Transsukupuolinen Elise Oittinen joutui eroamaan vapaakirkon pastorin työstä – suhde Jumalaan säilyi

Elise Oittinen. Kuva otettu Sukupuolena ihminen -hankkeeseen. Siinä kuvataan muun muassa transsukupuolisia.

– Jos ajattelee 1980–1990-lukua, olisi ollut itsemurha tulla kaapista ulos.

Näin sanoo helluntailaistaustainen transsukupuolinen Elise Oittinen. Hän syntyi mieheksi, ja hänen elämäänsä voisi kuvata pitkälti näin: Oittinen työskenteli vapaakirkonpastorina ja helluntaiseurakunnan nuorisopastorina, eli avioliitossa ja sai kolme lasta. Elämään kuului ylä- ja alamäkiä, masennustakin, sekä tieto siitä, että biologinen sukupuoli ei vastannut tunnetta siitä, mitä itse oli.

Viitisen vuotta sitten hän hakeutui omien sanojensa mukaan "prosessiin". Se tarkoittaa sitä, että hänen sukupuolensa ei ole enää mies vaan nainen.

Niihin aikoihin tapahtui paljon muutakin. Hän erosi vaimostaan, hänestä tuli lapsiensa ensisijainen huoltaja ja hän joutui lopettamaan työnsä vapaaseurakunnassa transsukupuolisuutensa takia.

Moni korostaisi vastoinkäymisten mittasuhteita, Oittinen tarttuu asioiden myönteiseen puoleen.

– No, oikeastaan minulla on mennyt hirveän hyvin, jos vertaa, mitä monet kohtalosisaret ovat joutuneet kokemaan. Monet menettävät lapsensa ja joutuvat monenlaisen sorron kohteeksi.

Hänellä on omien sanojensa mukaan hyvät välit entiseen puolisoonsa.

– Monet sellaiset asiat, joita kaapissa pelkäsin, kuten ihmisten halveksuntaa tai pilkkaa, ne ovat poistuneet. Asiat ovat toisin päin, olen kohdannut arvostusta ja ihmiset tulevat sanomaan, että olen rohkea.

– Olen monesti miettinyt, että tämä on kieroutunut yhteiskunta, että jos joku on oma itsensä, niin sitä pitää erityisesti arvostaa.

"Koen, että olen pyhityksen tiellä ja että olen lopettanut valehtelun ja tullut totuuteen"

Entisenä seurakunnan pastorina Oittinen on joutunut käymään vielä oman erityisen jaakobinpaininsa.

Hän kertoi vapaakirkossa työskennellessään, että pukeutuu myös naisten vaatteisiin ja määritteli itsensä transvestiitiksi. Häntä vaadittiin kertomaan vastaisuudessa "asiaan liittyvistä kiusauksista". Lopulta työsuhde seurakunnassa kariutui.

– Muistan, että yksi vanhemmiston jäsen sanoi, että tämä on elämän ja kuoleman kysymys. Sitä se nimenomaan oli. Jos olisin jäänyt ja nöyristellyt siinä tilanteessa, olisin kuollut. Se oli niin raaka se tilanne.

– Vaikka seurakunta hylkäsi, Jumala ei hylännyt. Kutsumukseni on säilynyt.

Hän työskentelee paraikaa lähihoitajana.

– Omassa työssäni teen välillä selvästikin pastorin hommia, kun teen työtäni kuolevien kanssa. Olen jopa saanut pitää töissä hartauden ruumiin äärellä.

Hän kertoo pohtineensa paljon luomisen teologiaa.

– Raamatun ensimmäisessä luvussa Jumala vahvistaa sukupuolen moninaisuuden. Tajusin erään kaverin avustuksella, että luomiskertomuksessa sanotaan mieheksi ja naiseksi, ei miehiksi ja naisiksi. Kaikissa käännöksissä käytetään yksikköä.

Oittiselle sukupuolen korjaamisessa tärkeää on ollut nimenomaan asian teologinen ja eettinen puoli.

– Tämä on ollut minulle vahvasti uskoon liittyvä asia. Koen, että olen pyhityksen tiellä ja että olen lopettanut valehtelun ja tullut totuuteen. Kun lopettaa valehtelun ja tulee totuuteen, tulee Kristuksen luo. Haluan olla täyttä totta Kristuksen edessä. Sitä tietä olen kulkenut.

