Tutkimus: Luonnontieteilijät ovat yhteiskuntatieteilijöitä älykkäämpiä

Edward Duttonin ja Richard Lynnin tutkimuksen mukaan luonnontieteilijät ovat yhteiskuntatieteilijöitä älykkäämpiä ja siten myös vähemmän uskonnollisia.

Tutkimusartikkeli on julkaistu tieteellisessä aikakauskirjassa Interdisciplinary Journal of Research on Religion.

Dutton ja Lynn kirjoittavat artikkelissaan, että useissa tutkimuksissa on löydetty yhteys älykkyyden ja uskonnollisuuden, poliittisen konservatismin ja poliittisen ääriajattelun välillä. Edelleen artikkelissa kerrotaan, että useiden tutkimusten mukaan akateemiset tutkijat ovat keskimäärin vähemmän uskonnollisia kuin muu väestö.

Duttonin ja Lynnin artikkelin mukaan luonnontieteilijät ovat yhteiskuntatieteilijöitä älykkäämpiä, vähemmän uskonnollisia ja heissä on vähemmän poliittisia ääriajattelijoita kuin yhteiskuntatieteilijöissä.

Tutkijat väittävät, että eri tieteenharjoittajien välillä havaittava ero uskonnollisuudessa ja poliittisissa näkemyksissä johtuu älykkyyseroista.

Edward Dutton on brittiläinen uskontoantropologi, joka asuu Suomessa ja työskentelee Oulun yliopistossa kulttuuriantropologian laitoksella.

Richard Lynn on psykologian emeritusprofessori. Hän on aikaisemmin väittänyt yhdessä Tatu Vanhasen kanssa, että valtion varallisuuserot ovat selitettävissä väestön älykkyysosamäärällä. Lynn tunnetaan myös eugeniikan eli rotuhygienian puolustajana.

Lue myös

Metatutkimus: Uskovaiset tyhmempiä kuin ateistit

Professori Ojanen: "Ateistit maksavat älystään korkean hinnan"

Älyn ja vakaumuksen suhteen tutkiminen rasistista

57 kommenttia

  • Jusu Vihervaara sanoo:

    Tällaisissa tutkimuksissa älykkyyttä mitataan tyypillisesti erilaisissa loogista ja kielellistä hahmotuskykyä mittaavilla testeillä. Mitä nopeammin ihminen löytää ratkaisuja loogisiin ongelmiin tai mitä paremmin hän pystyy hahmottamaan monimutkaisia kokonaisuuksia, sitä älykkäämmäksi testi hänet leimaa. Tämä on sinänsä ihan objektiivinen ja mitattavissa ole keino selvittää kunkin älykkyyttä, jos älykkyys määritellään ongelmanratkaisukykynä ja monimutkaisten kokonaisuuksia hahmotuskykynä.

    Käsitykseni on, että tämä ominaisuus on ihmisessä synnynnäinen. Jonkin verran loogista päättelykykyä pystyy harjaannuttamaan, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että olemme saaneet syntymälahjana tietynlaisen kykykapasiteetin. Toisilla sitä on enemmän kuin toisilla. Minusta siitä ei pidä loukkaantua, jos joku toinen ihminen menestyy älykkyystesteissä itseään paremmin.

    Näiden älykkyystestien tulosten vertaaminen muihin tekijöihin tilastollisia menetelmiä hyväksi käyttäen on tietysti herkkä aihe. Erityisen herkkä se on tietysti heille, jotka huomaavat ettei oma viiteryhmä ole pärjännyt erityisen hyvin loogista päättelykykyä mittaavissa testeissä. On olemassa kuitenkin monia tutkimuksia, joiden perusteella näyttää siltä, että itseään uskonnottomina pitävät ihmiset saavat älykkyysteisteistä keskimäärin parempia tuloksia kuin itseään voimakkaan uskonnollisina pitävät ihmiset.

    Minä näen asian siten, että ihmiset joilla on keskivääräistä vahvempi looginen päättelykyky tyypillisesti valitsevat vähemmän uskonnollisen maailmankatsomuksen. Konservatiivinen ideologia puolestaan houkuttaa heitä keskimääräistä enemmän, joilla on keskimääräistä heikompi kyky omaksua monimutkaisia kokonaisuuksia. Asiaa on selitetty konservatiivisen ideologian tiukalla säännönmukaisuudella ja liberaalin ideologian suuremmalla vapausasteella.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Jusu Vihervaara :”Minä näen asian siten, että ihmiset joilla on keskivääräistä vahvempi looginen päättelykyky tyypillisesti valitsevat vähemmän uskonnollisen maailmankatsomuksen.”

