Helsingin Säätytalossa lauantaina pidetyn uskonnonvapausseminaarin ulkomainen vieras oli kardinaali Peter Turkson Vatikaanista.
Eri suomalaisia kirkollisia ja uskonnollisia tahoja paikalle Säätytaloon koonneen seminaarin puheenvuorossaan Turkson hahmotteli katolista näkemystä uskonnonvapaudesta ja uskonnollisten vähemmistöjen asemasta moniuskontoisessa maailmassa.
Uskonnonvapautta uhkaavat Turksonin mukaan sekä uskonnolliset ääriliikkeet, että äärimmilleen viety sekularismi.
Valtion tehtävä on Turksonin mukaan ottaa huomioon kansalaisten uskonnollisuus ja uskonnollinen elämä, ja mahdollistaa ja suojella kansalaisten uskonnonvapautta.
– Yksikön omantunnonvapaus löytää luonnollisen ympäristönsä yhteiskunnan yhteisen hyvän toteuttamisessa.
Ghanalaissyntyinen kardinaali Turkson johtaa Vatikaanin paavillista oikeudenmukaisuuden ja rauhan neuvostoa.
Arkkipiispa: ”Ymmärrän sekä positiivisen että negatiivisen uskonnonvapauden korostajia”
Niin ikään Säätytalon seminaarissa puhunut ulkoministeri Timo Soini muistutti ihmisoikeuksien olevan universaaleja ja kuuluvan kaikille. Soinin mukaan kaikenlaista suvaitsemattomuutta, myös uskonnollista suvaitsemattomuutta, vastaan on taisteltava ja tuomittava se voimakkaimmin mahdollisin sanoin.
Soinin mukaan uskonnonvapauden turvaavat yhteiskunnat ovat monien tutkimusten mukaan kaikkein hyvinvoivimpia ja vakaimpia.
– Tässä mielessä uskontoja pitäisikin käyttää siltojen rakentamiseen, ei niiden rikkomiseen, Timo Soini sanoi.
Arkkipiispa Kari Mäkinen totesi Turksonin ja Soinin jälkeen esittämässään kommenttipuheenvuorossa, että Suomessa tie uskonnonvapauteen on ollut pitkä ja mutkitteleva.
Suomessa on Mäkisen mukaan esiintynyt sekä positiivisen että negatiivisen uskonnonvapauden korostajia.
– Tämä voi kuulostaa enemmistökirkon johtajan suusta oudolta, mutta ymmärrän molempia näkökantoja, Mäkinen sanoi.
Mäkinen muistutti, että jos uskonnot marginalisoidaan, sitä vähemmän yleisö niitä tuntee. Tällöin oikeudetkin on helppo torjua.
Vihapuhetta on Mäkisen mukaan Suomessa esiintynyt eniten enemmistöväestön keskuudessa ja se on suuntautunut vähemmistöihin. Tämä viestittää vähemmistöille, että he eivät ole yhtä tasa-arvoisia kuin enemmistö.
– Näin kasvatetaan myös ääriuskonnollisuutta, Kari Mäkinen totesi.
Kuva: Jussi Rytkönen