Teologisen tiedekunnan dekaani: Piispa Salmi toimi harkitsemattomasti pitäessään yliopistolla hartauden

Teologinen tiedekunta, Helsinki

Helsingin yliopiston tiloja ei käytetä tai vuokrata uskonnollisiin tai poliittisiin tarkoituksiin, sanoo teologisen tiedekunnan dekaani Antti Räsänen. Hän kommentoi tilannetta, jossa Oulun piispa Samuel Salmi piti hartauden yliopiston tiloissa huhtikuussa.

Tapaus tuli esiin toukokuun kirkolliskokouksessa, jossa piispa Salmi kertoi tuohtuneena, että häntä oli kehotettu pidättäytymään hartauden pitämisestä. Lue Kotimaa24:n uutinen asiasta täältä.

Kyseessä oli Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistyksen TYT:n järjestämä tilaisuus. Piispa Salmi oli esittelemässä teologian opiskelijoille hiippakuntaansa ja sen työtilannetta sekä puhumassa pappeudesta.

– Halusin pitää alkuhartauden teologisen tiedekunnan tiloissa. Ennen hartauden pitämistä minulle yliopiston viranomaisten taholta välittyi viesti, että tällaisen hartauden pitäminen ei ole sallittua, Salmi kertoi kirkolliskokoukselle.

Hän piti yliopistolla alkuhartauden kielloista huolimatta.

– Olemme menneet yhteiskunnassa käsittämättömän pitkälle.

Yliopiston tiloja ei ole vuosiin saanut käyttää tai vuokrata uskonnollisiin tai poliittisiin tarkoituksiin, Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan dekaani Antti Räsänen kertoo. Hänen mukaansa yliopiston turvallisuuspäällikkö pitää linjausta hyvänä.

– Tämä ei ole pelkkä ideologinen valinta, vaan kyse on siitä, että yliopistosta ei haluta kotipesää poliittisesti tai uskonnollisesti radikaaleille aineksille. Asia on tietenkin kovin kaukana piispan pitämästä hartaudesta, mutta tämä selittää linjauksen olemassaoloa, hän sanoo.

– Piispa toimi nähdäkseni vähän harkitsemattomasti, kun päätti ylittää sovitun rajan ja piti hartauden saamistaan tiedoista huolimatta. Näitä piispojen vierailuja on ollut meillä useita, eikä ohjeistuksia ole aiemmin rikottu.

"Pyrkimys toimia puolueettomalla maaperällä helpottaa meidän kaikkien työtä"

Antti Räsäsen mukaan on tärkeää ymmärtää, että teologinen tiedekunta on osa akateemista maailmaa, joka on uskonnollisesti sitoutumaton.

– Meidän teologian tutkijoiden intohimona on uskonto. Jokaisella on toki oma vakaumuksensa, mutta se on henkilökohtainen asia eikä liity akateemiseen työhön. Linjauksella olemme pyrkineet varmistamaan, että ajatus teologisesta tiedekunnasta papin kouluna ei pääsisi uudelleen voimistumaan.

Räsäsen mukaan yliopistolla nousee tasaisin välein keskustelua siitä, kuuluuko teologia yliopistoon ja onko se tieteellistä. Joskus takavuosina piispojen vierailutkin nostettiin tikunnokkaan juuri tästä näkökulmasta.

– Tämä on kasvattanut sensitiivisyyttämme. Pyrkimys toimia puolueettomalla maaperällä helpottaa meidän kaikkien työtä.

Räsänen kuitenkin painottaa, että piispa Salmen pitämä hartaus ei ole herättänyt yliopistolla keskustelua eikä sen suhteen aiota ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin.

– Tämä ei herätä suuria tunteita. On vain tärkeää ymmärtää, että meillä on selkeät säännöt eikä kyse ole siitä, että tiloissamme olisi jotenkin yhtäkkiä ryhdytty kauhistelemaan hartaudenharjoitusta.

Antti Räsäsen mukaan olisi hyvä, että kirkko järjestäisi jatkossakin omissa tiloissaan itse teologian opiskelijoille tilaisuuksia, joissa kirkko voi toimia täysin vapaasti omilla ehdoillaan.