"Hengellisen yhteisön rakenteet tukevat pelkäämistä ja valehtelua"

Jopa jäsenyys helsinkiläisessä helluntaiseurakunnassa tuli mahdottomaksi hänen transsukupuolisuutensa takia. Syynä oli hänen mukaansa vanhemmiston konservatiivisuus, eivät niinkään teologiset perusteet.

– He eivät edes yrittäneet teologisesti perustella, vaan perustelut liittyivät heidän identiteettiinsä.

Oittisella on vahva näkemys, kuinka kaapissa pysyminen on elämistä pelossa.

– Jos kaikissa päätöksissä on mukana pelko, se on rakkauden vastakohta ja salpaa kyvyn rakastaa ja kokea rakkautta. Tämä on yksi äärettömän iso oivallus, kun menin ja rikoin kaappini.

Lisäksi hän toteaa painokkaasti, että hengellisessä yhteisössä on rakenteita, jotka tukevat pelkäämistä ja valehtelua eivätkä tue rakkautta ja rakastamista.

– Kerran minulta kysyttiin, tekikö Jumala virheen, kun teki minusta tällaisen. Koen nimenomaan, että hänellä on oma suunnitelmansa minua varten. Jos en olisi kulkenut tällaista hirveän raskasta tietä, minulta puuttuisi jotain äärettömän tärkeätä.

"Koen, että minun tehtävänäni on omalla persoonalla olla nostamassa tällaista asiaa esiin"

Kaapista tulonsa jälkeen transsukupuolisuudesta puhumisesta on tullut Elise Oittiselle rutiininomaista. Hän on esiintynyt monessa ohjelmassa radiossa ja televisiossa sekä ollut mukana muun muassa hankkeessa Sukupuolena ihminen. Siinä kerrotaan useiden transsukupuolisten ihmisten elämästä ja kokemuksista.

– Koen, että minun tehtävänäni on omalla persoonalla olla nostamassa tällaista asiaa esiin.

Hän haluaa myös muuttaa sitä keskustelua, jota monesti synnistä käydään.

– Kerran minulta kysyttiin, onko homous syntiä. Sanoin, ettei minua kiinnosta, koska kaikki mitä teen, on syntiä. Jos etsin elämässäni syntejä ja keskityn niihin, yritän omavanhurskauden tietä ja ammun tarkoituksella ohi maalin.

– Minun ymmärryksenä on se, että kristittynä on päästävä lähemmäs Kristusta ja Pyhän Hengen tehtävänä on osoittaa syntini minussa.

Hänen mukaansa nykyään keskustelu jakautuu kahden äärilaidan välille. Yksille syntiä ei ole olemassa ja toisille se on lähinnä seurakunnan ulkopuolella.

– Kumpikin laita on väärässä. Synti on olemassa, ja ainoa pelastus on vanhurskautus Kristuksen sovintotyön takia.

Sukupuolena ihminen -näyttely on nyt nähtävillä Tampereella Pispalan nykytaiteen keskuksessa 20.8. saakka. Tämän jälkeen se kiertää lukuisilla eri paikkakunnilla kuten Kouvolassa, Porvoossa, Helsingissä ja Lapualla.

Kuva: Vesa Tyni. Elise Oittinen kuvattuna Sukupuolena ihminen -näyttelyyn.

Otsikkoa on korjattu 31.7. kello 16.30. Joutuessaan eroamaan pastorin tehtävästä Oittinen ei ollut enää helluntaipastori vaan vapaakirkon pastori.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.

24 kommenttia

  • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

    Tärkeä, hieno haastattelu! Kiitos Elise Oittiselle ja toimitukselle!

    Tässä yksi kohta haastattelusta joka puhutteli erityisesti:

    “Tämä on ollut minulle vahvasti uskoon liittyvä asia. Koen, että olen pyhityksen tiellä ja että olen lopettanut valehtelun ja tullut totuuteen. Kun lopettaa valehtelun ja tulee totuuteen, tulee Kristuksen luo. Haluan olla täyttä totta Kristuksen edessä. Sitä tietä olen kulkenut.”

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Sari R-L :”. Kun lopettaa valehtelun ja tulee totuuteen, tulee Kristuksen luo.”

