatemia -tapahtumaan.

– Luottokorttia on käytetty vain virka-asioihin. Kysymysten pohjalta näen kuitenkin virheitä luottokorttini käytössä, Laajasalo sanoo tiedotteessaan.

– Ensinnäkin olen ollut huolimaton kuittien säilyttämisen ja tarkkojen merkintöjen kanssa. Tarkat merkinnät olisivat tehneet monet Korhosen kysymykset turhiksi. Toiseksi olen tehnyt virhearvion kolmen virkamatkan majoitustason suhteen. Näistä epätarkkuuksista ja arviointivirheistä pyydän anteeksi ja niissä muutan tapani.

Laajasalo kertoo ilmoittaneensa seurakuntayhtymälle haluavansa maksaa virkamatkojen osalta takaisin "halvimman majoitustason ja käytetyn majoitustason erotuksen".

Yhtymä on lisännyt luottokorttien seurantaa

Kirkko ja kaupungin mukaan Helsingin seurakuntayhtymässä tehtiin syksyllä sisäinen tarkastus First Card -luottokorttien käytöstä.

– Siinä käytiin läpi kortin käyttöön ja laskujen tarkastukseen liittyvät prosessit ja tarkistettiin, ovatko asiat kunnossa. Sisäinen tarkastus, joka on meille täysin itsenäinen elin, pyysi tarkastuksen yhteydessä muutamilta henkilöiltä lisäselvityksiä. Ne annettiin ja todettiin silloin riittäviksi, seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki kertoi lehdelle.

Yksi näistä henkilöistä oli Teemu Laajasalo.

Rintamäen mukaan ennen Kirkon palvelukeskukseen liittymistä vuonna 2015 johdon laskuja ei hyväksynyt yhtymässä kukaan. Sen jälkeen ne hyväksyi hallintojohtaja Jussi Muhonen. Lokakuusta 2017 lähtien Rintamäen tultua valituksi yhtymänjohtajaksi laskut on hyväksynyt Rintamäki itse.

– Kuitteja on kadonnut, ohjeet ovat olleet huonot ja valvonta puutteellista. Nyt kuitteja käydään läpi kuukausittain, Rintamäki sanoo.

Kuva: Markku Pihlaja / Kirkon kuvapankki

Lue myös:

Ei anteeksipyyntöjä vaan vastauksia – Johanna Korhonen odottaa Laajasalolta perinpohjaista selvitystä

Rikosoikeuden professori Demokraatissa: Poliisin olisi hyvä tutkia Laajasalon talousepäselvyydet

Arkkipiispa kommentoi Laajasalon luottokorttikohua: "Jos virheitä löytyy, niihin on puututtava"

Kommentti: Luottamus Laajasaloon koetuksella – hankala lähtö piispuuteen

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

36 kommenttia

  • En tiedä miten toisin esille tämän. Heräsin yöllä ja sain mieleeni ajatuksen, ettei tässä ole rahasta kyse lainkaan. Tässä on isommat asiat. Tuo selvitys pikaisella vilkaisullakin osoittaa, että piispa ei ole ollut koko ajan omiensa kanssa, vaan hänen lähipiirissään on päällä tarkkailu siitä mitä hän tekee. Mitä tästä seuraa? Tästä seuraa sitä, että piispasta tulee hiippakuntavaltuuston buudeli tosin timantein koristellussa kaulapannassa. Jos joku jossain tietää noin tarkasti asiat ja journalistisella taidolla saa asiat näyttämään yleisön silmille määrätynlaisilta. Jos siellä sviitissä on ollut toinen henkilö, kai se on tiedossa kuka siellä oli ja se ei ole välttämättä epäilyttävää, jos yöpyy hotellissa. Tälläinen tarkkailu vie piispalta toimintamahdollisuudet paitsi niissä puitteiss, johon tiedon haltija antaa ohjeet. Ilmeisesti oli todella sopiva, että tuli vähän veitikkapappi piispaksiniin saadaan asiat muutettua maallisemmiksi. Manööveri osittaa, että Hippakuntavaltuustosta tehdään hiippakunnan eduskunta, joka ottaa haltuunsa johtamisen. Näin on kirkko saatu uudelle perustalle, joka ei enää ole raamattu vaan humanismi.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      “Manööveri osittaa, että Hippakuntavaltuustosta tehdään hiippakunnan eduskunta, joka ottaa haltuunsa johtamisen. Näin on kirkko saatu uudelle perustalle, joka ei enää ole raamattu vaan humanismi.” Minusta tätä ajatusta ja analyysiä tai sanoisinko “diagnoosia” kannattaa kehitellä edelleen. Siis Raamatun korvaamista humanismilla kirkon nykytilantteesa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Antti Hämäläinen sanoo:

    Henrik Savela. “Kun emme onneksi elä teokratiassa, niin juridiset kysymykset ratkaistaan kyllä ihan pykälien ja järkeilyn avulla, ei taivasnyöreistä vetämällä. Se on jämpti se!” Hebrealaisen ja roomalaisen oikeusfilosofian ero on siinä, etä hebrealainen oikeuskäsitys ja lain soveltaminen on aina sisältänyt armon mahdollisuuden, kun taas roomalinen oikeus on enemmän toiminut silmä silmästä-periaattella. KIrkossa on kyllä tarkoitus vedellä taivasnyöreistä, ja alkaakin näyttää siltä, että Johanna Korhoselta tämä ei oikein suju. Vähintä, mitä hän olisi voinut tehdä, olisi ollut tarttuminen Laajasalon ehdotukseen kahdenkeskeisestä tapaamisesta ensi askeleena asioiden selvittämsessä. Se olisi ollut Pyhän Kirjan ja Pyhän Hengen mukainen menettely tässä asiassa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Henrik Sawela sanoo:

      Mutta kun emme siis onneksi elä teokratiassa! Täällä ei noudateta mielikuvitusolentojen väitettyjä ohjeita vaan maallisia lakeja. Onko tämä tosiaan vaikea ymmärtää?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Kannattaisi Antti Hämäläisen lukea hieman tarkemmin oikeushistoriaa. Mooseksen paljolti Hammurabiinkin perustuva laki on täysin armoton ja roomalainen oikeus, johon ja germaaniseen nykyinen oikeuskäytäntömme vuodesta 1798 asti pääosin perustuu,on jo saanut humaaneja piirteitä:

      Björne, Lars, Den nordiska rättsvetenskapens historia, I-IV, 1995-2007 tai

      Suomen Oikeus- ja yhteiskuntajärjestys WSOY 1970,sivut 73-77

      Voin tarvittaessa lainata kirjan, on kotikirjastossani.

      Wiki: “Mooseksen lain säännökset rikosten rankaisemisesta muistuttavat monessa suhteessa Hammurabin lakia. Yhtäläisyytenä on varsinkin talio-periaate, jonka mukaan rangaistukset on kärsittävä saman suuruisena ja samassa muodossa kuin on tehty rikos, mikä Mooseksen kirjoissa on kolmeen kertaan ilmaistu sanoilla silmä silmästä, hammas hampaasta.”

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Antti Hämäläinen sanoo:

    Savela.”Mutta kun emme siis onneksi elä teokratiassa! Täällä ei noudateta mielikuvitusolentojen väitettyjä ohjeita vaan maallisia lakeja. Onko tämä tosiaan vaikea ymmärtää?” Ei minun tätä ole vaikea ymmärtää, enkä haluaisikaan elää teokratiassa. Ymmärrän kyllä, että Korhonen tuntee lakipykälät ja on hyvin varustautunut tähän vääntöön. Kysymys tässä on minulle siitä, miten seurakunnassa toimitaan. Siis lähinnä menettelytavasta. Tässä Korhosen ei ollut mikään pakko lähteä tällaiseen julkisuushakuiseen kamapnjointiin, vaan asiat olisi voinut selvittää toisella tavalla. Jos Korhonen tahtoo esiintyä “muutosjohtajana” tämä tapa herättää monissa vastenmielisyyttä häntäitseään ja hänen edustamaansa asiaa kohtaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Antti Hämäläinen sanoo:

    Heinola. ..”Mooseksen paljolti Hammurabiinkin perustuva laki on täysin armoton..”. Nyt tästä ei kannata alkaa keskustelemaan, koska meillä on varmasti erilaiset näkemykset Mooseksen lain synnystä ja sen tarkoituksestakin. Moseksen lakia sovellettaessa oli armo esillä Jumalan tähden ja Jumalan vaikutuksen tähden. Pitää koko ajan pitää mielessä, että VT:n ja UT:n aikainen Jumala on sama rakkaudellinen Jumala.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Henrik Sawela sanoo:

      Tuo on vain totta ns. aatteen sisällä.

