Tutkimus: Kuolemanpelolla on yhteys pappien työuupumukseen ja kyynistymiseen

Avoin hauta Ruskeasannan hautausmaalla Vantaalla

Pappeja kutsutaan joskus kuoleman ammattilaisiksi. He kohtaavat surevia omaisia ja siunaavat vainajia hautaan. Kaikki papit eivät kuitenkaan suhtaudu kuolemaan luontevasti tai myönteisesti, vaan heillä on siihen liittyviä pelkoja. Naispuolisilla papeilla näitä pelkoja on enemmän kuin miehillä.

Papit ja muut teologit sekä kanttorit pelkäävät kuitenkin kansainvälisessä vertailussa kuolemaa vähemmän kuin esimeriksi sairaanhoitajat, jotka joutuvat niin ikään kohtaamaan kuoleman kysymyksiä työssään.

Tiedot perustuvat Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professorin Kati Tervo-Niemelän tutkimukseen Kutsumuksen imu ja työn todellisuus (Kirkon tutkimuskeskus), jonka tutkimusraportti julkistettiin eilen tiistaina.

Tutkimuksen aineisto on peräisin kyselystä, joka tehtiin alkuvuonna 2018 AKI:n eli Kirkon Akateemisten työelämässä oleville jäsenille. Vastaajia oli kaikkiaan 858, joista 685 Suomen kirkon pappisliiton jäseniä, 173 Suomen Kanttori-urkuriliiton jäseniä ja 10 Suomen teologiliiton jäseniä. Kotimaa24 kertoi kyselyn tuloksista laajemmin jo viime keväänä. Jutun voi lukea täältä.

Tutkimuksen mukaan suhtautumisella kuolemaan on selkeä yhteys työhyvinvointiin kirkon työssä. Papit, kanttorit ja muut teologit, jotka eivät pelkää kuolemaa ja jotka suhtautuvat siihen luonnollisena osana elämää, näyttävät Tervo- Niemelän mukaan voivan työssään paremmin kuin ne, joiden suhde kuolemaan on toisenlainen.

Tutkimuksesta selviää myös, että mitä enemmän yksilö pelkää kuolemaa, sitä taipuvaisempi hän on uupumaan ja kyynistymään kirkon työssä sekä kokemaan ammatillisen tehokkuuden laskua. Niin ikään kuolemanpelko liittyy heikentyneeseen tarmokkuuden ja omistautumisen kokemukseen työssä.

Tervo-Niemelä toteaakin, että tutkimuksen perusteella on ilmeistä, että kirkon työssä luonteva suhtautuminen kuolemaan on yksi keskeinen ammatillisen osaamisen tekijä ja toisaalta myös voimavara työssä.

Tutkimukseen voi tutustua kokonaisuudessaan täällä.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös

AKI-liittojen kyselytutkimus: Kanttorit voivat pahoin, ja naisten johtajuus saa tukea vain naisilta

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

12 kommenttia

  • Charlotta Lindfors sanoo:

    Olen kuullut monen papin sanovan, että kuolemaa ei ole. Väistelläänkö siinä väistämätöntä ? Pitäisi myös erottaa kuolema kuolemisesta. Monet pelkäävät kuolemista prosessina, siihen mahdollisesti liittyvää kipua ja paniikkia ja sitä, että ei saa helpotusta lääkkeistä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Turtiainen sanoo:

      Hyvä pointti. Kuolema kuitenkin on. Voitettuna tosin. Itse kuolemista saattaa todellakin pelätä enemmän kuin kuolemaa. Siihenkin auttaa se, ettei tarvitsisi lähteä yksin..

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Tutkimuksessa tuli ilmi se, että iankaikkiseen elämään ja myös kadotukseen uskovat pelkäävät kuolemaa vähiten. Eli juuri he, jotka sitoutuvat kirkon oppiin. Eniten pelkäävät ne, jotka ajattelevat kaiken päättyvän kuolemaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Ilman tutkimustakin on kaikille selvää se, että työyhteisön arvoihin sitoutuneet kokevat työnsä mielekkäämpänä. Ne jotka ei niitä hyväksy, kyynistyvät ja uupuvat herkimmin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Sinänsä tuntuu vähän oudolta, jos joku toimii pappina, eikä ole tehnyt välejään kuoleman kanssa selväksi. Minusta uudestisyntynyt ihminen tiedostaa elävänsä iankaikkisesti. Siis tiedostaa itsessään olevan iankaikkisen siemenen, josta 1 Piet 1:23 puhuu. Kyllä papin kuuuluisi olla näin uudestisyntynyt. Muuten minun on vaikea ajatella, että viranhoito sujuisi muutenkaan kovin jouhevasti.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Hirn sanoo:

    Kuolemanpelko on luonnollinen pelko.Siihen on suhtauduttava ymmärryksellä ja kunnioituksella. Kuoleman pelkoon on olemassa hyvät syyt. Varsinkin sellaiset ihmiset jotka ovat sosiaalisia ja kuuluvat tiiviisti yhteenkuuluvaan perheeseen kokevat että kun joku merkityksellinen henkilö kuolee niin jotain heistä itsestäkin kuolee.