      Tuo olisi syytä painaa mieleen myös uuden avioliitolain kansalaisaloitteen tekijöiden ja muiden asian kanssa touihunneiden poliitikkojen, kun aloite lanseerattiin harhaanjohtavilla tiedoilla, joiden mukaan tavoitteena ei ollut puuttua kirkon autonomiaan ja itsekin olin taas kerran niin typerä, että uskoin sitä mitä kannattajien haluttiinkin uskovan.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Werner Janhonen sanoo:

    Ei olisi pitänyt julkaista tällaista toisen kirkon surullista juttua.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Werneri: “Ei olisi pitänyt julkaista tällaista toisen kirkon surullista juttua.”

      Kieltämättä juttu on surullinen siinä mielessä, että on olemassa vielä uskonyhteisöjä, jotka tuomitsevat transsukupuolisuuden ja sukupuolenvaihdokset.

      “Jopa jäsenyys helsinkiläisessä helluntaiseurakunnassa tuli mahdottomaksi hänen transsukupuolisuutensa takia. Syynä oli hänen mukaansa vanhemmiston konservatiivisuus, eivät niinkään teologiset perusteet. – He eivät edes yrittäneet teologisesti perustella, vaan perustelut liittyivät heidän identiteettiinsä.”

      Onneksi Suomen ev.lut.kirkko on sentään jo tänä päivänä niin edistyksellinen, että hyväksyy transsukupuolisuuden papeilleenkin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Werner Janhonen sanoo:

      Ihminen ei voi päättää omaa sukupuoltaan. Jos on jo kolmen lapsen isä, kyllä sukupuoli on jo silloin päätetty. Eikä sitä voi enää muuttaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Voi voi, Werneri. Tämän päivän huippukirurgia pystyy tekemään aikamoisia ihmeitä ja jos psyyke on jo naisen, ei fyysisen puolen muuttaminen ole enää kuin kirurgiaa ja hormoonihoitoja. Sama pätee tietysti myös toisin päin naisesta mieheksi.

      Miksei myös fyysisen olemuksen muuttaminen olisi oikein, jos psyyke on jo valmiiksi vastakkaisen sukupuolen?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      “jos psyyke on jo naisen, ei fyysisen puolen muuttaminen ole enää kuin kirurgiaa ja hormoonihoitoja. Sama pätee tietysti myös toisin päin naisesta mieheksi.” —–

      -Eli on olemassa “naisen psyyke” ja “miehen psyyke”?

      Sitä vain mietin mistä tarkkaan ottaen tietää, että jollakulla biologisesti miehellä on “naisen psyyke”, eikä hän vain koe tarvetta olla nainen, syystä tai toisesta…

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Wernerin ja Sarin olisi ehkä syytä perehtyä tosiasioihin: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00525

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Sari: “Sitä vain mietin mistä tarkkaan ottaen tietää, että jollakulla biologisesti miehellä on “naisen psyyke”

      Tuskinpa sitä kenenkään muun tarvitsee tietääkään, kuin hänen itsensä. Turhaan sinä sillä päätäsi vaivaat.

      Tässä esimerkki varsin mallikkaasti onnistuneesta sukupuolenvaihdokksesta, vaikka Werneri väittikin, ettei sukupuoltaan voi vaihtaa.

      http://www.is.fi/viihde/art-2000005310083.html

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      Kimmo W: “Tuskinpa sitä kenenkään muun tarvitsee tietääkään, kuin hänen itsensä. Turhaan sinä sillä päätäsi vaivaat.”

      -Vaivaan, kun sitä juuri mietin, että mistä ihminen sitä voi itsekään varmasti tietää. Usko ja tarve olla toista sukupuolta voi olla kova.

      Mistä minäkään voin tietää onko minulla “naisen psyyke”? Miltä sen nyt sitten pitäisi tuntua?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      Seija: “Wernerin ja Sarin olisi ehkä syytä perehtyä tosiasioihin”

      Kiitos, olen kyllä lukenut, tuon ja vastaavanlaisia tekstejä. Olen luonnostaan kysyjä ja kyseenalaistaja, enkä ota “tosiasiana” kaikkea mitä nettisivustoilla tulee vastaan.

      Minusta tähän asiaan liittyy niin paljon epämääräisyyttä ja asioita, jotka ovat lopulta uskomuksia, että mitään ei pitäisi hyväksyä ihan ajattelematta, kysymättä ja kriittisesti tarkastelematta. Olen havaitsevinani tässä jotain sellaista että “älä kysy, uskoa ainoastaan” ilmapiiriä…

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      Toki on oltava äärimmäisen varovainen transsukupuolisia ihmisiä kohdatessa. Itselläni tuttavapiirissä eräs, jota en kuitenkaan henkilökohtaisesti tunne.