      Rationaalisessa ja älyllisessä keskustelussa tuollaisilla argumenteilla ei saavuta kuin vaivautunutta hihitystä!

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Salme Kaikusalo sanoo:

      Henrik Sawela,

      me, jotka uskomme kolmiyhteiseen Jumalaan, jota sinä kutsut satuhahmoksi, olemme kyllä järjen juoksussamme yhtä rationaalisia ja älyllisiä kuin sinäkin. On loukkaavaa muuta väittää.

      Toisten vakaumusta loukkaavat argumentit ovat epäkunnioittavia, jopa sivistymättömiä ja kertovat enemmän niiden lausujista kuin niiden kohteesta.

      Tietysti sinä saat hihitellä ihan rauhassa jos se tuottaa sinulle mielihyvää.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Sanoit heprealaisen oikeuskäsityksen ‘aina’ sisältäneen armon mahdollisuuden. No Vt:n laki ei sisältänyt. Eikä Ut.n laki ollut enää vain heprealainen, se oli jo roomalaisuuden ja hellenismin kyllästämä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Antti Hämäläinen sanoo:

    Savela “Tuo on vain totta ns. aatteen sisällä.” En ihan ymmärrä, mihin tällä viittaat. Kuitenkin, kun ollaan kirkossa, meitä jotka ollaan aatteen sisällä on aika paljon. Että kyllä näissä puiteissa aatteen sisäiset argumetit on hyväksyttävä. Sitten, aatteen ulkopuolella kaikki on kieltämättä toisin. Juuri tässä onkin ongelma, en ole ihan varma, onko Korhonen aatteen sisällä, vai ulkopuolella ja “ulkopuolelta” käsin huseerailemassa kirkon sisällä oma agendansa kanssa ilmaan syvempää kiinnotusta itse aatteeseen?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Antti Hämäläinen sanoo:

    Heinola. “Sanoit heprealaisen oikeuskäsityksen ‘aina’ sisältäneen armon mahdollisuuden. No Vt:n laki ei sisältänyt.” Voitko selventää, mitä tarkoitat VT:n lailla. Sehän on aika laaja ja monipuolinen käsite(Hamurabin lakihan oli etupässä vain rikosoikeudellinen). Siis mikä VT:n laki on?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      No tuo oma sanontasi ‘oikeuskäsitys’ ja sana ‘aina’ ilamaisevat, että itse tiedät mitä kategorioita tarkoitat. Ja konteksti kyllä kertoo, että puhun niistä Mooseksen lain kohdista,jotka Hammurabin lakiin ovat verrattavissa. (rikoksen rankaisemisesta muistuttavat jne jne) Niissäkin sinusta on siis ‘aina’ armon mahdollisuus. No ei ole. Toistan:

      Wiki: “Mooseksen lain säännökset rikosten rankaisemisesta muistuttavat monessa suhteessa Hammurabin lakia. Yhtäläisyytenä on varsinkin talio-periaate, jonka mukaan rangaistukset on kärsittävä saman suuruisena ja samassa muodossa kuin on tehty rikos, mikä Mooseksen kirjoissa on kolmeen kertaan ilmaistu sanoilla silmä silmästä, hammas hampaasta.”

      Mooseksen rikoslaki on brutaali ja julma ja roomalaista ankarampi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Antti Hämäläinen sanoo:

    Heinola.”Ja konteksti kyllä kertoo, että puhun niistä Mooseksen lain kohdista,jotka Hammurabin lakiin ovat verrattavissa. (rikoksen rankaisemisesta muistuttavat jne jne) Niissäkin sinusta on siis ‘aina’ armon mahdollisuus. No ei ole. ” Kaikki tällaisen lain pykälät ja niiden soveltaminen olivat Jumalan Israelin kanssa tekemään liittoon kuuluvia toimia. Liiton osapuolenahan Jumala on uskollinen. Kautta Raamatun ymmärrämme, että Jumala on rakastava, armollinen ja laupias. Tämä tietysti heijastui Hänen antamansa lain soveltamiseen. Jumalan tähden siinä oli armon osoittamisen mahdollisuus. Roomalaisessa oikeudessa ei ole mitään tällaista, eikä varsinkaan Hamurabin laissa. Molemmissa systeemeissä rikoksesta rangaistiin niin, että vääjäämätön rangaistus oli “sovitus”. Kun Jumala alkoi antaa lakipykäliään Israelille antoi Hän ensiksi Kymmenen käskyä. 2 Ms 20:1-17. Jae 2 :Minä olen Herra, sinun Jumalasi..”Kaikkein ensimmäiseksi Jumala sitoo antamansa käskyt suhteeseen Kun Hän sanoo meille, MInä olen Herra, sinun Jumalasi”, tarkoittaa tämä sitä, että ensimmäiseksi Hän antaa meille itsensä. Kristuksessa lopullisesti ymmärrämme, mitä tämä merkitsee= Jumala on meidän puolellamme, Hän on meidän Jumalamme, jolla on siis hyvä tahto meitä kohtaan. Kymmentä käskyä ja kaikkea muuta seuraavien Mooseksen kirjojen tekstejä luetaan tästä lähtökohdasta käsin. Sillon Jumalan rakkaus, uskollisuus ja armollisuus on koko ajan läsnä lakitekstejä käsiteltäessä.

    Vanahan liiton tärkeä armon kokemisen päivä oli suuri sovituspäivä, Yom Kippur. 3 Ms 16:34 (erityisesti). Silloin toimitettiin sovitus koko kansan syntien puolesta. Myös profeettojen julistusta ja toimintaa tutkimalla löydämme johdonmukaisesti armon mahdollisuuden. Profeetathan toimivat liiton puitteissa parannussaarnaajina ja kutsuivat israelilaisia parannuksen tekoon ja liiton uudistaamiseen. Tämä oleellisesti sisälsi armon mahdollisuuden. Vrt. Miika 3:11 ja Miika 7:18. Tällaisia esimerkkejä on Raamatussa paljon. Profeettojen julistuksessa ei ollut ongelmana puhua Jumalan oikeudenmukaisuudesta ja armollisuudesta samaan aikaan. Heprealaiset opettivat oikeudenmukaaisuudesta suhteiden näkökulmasta jolloin Jumalan suhde ihmisiin sisälsi aina armon osoittamisen mahdollisuuden. Raamatun määritelmän mukaan oikeamielinen mies on oikeassa suhtessa Jumalaansa ja lähimmäisiinsä. Synti särki nämä suhteet ja synnin aiheuttamien vaurioiden korjaamiseksi tarvitaan aina Jumalan armoa syntistä kohtaan. Myös tarvitaan ihmisten välistä sovitusta. Lopllinen ratkaisu tähän ongelmaan oli Jeeusksen sovitustyö ristillä. Vanhan liiton puitteissa uhrattiin syntiuhreja. “Syntiuhri,´Le-chattat`sisältää todellisuuden ´nasa chattat´,jossa verbi `kantaa´ liitettynä feminiiniseen objektiin`cattat´tarkoittaa aina syyllisyyden kantamista,so. nostamista pois syntiseltä kolmannen osapuolen toimesta ,joka ryhtyy välittäjäksi (subjekti)ja kääntää pois kuoleman seuraukset”. Vrt 2 Ms 32:32 “Ve*ata im-tis’ a’ chattam” “Jospa antaisit heidän rikoksensa anteeksi, Jos et, niin pyyhi minut pois kirjastasi, johon kirjoitat” on Mooseksen esirukous. Jesaja 53:12″Ja hän kantoi monien synnit”. Joh 2:2″ Ja hän on meidän syntiemme sovitus, eikä ainoastaan meidän, vaan koko maailman”. Kyllähän tämä kertoo myös Vanhan Liiton ajatuksesta, synnille oli olemassa sovitus, jonka tähden synnin tekijä voi saada kokea armoa. Kurt Koch sanoo 3 Ms Kirjaa selittäessään “Jumalan positiivisia sovituksen toimia ihmisten vapauttamiseksi hänen liittoonsa ja armoonsa kuuluvina. (Kurt Koch. Dictionary of the Old Testament, vol 4, ´chata´, ´chet´). Kaikki tällaisen lain pykälät ja niiden soveltaminen olivat Jumalan Israelin kanssa tekemään liittoon kuuluvia toimia. Liiton osapuolenahan Jumala on uskollinen. Kautta Raamatun ymmärrämme, että Jumala on rakastava, armollinen ja laupias. Tämä tietysti heijastui Hänen antamansa lain soveltamiseen. Jumalan tähden siinä oli armon osoittamisen mahdollisuus.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Kysymys oli siitä, että esim.Mooseksen laki oli täynnä varsin pienistäkin rikoksista annettuja kuolemantuomioita, joissa ei ollut mitään armolausekkeita. Mooseksen laki mm. käski tappamaan aikansa ‘farmaseutit’ muka velhoina.