    Nuorten on päästävä aikuisikään ja heidän on käytävä läpi eräitä kokemuksia ennenkuin he ovat valmiita kuolemaan. Ainakin kerran on koettava molemminpuolista rakkautta, ainakin kerran on oltava sukupuoliyhteydessä, on löydettä elämisen kotipaikka ja siihen liityen perhe ja jälkeläisiä.

    Ihmisen ei sovi kuolla ennenkuin lapset selviävät itse. Ei myöskään ole hyvä kuolla kesken jotain suurata elämänprojektia ennen kuin se on valmis.

    Vanhetessa tullaan pisteeseen jolloin tunnetaan että nyt riittää ja kuolema tulee vapautuksena.

    Jotka eivät pelkää kuolemaa kärsivät mielikuvituksen puutteesta. Monet jotka sanovat pelkäävänsä kuolemaa pelkäävät oikestaan kuolemista. Kuolemisella voi olla monia ikäviä muotoja joilta haluaisi välttyä.

    Kuolema on epäluonnollinen ainutkertainen tapahtuma. Se vie elämän mennessään.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Paavo Eero sanoo:

    Kun kirkon toimitukset ja kaikkiaan ihmisten kohtaaminen, kasautuu nykyään paljossa hautauksiin ja niissä kohdatuun suruun, kysytään jo kovuutta ellei se koettelisi voimavaroja ja arkeakin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Juuri tässä tilanteessa on “ylösnousemusvoima” siis Pyhän Hengen täyteys tarpeen. Kristityn kuolemahan ei ole mikään katastrofi, vaan siirrymme tästä “odotushuoneesta” iankaikkisiin juhlahuoneisiin. Sitten terveet ihmset kokevat surua läheisen kuollessa ja näin pitää ollakin. Ei tämän omaisten surun kuitenkaan pidä pappia rasittaa juuri siksi että hän on ennenkaikkea iankaikkisen valtakunnan palvelija. Ja siinä valtakunnassa ei enää ole surua eikä murhetta. Juuri tästähän koko uskossamme on kysymys.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Työ voi antaa valmiuksia toisten kuoleman kohtaamiseen, mutta ei lainkaan omaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    “Tuonelan kädestä minä (Herra Jumala) heidät päästän, kuolemasta minä heidät lunastan (vapautan).” (Hoosea 13:14)

    “Mutta sinä, mene, siksi kunnes loppu tulee; ja lepää, ja nouse osaasi päivien lopussa.” (Daniel 12:13)

    “Mutta sinun (Herran) kuolleesi virkoavat eloon, minun ruumiini nousevat ylös. Herätkää ja riemuitkaa, te jotka tomussa lepäätte, sillä sinun katseesi on valkeuksien katse, ja maa tuo vainajat ilmoille.” (Jesaja 26:19)

    “Kallis on Herran silmissä hänen hurskaittensa kuolema.” “Kallis on Herran silmissä hänen uskollistensa henki.” (Psalmit 116:15, KR-38 ja KR-92)

    “Jeesus sanoi hänelle: “Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?” (Evankeliumi Johanneksen mukaan 11:25,26)

    “Kuolema on nielty ja voitto saatu … Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta!” (Paavalin ensimmäinen kirje korinttolaisille 15:54,57)

    “Sillä Kristus on minulle elämä, ja kuolema on minulle voitto.” (Paavalin kirje filippiläisille 1:21, Biblia)

    “Mutta minä tiedän lunastajani elävän, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä.” “Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä.” (Job 19:25, KR-38 ja KR-92)

    “Mutta että kuolleet nousevat ylös, sen Mooseskin on osoittanut kertomuksessa orjantappurapensaasta, kun hän sanoo Herraa Aabrahamin Jumalaksi ja Iisakin Jumalaksi ja Jaakobin Jumalaksi. Mutta hän ei ole kuolleitten Jumala, vaan elävien; sillä kaikki hänelle elävät.” (Evankeliumi Luukkaan mukaan 20:37,38)

    “Meillä on Jumala, Jumala, joka auttaa, ja Herra, Herra, joka kuolemasta vapahtaa”. (Psalmi 68:21)

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Sami Tammisalo sanoo:

    Minua toisinaan häiritsee näissä tutkimuksissa se, että niiden kyselyt kohdistetaan myös kirkollisella alalla lähes poikkeuksetta ammattiliittojen jäsenille. Asia lienee käytännöllinen, koska kyselyn jakelukanava on jo olemassa. Muuttuisiko kyselyn tulos, jos se kohdistettaisiin tasaisesti koko ammattikunnalle ammattiliittojen jäsenten sijaan?

    Ilmoita asiaton kommentti