      Mutta vähän hirvittää translain vaatimukset siitä, että sukuolensa voisi juridisesti muuttaa ilman lääkärinlausuntoa ja ikärajan poistaminen.

      Lisäksi pelkkään ihmisen kokemukseen luottaminen ja asioiden perustaminen faktoina pelkästään sille vaikuttaa vähän venäläiselta ruletilta tässä… TV:ssä oli dokumentti nimeltä “Katujat” muutama vuosi sitten. Siinä puhuttiin asian toisesta puolesta, niistä joita hoito ja leikkaukset eivät auta, ja jotka haluavat sukupuoltaan korjattavan takaisin alkuperäiseksi…

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Sari: Totta, että netissä on paljon kaikkea hölynpölyä, mutta tuo linkittämäni Terveyskirjasto on Duodecimin julkaisu, joten se on luotettavuudessaan huippua, kuten huomaat linkittämäni artikkelin kirjoittajastakin. Lisäksi artikkeli on tuore, joten se edustaa viimeisintä tutkimusta. Voin kyllä linkittää sinulle ulkomaisten asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita, jos et suomalaiseen tutkimukseen usko. Kerro vain, millä kielellä haluat.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      Seija: “Totta, että netissä on paljon kaikkea hölynpölyä, mutta tuo linkittämäni Terveyskirjasto on Duodecimin julkaisu, joten se on luotettavuudessaan huippua, kuten huomaat linkittämäni artikkelin kirjoittajastakin. Lisäksi artikkeli on tuore, joten se edustaa viimeisintä tutkimusta. Voin kyllä linkittää sinulle ulkomaisten asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita, jos et suomalaiseen tutkimukseen usko. Kerro vain, millä kielellä haluat.” ——

      -No, minusta on aika arveluttavaa, melkein pelottavaa, sekin, jos valitsee lähteen perusteella sen mihin uskoo täysin kritiikittömästi ja mitään kysymättä ja kyseenalaistamatta. Juuri tätä voidaan käyttää, ja käytetään, hyväksi nykyisessä politisoituneessa ilmapiirissä. Käytetään niitä lähteitä, joihin kansa lähtökohtaisesti luottaa. Ja lasketaan sen varaan, että monikaan ei esitä kriittisiä kysymyksiä tai pohdi asiaa sitä enempää.

      Tieteen Kuvalehti julkaisee tieteellisiä tutkimustuloksia. Mutta sekin on alkanut ottaa kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin, mikä vaikuttaa “tilaustyöltä”. Oli mm. tutkimus siitä miten homoseksuaalit ovat historiassa toimineet heteroparien lasten hoitajina, ja että tämä on selitettävissä evoluutiolla, eräänlaisena syynä sille miksi homoja tarvitaan.

      Ok- Ei siinä mitään. Mutta tämän perusteella, lehti otti kantaa homojen ADOPTIO-oikeuteen! Vaikka johdonmukaisempi päätelmä olisi ollut että homoseksuaaleista voi tulla hyviä perhepäivähoitajia tai tarhasetiä. Koska kyse oli lasten hoitamisesta vanhempien tukena. Ei lapsen kasvattamisesta omanaan.

      Linkkaamassasi artikkelissa sanottiin näin: “Transsukupuolisuutta pidettiin aiemmin taustaltaan puhtaasti psykologisena ilmiönä, mutta nykytutkimusten valossa sen alkuperä saattaa olla kehitysbiologinen ja siten suurelta osin sikiökautisissa tapahtumissa.”

      Siis “SAATTAA”. Ja tämä otetaan täytenä totuutena. Samaa on ollut nähtävissä homoseksuaalisuuden synnynnäisyyttä todistavissa artikkeleissa. Lopulta asia jää epävarmaksi, mutta esitetään täytenä totena.

      Jos oikeasti on kyse kehitysbiologisesta ilmiöstä, siinä tarvittaisiin diagnoosi. Eikä nimenomaan pitäisi luottaa vain ainoastaan tai ensisijaisesti siiihen ihmisen omaan kokemukseen ja ilmoitukseen.