      Kun Ruotsi-Suomessa tehtiin suuri lakiuudistus 1700-luvulla, sen pohjaksi otettiin germaaninen ja roomalainen oikeus juuri siksi, että Mooseksen lakiin siihen asti perustunut ‘hammas hampaasta ja silmä silmästä’ laki oli aivan liian brutaali.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Antti Hämäläinen sanoo:

    Heinola. Niinpä niin. Höpö löpö.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Antti Hämäläinen sanoo:

    Heinola. Hebrealaisen lain sovellutuksen ytimessä oli aina mahdollisuus kokea armoa, koska Jumala itse oli osapuolena oikeuden käytössä liiton puitteissa. Vetämällä esiin yksittäisiä lakipykäliä ei tätä asia ymmärretä eikä sitä sa oikeaa kuvaa. Sinun kannattaisi tutkia, montako kuolemantuomiota Israelissa oikeasti pantiin täytäntöön. 2 Ms 20:5-6 ..”Sillä minä olen, Herra, sinun Jumalasi, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen sukupolveen, niille, jotka minus vihaavat, mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni”.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      “Sinun kannattaisi tutkia, montako kuolemantuomiota Israelissa oikeasti pantiin täytäntöön. 2 Ms 20:5-6”

      Jumal taisi itse olla ankarin pyöveli: Raamatun mukaan Jumala tappoi rankaisuina about kaksi miljoona ihmistä ja näiden lisäksi lukemattoman määrän vedenpaisumuksessa, Sodoman ja Gomorran asukkaiden armottomissa kuoleman tuomioissa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Olisiko tuo Mooseksen juttu käsitettävä niin, että ankarat sanktiot ikäänkuin testaavat ihmisen halua tehdä syntiä. Synnintekohalu on suurempi kuin sanktion pelko, mutta kuitenkin siinä halutaan muuttaa lievemmäksi eli Jumalan pitäisi antaa periksi tässä väännössä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Lauri. “Mooseksen juttu” on yksi väärinymmärretyimpiä juttuja meidän uskovienkin ajatusmaailmassa. Lutherkin sanoi, että todellinen teologi on se, joka ymmärtää lain ja armon. Kannattaa siis yrittää etsiä viisautta tähän liittyen. Sanon sinulle pari asiaa inspiraatioksi. Ensiksi, jos emme rakasta Raamattua, emme myöskään tule ymmärtämään sitä. Se ei yksinkertaisesti aukea meille, vaikka lukisimme kaikenlaista siihen liittyvää päivät pääksätysten. 2 Ms 19:4-13. Jos luet tämän VT:n kohdan, huomaat, että Israel on liitossa Jumalan kanssa joka kantaa heitä kuin kotkan sivillä ja antaa heidän kuulla Hänen ääntään ja totellen pitää Hänen liittonsa ja olla pappisvaltakunta, j 4-5. Liitossa ollaan siis uskon kautta. Sitten Moseksen esitettyä Jumalan toiveet Israelille, koko kansa sanoi yhteen ääneen:”..Kaiken minkä Herra on sanonut, me teemme….”. Ymmärtämättömyyttämme mekin voisimme tehdä vastaavan ylpeän lupauksen. Sanktiot liittyvät tähän lihan heikkouteen. Tämän jälkeen Jumalan lähestymisen “säännöt” alkoivat muuttua ja Jumalan ja ihmisten välille tuli raja:”Varokaa nousemasta vuorelle, tahi koskettamasta sen juureen. Jokainen, joka vuoreen koskee, rangaistakoon kuolemalla, j. 12b. Lain antaminen alkoiliityyen Israelin kevytkenkäiseen lupaukseen. Sitten, kun tutkimme lakia huomaamme, että lain yhteydessä on aina alttari. Alttarilla uhrattiin erilaisia uhreja, joista syntiuhri on tässä esillä(oli myös polttouhreja ja vikauhreja). Siis synnin sovittamisen ja armon saamisen mahdollisuus oli rakennettu Israelin oikeuskäytännön ytimeen. Tässä se on aivan eri asia kuin Hamurabin laki tai roomalainen oikeus. Niissä ei ollut mitään elävää Jumalaa mukana kuvioissa. Kun Israel saapui luvattuun maahan Jumala kehoittaa tällaisen alttarin rakentamiseen. 