Tutkija: Virsien laulaminen lisää koronatartunnan riskiä jumalanpalveluksessa

Kun ihminen puhuu, laulaa, yskii tai aivastaa, hengitysilman mukana huoneeseen leviää pieniä aerosolihiukkasia. Ne voivat kantaa mukanaan erilaisia taudinaiheuttajia.

Aalto-yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, VTT:n ja Helsingin yliopiston tutkimushankkeessa on maaliskuusta lähtien selvitetty koronavirusta sisältävien aerosolihiukkasten kulkeutumista ja leviämistä sisäilmassa. Nyt tutkijat ovat julkaisseet toistaiseksi vertaisarvioimattoman artikkelin, jossa mallinnetaan, miten yskiessä tai puhuessa syntyvät pisarat käyttäytyvät ja millaisia hiukkasmääriä julkisissa tiloissa voi kohdata. Tutkimus on lähetetty vertaisarvioitavaksi.

Tutkimushanketta koordinoivan Aalto-yliopiston apulaisprofessorin Ville Vuorisen mukaan tutkimus vahvistaa käsitystä, jonka mukaan koronavirukselle voisi altistua suoran pisarakontaktin lisäksi hengittämällä riittävän suuren määrän aerosolihiukkasia. Vuorinen kuitenkin huomauttaa, ettei viruksen tartuttavaa määrää toistaiseksi tiedetä. Kaikki aerosolihiukkaset eivät myöskään pidä sisällään virusta.

– Aiempi tutkimus ja omat simulaatiomme osoittavat, että käytännössä kaikki alle 50 mikrometrin kokoiset pisarat – joita on yskiessä syntyneistäkin suuri osa – kuivuvat ennen lattiaan osumista hiukkasiksi, jotka jäävät leijumaan sisäilmavirtausten mukana. Pidämme mahdollisina, että näiden hiukkasten viruspitoisuus voi riittää aiheuttamaan koronatartunnan, Vuorinen sanoo.

"Kuorolaulussa en luottaisi kahden metrin etäisyyteen muista laulajista"

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa aletaan viettää seurakunnalle avoimia jumalanpalveluksia jälleen kesäkuun alusta lähtien.

Ville Vuorinen ei pidä jumalanpalveluksiin liittyvää aerosolitartunnan riskiä kokonaisuutena erityisen merkittävänä mikäli turvavälit pidetään mahdollisimman suurina. Syynä on se, että jumalanpalveluksen kesto on melko lyhyt ja niitä vietetään vain kerran viikossa. Ilmavälitteisen tartunnan riskiä arvioitaessa merkitystä on muun muassa altistumisen kestolla.

Toisaalta luterilaisiin jumalanpalveluksiin kuuluva virsien veisaaminen lisää riskiä.

– Aiempien tutkimusten perusteella tiedämme, että laulaessa tai kovaa puhuttaessa aerosolipisaroiden tuotto moninkertaistuu normaaliin puheeseen verrattuna. Myös suoran pisaratartunnan riski kasvaa, Vuorinen toteaa.

– Aina voi käydä huono tuuri. Jos joukossa on tartuttava ihminen ja lauletaan yhdessä, tilanne voi vastata sitä, että mukana olisi monta sairasta ihmistä ja vain puhuttaisiin.

Myös tilan avaruus ja etäisyydet toisiin ihmisiin vaikuttavat siihen, kuinka todennäköinen tartunta on. Kirkkojen korkeudesta ei Vuorisen mukaan ole välttämättä kovin paljon hyötyä, sillä aerosolit voivat jäädä leijumaan hengityskorkeudelle. Siinä ne voivat tutkimusryhmän tekemien mallinnusten mukaan leijailla jopa kymmeniä minuutteja kunnes ilmanvaihto lopulta poistaa ne tilasta.

– Mahdollisimman pitkän etäisyyden pitäminen on tärkeää. Silloin pitoisuudet laimenevat. Kuorolaulussa en luottaisi kahden metrin etäisyyteen muista laulajista.

Turvavälien lisäksi erityistä huomiota kannattaa Vuorisen mukaan kiinnittää ilmanvaihtoon. Hän havainnollistaa virusta sisältävien aerosolien katoamista huoneilmasta vertaamalla niitä savuun.

– Savupartikkelit ovat myös aerosoleja. Hengitysilman mukana syntyvät aerosolit poistuvat avoimesta ikkunasta samalla tavalla kuin savu poistuisi.

Myös sitä voi harkita, kuinka pitkiä jumalanpalveluksia vietetään ja kuinka paljon niissä lauletaan.

– Jos virrestä lauletaan neljän säkeistön sijaan kaksi, ilmaan syntyvien aerosolien määrä puolittuu. Tällaisilla pienillä ja helpoilla varotoimenpiteillä asioihin voi vaikuttaa.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Näin ehtoollista vietetään kesäkuusta lähtien – kapitulien ohjeissa kommentoidaan myös laulamista

Koronavirus levisi baptistikirkossa Frankfurtissa – yli sata on saanut tartunnan

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.