      Valitan, mutta kielellä ei ole merkitystä siinä mitä uskon. Ei ole kyse siitä missä maassa tutkimus on tehty. Edelleen asia jää todistamatta ja epämääräiseksi. En koskaan, missään asiassa, ota sitä kantaa että uskon vain sillä perusteella, että kyse on “tutkimuksesta”, oli se tehty missä tahansa ja millä kielellä tahansa.

      Ymmärrän, että haluat uskoa ja siihen sinulla on täysi oikeus. Mutta ylipäätään ihmisen minuus, sukupuoli mukaan luettuna, on mutkikas ja monitasoinen käsite. Jos siinä alkaa luottaa ensisiijaisesti ihmisen omaan kokemukseen, todellisuus saa aivan uudenlaisen pohjan. Siis pohjan jolla ei ole pohjaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Sari W. Ymmärrän. Tieteellinen maailmankuva ei kaikille aukea. Saat uskoa vapaasti vaikka joulupukkiin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      “Ymmärrän. Tieteellinen maailmankuva ei kaikille aukea. Saat uskoa vapaasti vaikka joulupukkiin.”

      -Enhän minä ollut tässä se joka kertoo mihin ehdottoman varmasti uskoo ja luottaa. Vaan sinä :) Saat vapaasti uskoa vaikka joulupukkiin. Minä olen tässä se skeptikko ja kyseenalaistaja.

      Enkä ole myöskään tiedeuskovainen. Siten, että uskon ihan kaiken mitä tietyissä tieteellisissä julkaisuissa ja eri arvostetuilta tahoilta kerrotaan. Olivat miten arvostettuja tahoja tahansa. Kuten esim. mainitsemani Tieteen Kuvalehti. Joka on hyvin mielenkiintoinen, mutta tarkkana täytyy olla, koska jotkut aiheet ovat niin politisoituneita, että niitä yritetään nimenomaan ujuttaa niihin kanaviin, joista ihmiset yleisesti nielevät kaiken purematta.

      “Älä kysy, usko ainoastaan.” Se on nykypäivän tunnuslause. Ja useimmat menevät sinne minne suurin osa muistakin näyttää olevan menossa. Ja uskoo kaiken mitä tietyistä aiheista sanotaan tietyiltä tahoilta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Sari: ““Älä kysy, usko ainoastaan.” Se on nykypäivän tunnuslause. Ja useimmat menevät sinne minne suurin osa muistakin näyttää olevan menossa. Ja uskoo kaiken mitä tietyistä aiheista sanotaan tietyiltä tahoilta.”

      Tuo kommenttisi pätee ainoastaan jumaluskon piiriin kuuluvissa “tosiasioissa”. Se ei päde tieteellisen tiedon suhteen, joka kyseenalaistaa kaikki tutkimansa, kunnes ne voidaan riittävin, ja kiiistattomin, teteellisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaan todistaa ja julistaa tosiasioiksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      Kimmo W: “Tuo kommenttisi pätee ainoastaan jumaluskon piiriin kuuluvissa “tosiasioissa”. Se ei päde tieteellisen tiedon suhteen, joka kyseenalaistaa kaikki tutkimansa, kunnes ne voidaan riittävin, ja kiiistattomin, teteellisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaan todistaa ja julistaa tosiasioiksi.” ——–

      -Ei, etkö ymmärtänyt mitä kirjoitin? Tiede itsessään on tietenkin hyvä, oikeutettu ja järkevä tapa tutkia todellisuutta. Mutta juuri siksi, että ihmiset lähtökohtaisesti uskovat kaiken mitä tieteen nimissä ja tietyiltä tahoilta julistetaan totuutena, tieteellisiin julkaisuihin ujutetaan poliittisia kannanottoja.’

      Kyse EI OLE tieteellisestä maailmankuvasta eikä tieteellisistä metodeista sinänsä. Ok? Kyse ei ole siitä enkä kritisoi sitä.

      Vaan kyse on politiikasta, asennoitumisesta, siitä että ihmisten lujaa luottamusta tieteellisiin tahoihin, tutkimustuloksiin ym. käytetään hyväksi. Useimmille riittää pelkkä otsikko tieteellisessä julkaisussa, jossa jotain sanotaan “todistetuksi”.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      Kimmo W: “kunnes ne voidaan riittävin, ja kiiistattomin, teteellisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaan todistaa ja julistaa tosiasioiksi.”

