Tietoinen syöminen ammentaa buddhalaisuudesta

800px-Nepali_Meal

Länsimaissa suuren suosion saavuttanut tietoinen syöminen on osa 70-luvulla kehitettyä, buddhalaiseen meditaatioon pohjautuvaa mindfulness-tekniikkaa. Sitä sovelletaan nyt mitä erilaisimmissa yhteyksissä kivunlievityksestä masennuksen hoitoon ja yleiseen elämänhallintaan.

- Tämä on vähän samanlainen ilmiö kuin jooga, nykyisinhän on saunajoogaa ja äijäjoogaa ja vaikka mitä, sanoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola. Alun perin on kyse buddhalaisesta tietoisuusharjoituksesta, joka on kiinteä osa valaistumiseen johtavaa tietä.

- Länsimaissa siitä on tullut katsomuksellisesti neutraali menetelmä, jonka hyödyistä on jonkin verran tieteellistä näyttöäkin, toteaa Ketola. Ja kun mindfulness-tekniikoihin liittyy positiivisia mielleyhtymiä ja terveyttä ylläpitävä ulottuvuus, sitä sovelletaan mitä erilaisimpiin aihepiireihin, miksei siis syömiseenkin.

Buddhalaisessa traditiossa mietiskely voi liittyä esimerkiksi hengitykseen, istumiseen tai kävelyyn. Samalla tavalla mietiskelyn opettajat rohkaisevat oppilaitaan laajentamaan tietoisuuttaan keskittymällä siihen mitä syövät. Tavallinen harjoitus on vaikkapa saada kolme rusinaa ja käyttää 20 minuuttia niiden katsomiseen, mietiskelyyn ja pureksimiseen.

- Tällä hetkellä ruoka on niin monella tavalla tärkeä, ettei ole ihme että huomio kiinnittyy siihen miten syödään, arvelee Kimmo Ketola. Toisaalta kyselyjen mukaan pari prosenttia suomalaisistakin meditoi päivittäin, joten sekin selittää tätä trendiä.

(Kuva: Krish Dulal, Wikipedia)