      Puolisoni ja minä taas näimme asian niin, että emme luopuneet uskonnollisesta maailmankatsomuksestamme, vaan kun lapset olivat pieniä, pyysimme, että opettaja ei kertoisi luokalle, kun lapsemme saavat kokeista kymppejä. Tämä lopetti myös lapsiimme kohdistuneen alkaneen koulukiusaamisen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari-Matti Laaksonen sanoo:

      Aika pitkälle allekirjoitan Jusun kommentin, siis tietysti mitä uskonnollisena konservatiivina siitä kykenin ymmärtämään. Nähdäkseni suurinpiirtein juuri noin.

      Tulisi lisäksi ottaa huomioon, että tämänkaltaisissa tutkimuksissa ei koskaan puhuta yksilöistä: jos olet liberaali ateisti, voit aivan hyvin olla rutkasti tyhmempi kuin ensimmäinen vastaantuleva konservatiiviuskovainen.

      Toiseksi: Uskonnollinen lahjakkuus/sensitiivisyys uskonnollisille asioille ja ilmiöille on koko lailla irrallaan älykkyydeksi kutsutusta ominaisuudesta. Mikäli olen yhtään kärryillä, ei Paavali ollut mikään järjen jättiläinen. Sitä ei myöskään ollut ukko-Paavo eikä Milla Clemensdottir, yksinkertainen Lapin Maria, joka sai Laestadiuksen uskomaan, näkemään ja kokemaan toisin.

      Kun puhutaan tyhmistä uskiskonservatiiveistä, puhutaan useimmiten tönkkösuolatuista raamatunlauseilla ulkoa argumentoivista huumorintajuttomista roboteista. Kun taas puhutaan liberaaliuskovaisesta, ajatellaan väistämättä urbaania, vihertävää humanistia tai tekniikan tohtoria, ja unohdetaan että libaraaliuskis se on kerran vuodessa Kallion kirkossa käyvä lähihoitajakin.

      Teologisesti konservatiivi voi aivan hyvin olla samanaikaisesti esimerkiksi tieteellisesti tai kulttuurisesti erittäin radikaali.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jusu Vihervaara sanoo:

      Tuula,

      Näissä tutkimuksissa ei missään sanota, että jokainen voimakkaasti uskovainen on menestyy älykkyystesteissä keskimääräistä heikommin ja jokainen hyvin vähän uskonnollinen menestyy älykkyystesteissä keskimääräistä paremmin.

      Konservatiiviset uskovaiset voivat olla keskimäärän vähemmän älykkäitä vaikka sinulla olisi kaksi aivan huippuälykästä lasta. Ei näitä asioita koskaan osoiteta tarkastelemalla voi yksittäistä tapausta. Toisekseen tässä puhutaan älykkyydestä, ei kokeiden arvosanoista.

      Ja sitä paitsi en minä edes tiedä kuinka konservatiivisen uskonnollisen maailmankatsomuksen lapsesi omaavat. Vastustavatko he esimerkiksi naispappeutta tai samaa sukupuolta olevien parisuhteita. Mikäli kyllä, he olisivat melkoinen poikkeus yliopistomaailmassa, missä ymmärsin heidän työskentelevän.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jusu Vihervaara sanoo:

      Olen Kari-Matin kanssa täsmälleen samaa mieltä, että näissä tutkimuksissa ei koskaan puhuta yksilöistä vaan aina keskiarvoista. Esimerkiksi sitä, että minulla on kokolailla liberaali maailmankatsomus, ei pidä missään tapauksessa ymmärtää siten, että minä olisin jotenkin keskimääräistä älykkäämpi.