      —–

      -Itse asiassa tuokin varma toteamuksesi on ristiriidassa sen kanssa, että tiede jatkuvasti korjaa itseään, kuten kuuluukin. Ja siksi mitään ei voida julistaa lopulliseksi totuudeksi. Näin kuitenkin tehdään, tai näin jotkut tieteelliset tutkimukset halutaan tulkita.

      Juuri siksi, että niiden kautta voitaisiin hallita niitä, jotka uskovat ehdottoman varmasti kaikkeen mitä tieteen nimissä julistetaan totuudeksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Sari: “Juuri siksi, että niiden kautta voitaisiin hallita niitä, jotka uskovat ehdottoman varmasti kaikkeen mitä tieteen nimissä julistetaan totuudeksi.”

      Sama pätee myös näin: Juuri siksi, että niiden kautta voitaisiin hallita niitä, jotka uskovat ehdottoman varmasti kaikkeen mitä uskonnon nimissä julistetaan totuudeksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      Kimmo W: “Sama pätee myös näin: Juuri siksi, että niiden kautta voitaisiin hallita niitä, jotka uskovat ehdottoman varmasti kaikkeen mitä uskonnon nimissä julistetaan totuudeksi.”

      —–

      -Totta kai se pätee! Aina on ihmisiä, joille tiedon lähde on tiedon vakuuttavuutta ja usko johonkin totuutta tärkeämpää.

      Luulitko että olisin tuosta jotenkin eri mieltä? :) Vain totuudella on merkitystä. Siksi juuri ei pidä hyväksyä totuudeksi mitä tahansa, tai oikeastaan mitään, vain siksi että itse haluaa uskoa, koska muutkin uskovat, koska niin kuuluu tällä hetkellä uskoa, tai pitää tietoa jakavaa tahoa luotettavana.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Reino Suni sanoo:

    Rehellisyys kuuluu lähimmäisen rakkauden mentaliteettiin joka koskee meitä kaikkia ihmisiä ja saa Korkeimman siunauksen. Elämän rikkautta ja rakkautta sinulle Elise.

    Lähimmäisen rakkauteen kuuluu myös rehelliset tulkinnat uskonsuuntausten meihin ihmisiin kohdistuvista toiminnoista.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Reino Suni :”Rehellisyys kuuluu lähimmäisen rakkauden mentaliteettiin joka koskee meitä kaikkia ihmisiä ja saa Korkeimman siunauksen. Elämän rikkautta ja rakkautta sinulle Elise.”

      Ja siihenkö kuuluu puoluepoliitikkojen oikeus luottamushenkilöinä valehdella ja kohdella lähimmäisiä itsekkäiden tavoitteidensa mukaisesti kuten 90-luvulla tehtiin tai viime vuosikymmenien aikana sotaveteraaneille tapahtui. Tai kuten on tapahtunut meille, jotka uskoimme uuden avioliittolain aloitetta kannattaneina tähän: “Tällä esityksellä ei ole tarkoitus puuttua uskonnollisten yhdyskuntien avioliittolain 16 §:ssä säädettyyn oikeuteen määrätä kirkollisen vihkimisen ehdoista ja muodosta. Kaikilla vihkimiseen oikeutetuilla uskonnollisilla yhdyskunnilla, evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko mukaan lukien, on jatkossakin itsenäinen oikeus päättää, vihkivätkö ne samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon.”

      Samat kieroilijat sitten päättavät ja tekevät evl.kirkossa mitä haluavat kustannuksista tai muista kirkoista ja uskonnollisista yhdyskunnista välittämättä.

      Kun palasin ortodoksikirkosta evl.kirkon jäseneksi, että olisin “samassa veneessä” evl.kirkkoon kuuluvan ja harrastuksensa vuoksi kollektiivisen poliittisen mustamaalauksen kohteeksi joutuneen puolisoni kanssa, ajattelin Anna Ahmatovan runoa “Tänään palaan sinne missä olin keväällä. En vihastu, en sure, astun vain pimeyteen, samettiseen, syvään…” ja sellaista evl.kirkon toiminta on myös ollut, kun meille avioliitto on ollut uskoni seurauksena elinikäinen sakramentti .

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Tuula: Kerro, miten vuodatuksesi liittyy uutisen aiheeseen.

      Ilmoita asiaton kommentti