5 Moos 27:1-7. Alttari rakennettiin Ebalin vuorelle Jordanin ylityksen jälkeen Luvatussa maassa suurista kalkituista kivista, joihin oli kirjoitettu kaikki lain sanat. Tässä uhrattiin polttouhreja ja yhteysuhreiksi teurastettiin teuraita. Sitten tärkein kohta:” … ja syö siellä ja iloitse Herran, Jumalasi edessä:, j 7. Jos ei lakia ymmärretty myönteisesti, ei siinä kai olisi ruokakaan maistunut ja ilo ollut ylimmillään. Vastaavan kuvauksen löydät 2 Ms 24:1-11. Tässäkin jakeet 9-11 ovat tärkeitä:” Mooses ja Aaro Naadab ja Abidu ynnä seitsemänkymmentä Israelin vanhinta nousivat vuorelle. Ja he näkivät Israelin Jumalan, ja Hänen jalkainsa alla oli alusta, niinkuin safiirikivestä, kirkas kuin itse taivas. Eikä kukaan kajonnut kädellään Israelin valittuihin, j he katselivat Jumalaa, söivät ja joivat”. Aika normaalia touhua siis. Näin ollaan uskon kautta yhdessä Jumalan kanssa myös Vanhan liiton siunauksena.Uuden liiton uskovinahan voimme kaikki kokea samaa joka pyhä ehtoollispöydässä. Kun olemme uuden liiton uskovia Jeesuksen veri pesee meidät puhtaaksi synnistä, ja voimme aina olla yhteydessä Jumalaan ja iloita omatunto puhtaana, Hebr 9:14.Tie on auki kaikkein pyhimpään Jeesuksen veren kautta, Hebr 10:19. Voimme elää Jumalan yhteydessä ja tunnustaa syntimme parannusta tehden. Sitten, Hebr 10:26-31 antaa ymmärtää, että sanktioita on tarjolla meillekin, jos tahallamme rikomme Jumalan käskyjä vastaan, so. päätämme elää synnissä. Nyt koko tätä asiaa ei edes huomata silloin, kun ei eletä Jumalan yhteydessä ja läsnäolossa vaan ollaan ihan tavallisia siivosyntisiä. Tämän mekanismin koemme ja ymmärrämme vasta, kun lankeamme Jumalan läsnäolossa. Ensin katoaa Pyhän Hengen läsnäolo, sitten alkaa tulla “keppiä “oikealta ja vasemmalta ja elämämme siunaukset tuntuvat muuttuvan kirouksiksi. Tätä sitten kestää aikansa. Näin voimme tuntea lain vaikutuksen ja sen todellisuuden uuden liiton uskovinakin. Oletko ajatellut, miksi sellaiset saarnaajat, jotka tekevät aviorikoksen, yleensä katoavat jonnekin eikä heistä sitten kuulu mitään. Jumala ei armollisuudestaan huolimatta nosta sellaisia takaisin saarnapönttöön. Uskon, että se johtuu yo. mekanismista ja siitä, että haureuden synneissä on jotain erityisen vastenmielistä Jumalan silmissä ja että ne loukkavat Jumalan pyhyttää ja rikkovat meidän ihmisyyttämme erityisellä tavalla. En tiedä, onko tämä mikään vastaus pohdintoihisi. Synnintekohalu on ihmisessä luja, ja olemme turmion tiellä, jos tähän liittyviä mekanismeja halutaan kirkossakin peukaloida muuttamalla Jumalan sanaa mielemme mukaiseksi. Tätä kutsumme antinomismiksi(anti=vastaan, laki=nomos).

      Ilmoita asiaton kommentti