Tutkija: Suomeen on luotu tietoisesti huonojen työehtojen palvelusektoria

Suomeen on luotu viimeisen parinkymmenen vuoden aikana huonojen työehtojen ja matalien palkkojen palvelusektoria, sanoo maaliskuussa Helsingin yliopistossa väittelevä Johannes Kananen. Hänen mukaansa taustalla ovat tietoiset poliittiset valinnat.

- Olen löytänyt siitä dokumentaatiota. Valtioneuvoston kansliassa on teetetty selvityksiä, joissa todetaan, että palkkajakauma on Suomessa liian kapea, Kananen sanoo.

Taustalla on hänen mukaansa taloustieteellinen ajattelu, jossa talouden ajatellaan kasvavan, jos on kannustimia ottaa töitä vastaan. Kannustimet puolestaan rakentuvat niin, että työmarkkinoilla on palkkaeroja.

- Jos tätä ajattelua seuraa, se johtaa siihen, että sosiaaliturvan tason tulee olla mahdollisimman pieni, että työmarkkinoille syntyisi kannustimia.  

Kanasen mukaan kyseessä on ideologinen murros, jossa mahdollisuuksien tasa-arvoa korostavasta hyvinvointivaltioajattelusta on siirrytty kohti kilpailuvaltioideologiaa. Hän ei puhu uusliberalismista, koska yksilönvapaus ei ole kilpailuyhteiskunnassa keskeinen arvo.

- Ihmisiin ei luoteta, että he vapaasta valinnastaan työskentelisivät yhteiskunnan hyväksi vaan työmarkkinoille on kehitetty sanktio- ja kontrollimenetelmiä. Tämä koskee erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevia.  Laki antaa mahdollisuuden esimerkiksi leikata toimeentulotuen varassa olevalta ihmiseltä 40 prosenttia tuista pois.  Aika raju leikkaus, jos ajatellaan heikossa asemassa olevaa ihmistä.

Lisääntynyt kontrollointi ja uudet hierarkiat ovat Kanasen mukaan tulleet aiemmin tasaveroisuuteen pyrkineen yhteiskunnan tilalle.

- Niillä, joilla on mennyt hyvin, on 1990-luvulta lähtien alkanut mennä vielä paremmin ja niillä, joilla on mennyt huonosti, menee jatkossa vielä huonommin. Tämä kaventaa enemmistön toimintamahdollisuuksia ja luovuutta.

Kilpailuvaltioideologian taustalla on kansainvälinen aatevirtaus, jonka juuret ovat Chicagon taloustieteellisessä koulukunnassa 1960-luvulla. 1980-luvulla sitä toteuttivat käytännössä Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Britannian pääministeri Margaret Thatcher. Sama ideologia näkyy Kanasen mukaan OECD:n, Euroopan keskuspankin ja myös Euroopan unionin toiminnassa.

- Ideologia ei ole lähtenyt poliittisista puolueista vaan puolueet seuraavat kansainvälisiä aatevirtauksia, jotka on lähteneet elinkeinoelämän tarpeista.

Eräs seuraus taloudellista kilpailukykyä korostavasta politiikasta on Kanasen mukaan ollut ihmisiä keskenään kilpailuttavien poliitikkojen ja kansalaisten välisen kuilun syveneminen.

- Kansalaiset kannattavat tutkimusten mukaan edelleen niitä arvoja joille II maailmansodan jälkeinen hyvinvointipolitiikka perustui. Tutkimusten mukaan 60-70 -prosenttia kansalaisista olisi esimerkiksi valmis korottamaan veroja, jos se tarkoittaisi sitä, että vastineeksi saadaan laadukkaita julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja.

- Olisin valmis tulkitsemaan Perussuomalaisten kannatusta turtumisena vallitsevaan poliittiseen suuntaukseen. Mielestäni kansalaiset kannattavat selkeästi erilaisia arvoja kuin ne mitkä ovat poliittisen päätöksenteon taustalla.

MSc, VTM Johannes Kanasen sosiaalipolitiikan väitöskirja "Modern Societal Impulses and their Nordic Manifestations - On Emancipation and Constraint in Societal Development" tarkastetaan Helsingin yliopistossa 1.3. klo 12.