– Opiskelijat ovat kovasti tykänneet kirkon päivistä, eivätkä he mitenkään vastusta hartaudenharjoitusta. Kirkon järjestämissä, seurakunnan tiloissa pidetyissä tilaisuuksissa ei tule tällaista rajankäynnin tarvetta, Räsänen sanoo.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Piispa Salmi: Yliopisto yritti estää minua pitämästä hartautta teologeille – Uskonnonvapaus kiihdytti kirkolliskokousta

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

64 kommenttia

  • Veijo Riistama sanoo:

    Vaikka tämä oma kommenttinikaan ei erityistä järjen valoa loista, niin en voi olla ilmaisematta mielipidettäni, että kaikki lukemani kommentit tällä forumilla eivät suinkaan voi olla tarkoitettu vakavasti otettavaksi. Sen verran pintaliitoa niissä on. Ja nämä kimmowallentinit ja ristokorhoset sylkevät herjojaan (epäkorrekteja hölmöilyjä) ilmeisesti vain vinoillakseen. Ei maailma tai mikään mukaan tästä paljon kostu, jos ei paljon vahingoitukaan. Mutta sananvapaus pysyköön kunniassaan, sanomisen vastuu kuitenkin taitaa jäädä vapauden jalkoihin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Kiitän nimellä mainitsemisesta, Veijo. Ikävää, että olet pahoittanut mielesi kommenteistani. Toivon, että ottaisit huomioon puheena olevan asian ja asiayhteyden. Jos kommenttejani olivat herjaavia tai vinoilevia, sellaista oli myös Piispa Salmen uhmakas, arvokkuudesta ja hyvistä tavoista piittaamaton esiintyminen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      “Jos kommenttejani olivat herjaavia tai vinoilevia, sellaista oli myös Piispa Salmen uhmakas, arvokkuudesta ja hyvistä tavoista piittaamaton esiintyminen.” —-

      -Oletko ihan varma, että nuo ovat oikeat sanat tässä yhteydessä? Ihmiset voivat joskus toimia “oman päänsä mukaan” ja myös epäkorrektisti, mutta kumpikaan ei mielestäni ole mitenkään itsestäänselvästi samaa kuin “herjaaminen” ja “vinoileminen”.

      Ylipäätään keskustelun sävyä ja jonkun toimintaa ei ole tässä mielessä ihan tarpeellista, tai fiksua, verrata, minusta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Mitkä sanat?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      Sanat “herjaava” ja “vinoileva”.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Olivat myös Veijo Riistaman vastauksessa, jota kommentoin. Nimeni taitaa olla sinulle niin punainen vaate, että unohdat lukea, mistä keskustellaan?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      “Olivat myös Veijo Riistaman vastauksessa, jota kommentoin. Nimeni taitaa olla sinulle niin punainen vaate, että unohdat lukea, mistä keskustellaan?” —-

      -Voi, ei todellakaan. Siis sinun nimesi ole minulle mikään “punainen vaate”. Sellaisiakin on, mutta minä pidän sinusta :) On tuntunut, että sinä useammin hermostut minuun, ja ymmärrän sen oikein hyvin. Voin olla aika rasittava.

      Veijo Riistama joka tapauksessa viittasi, ja sanoi mielipiteensä joidenkin _keskustelutyylistä_. Ja minusta nuo ilmaisut eivät ole suoraan siirrettävissä jonkun toimintaan, varsinkaan aivan itsestäänsevlyytenä.

      Kuten kirjoitin, epäkorrekti omin päin toimiminen ei ole mitenkään itsestäänselvästi “herjaavia” ja “vinoilevia”, varsinkin kun nuo sopivat yleisesti ottaen paremmin kuvaamaan jonkun tapaa keskustella ja ilmaista ajatuksiaan.

      En tosin siihen ota kantaa, eikä ollut tarkoitus ottaa, ovatko sanat osuvia ko. henkilöiden kohdalla. Mutta huoleton rinnastus/samaistapasi itse tapaukseen, siis piispa Salmen toimintaan yliopistolla, oli vähän erikoinen tässä yhteydessä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Olkinukke, kehäpäätelmä, savusilli, kalteva pinta, jne… Repertuaarisi on vakuuttava;) Liian uuvuttavaa minulle.

      (Varalta sanon kuitenkin: nuo kaikki eivät esiinny viimeisessä kommentissasi, eipähän tarvii sitten takertua siihen.)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      “Olkinukke, kehäpäätelmä, savusilli, kalteva pinta, jne… Repertuaarisi on vakuuttava;) Liian uuvuttavaa minulle.” —-

      -Anteeksi nyt vain, mutta tuo vaikuttaa kovasti tekosyyltä lopettaa keskustelu.

      Puutuin siihen kun heitit kuin itsestäänselvänä asiana ja toimimattomana rinnastuksena, että jos omat kommenttisi ovat “herjaavia” ja “vinoilevia”, niin sitä oli myös piispa Salmen toiminta. (Ikäänkuin se mitään oikeuttaisi)

      Noista mainitsemistasi argumenttivirheistä toivoisin eksaktimpaa dokumenttia. Ylipäätään toivoisin, että niistä huomautettaisiin oikeassa yhteydessä. Se voi osoittautua rakentavaksi ja hyödylliseksi.

      Mutta tuskinpa tämä kovin mielekästä on muutenkaan… Olin oikeasti pitänyt sinua fiksuna keskustelijana…

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Antti Räsänen, teologian harjoittaminen on muutakin kuin pelkkää järjen käyttöä. Siinä on myös hengellinen ulottuvuus, koska Raamatun sanoma ei avaudu pelkälle järjelle. Raamatun tutkimuksessa järki on hyvä renki ja apulainen, mutta huono isäntä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Jos teologiassa ja sen tutkimuksessa pitää olla hengellinen ulottuvuus, sen paikka olisi minusta muualla kuin yhteiskunnan rahoittamassa yliopistossa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      Hm. Minusta hengellinen ulottuvuus on mukana kaikessa. Ihminen on hengellinen olento.

      Tässä näkökulmat eroavat. Voiko kukaan sanoa ehdottomana totuutena, että jokin ei “kuulu” jonnekin? Ja joku ihminen ei saisi tehdä jotain paikassa jossa on muita ihmisiä?

      :)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Ei minua kiinnosta. Kokeile tarjota ajatteluasi yliopistolle.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      Hengellinen johtaja on aina toiminut rinnatusten kansan päämiesten kanssa. Jo alkuasukasheimoilla on ollut päällikkö ja poppamies.

      Antiikin Roomalaiset aloittivat kaikki tilaisuutensa uhraamalla jumalille.

      Mikä siinä on niin luonnotonta? Uskonnollisuudesta ei pääse eroon. Miksi tämä on niin suuri uhka ja jotenkin vaarallista, kun monesta yhteiskuntaan suurestikin vaikuttavasta asiasta todetaan vain: “keneltä se o pois?”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      En sanoisi luonnotonta, mutta jumalille uhraamisesta ei ole hyötyä. Siksi sitä ei kannata touhuta yhteiskunnan varoilla.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      “En sanoisi luonnotonta, mutta jumalille uhraamisesta ei ole hyötyä. Siksi sitä ei kannata touhuta yhteiskunnan varoilla.” —–

      -Miten se on yhteiskunnan varoista pois, jos teologisessa tiedekunnassa pastori pitää hartauden? Tai jos vaikkea luennot aloitettaisiin rukouksella?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Kotitehtäväksi, jos kiinnostaa: mikä argumentoinnin virhe? Ihan tosissaan, ei jaksa kun keskustelu kanssasi tuntuu olevan pelkästään niitä vastaan taistelemista. Mulle on ok, jos mielestäsi näin on koska Jumala tahtoo. Epäloogiset, -tieteelliset ja -älylliset perustelut sen sijaan eivät nappaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mika Rantanen sanoo:

      Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on TUTKISTELTAVA HENGELLISESTI. 1. Kor. 2:14. Sanojen korostus on allekirjoittaneen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      “Kotitehtäväksi, jos kiinnostaa: mikä argumentoinnin virhe? Ihan tosissaan, ei jaksa kun keskustelu kanssasi tuntuu olevan pelkästään niitä vastaan taistelemista. Mulle on ok, jos mielestäsi näin on koska Jumala tahtoo. Epäloogiset, -tieteelliset ja -älylliset perustelut sen sijaan eivät nappaa.” —————-

      -Siis minua kiinnostaa kaikki. :)

      Myös se jos kommenteissani on jotain epäloogista, epätieteellistä ja epä-älyllistä. On samantekevää “nappaako” sinua jokin vai ei. Tuollaisesta ei pitäisi vain vihjailla vaan osoittaa selkeästi.

      Oliko kommenttisi edes minulle? Missä olen käyttänyt argumenttina sitä, että “Jumala tahtoo”?

      Sinun kanssasi keskusteleminen on äärimmäisen turhauttavaa. Koska tieteellisyys, älyllisyys ja loogisuus ovat itselleni hyvinkin tärkeitä. On raivostuttavaa vain vihjailla, että ongelma on niiden puuttumsiessa ja sitten vain karataan keskustelusta.

      Käytän mielikuvitusta, se on totta. Mutta mielikuvitus ei ole epä-älyllistä, eikä mitenkään itsestäänselvästi tuota myöskään mitään epätieteellistä tai epäloogista. Se on tapa hahmottaa todellisuutta, ja katsoa sitä myös “entä jos” -näkökulmasta. Ottamatta mitään itsestäänselvyytenä. Sinä olet tässä se joka esittää itsestäänselvyyksiä, tekemättä havaintoja ja arvioita.

      En mitenkään väitä, että hartaudenharjoittamisesta olisi hyötyä, mutta mitä haittaakaan siitä olisi?

      Kysyin miten olisi yhteiskunnan varoista pois, jos ainakin teologisen tiedekunnan luennot voitaisiin aloittaa hartaudella? Tai vaikka raamatunluvulla, kun sitä siellä kuitenkin käsitellään. Tavan vuoksi.

      Ei yhtään mitenkään, tietenkään. Eläimien uhraaminen olisi eri juttu :) Kristillinen hartaudenharjoitus on halvempaa kuin mikään.

      Ilmoita asiaton kommentti