      Vielä vähemmän tätä tulisi käyttää lyömäaseena. Kykykapasiteetti on jokaisen synnynnäinen ominaisuus. Ihmiset eivät ole hyviä ja huonoja sen mukaan kuinka nopeasti he ratkovat loogisia ongelmia. Kenenkään ihmisarvo ei ole riippuvainen siitä, kuinka älykäs hän on.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Eija Moilanen sanoo:

      Tämähän tässä ongelma on, että ongelmisen ratkaisun löytminen liittyy myös luovutteen. En ole nyt viittinyt alkaa tavamaan tutkimusta, mutta veikkaan, että siellä on älykkyys määritelty jotenkin. Samaten luulisin sieltä löytyvän tutkimusten tekijöiden toimesta määritellyn tutkimuksen heikkoudet.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Jusu Vihervaara :”Ja sitä paitsi en minä edes tiedä kuinka konservatiivisen uskonnollisen maailmankatsomuksen lapsesi omaavat. Vastustavatko he esimerkiksi naispappeutta tai samaa sukupuolta olevien parisuhteita.”

      Ei, he eivät vastusta kyseisiä asioita kuten itsekään emme vastusta. Toisaalta olen sitä mieltä, että heidän älykkyydelläänkään ei ole mitään merkitystä sen rinnalla, että he todella “rakastavat lähimmäisiään, tovereitaan, kämppäkavareitaan, bändikamujaan, kuten itseään.”

      Monta kertaa olen kiittänyt Luojaa siitä, että vaikka olin lapsena “sitä mitä olin”: riistoporvarin pentu, ryssä, vasenkätinen, niin onnistuimme antamaan heille “juuret ja siivet”, joilla he suunnistavat eteenpäin tässä maailmassa, jossa he eivät enää 1900-luvun alun karjalaisen esiäitinsä tavoin voi “loitsia pois metsänpeittoja” tai kiertää pellollaan olevia kiviä kiroamatta niitä.

      He ovat se sukupolvi, jonka on osattava tehdä sellaista, jota koskaan aiemmin ei ole tehty,

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Laine sanoo:

      Olen tavannut erittäin paljon “alykkäitä” ihmisiä, mutta viisautta en monessakaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jusu Vihervaara sanoo:

      Ehkä sä olet Risto pyörinyt väärässä seurassa ;)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Turtiainen sanoo:

      Mielenkiintoista analyysia Jusulta. Voinee osimoilleen pitää paikkaansakin.

      Itse on pohtinut tätä tutkimustulosta siitä näköulmasta, että luonnontieteiisiin viehtyneillä ja itseäänkin keskimääräistä älykkäämpinä pitävät ihmiset rakastuvat omaan järkeensä tai muiden järkeen, jonka avulla on päästy ratkomaan monia laajoja ja monimutkaisia ongelmia.

      Järki (mieluiten oma) on heidän jumalansa. Sen palvominen riittää.

      On tällä ilmiöllä nimikin: hybris. Tietysti olisi rohkaisevaa kuulla joskus nöyrästä ja älykkäästä ateistisesta (luonnon)tiedemiehestä. Kertokaa, jos sellaisiakin on. Mutta sillä varauksella, että poikkeus vain vahvistaa säännön.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • jorma ojala sanoo:

      En usko tuohon korrelaatoon, vaikka aina fiksusti kirjoittava KariMattikin siihen haksahti.

      Ensiksi on kerrottava, mitä älykkyys on. Sehän on hyvin monitahoinen käsite, joten se siitä.

      Tutkia sitten konservatiivista uskon identiteettiä parilla muuttujalla, on ihan monkeybisnes. Konservatiivi Alabamassa on ihan eri juttu kuin konservatiivi Connecticutissa, ja yhtä kaikki, ihan jotain muuta Saksassa, Ruotsissa ja Suomessa. Tutkia jonkun heppulin fiksuutta vailla kulttuurista taustaa ynnä monta muuta sen sorttista faktoria, eikö se ole ihan hakuammuntaa?

      Ihmettelen, sainko aikoinaan ällän paperit ja kaksi maisterin tutkintoa ihan tuosta vain ilman loogista päättelykykyä? Niin kai sitten, koska Jusu niin sanoi. Saisiko asianomaiset dekaanit vielä syytteeseen? Toinen on ainakin vielä elossa, toinen Skanssinmäessä, ikävä kyllä.

      Kun sitten eräässä ammatissani kiertelin Suomen yrityksiä tavaten luonnontieteellisen koulutuksen saaneita ns. spesialisteja, voi veikkonen, minkälaista henkistä avuttomuutta sieltä usein löytyi…. ja sosiaalsiet taidot nolla.

      En silti menisi kategorisoimaan tuolla tavalla. Ameriikasta pukkaa valtavasti huuhaata.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pentti S. Varis sanoo:

    Ihmisten aivot ovat uuden tutkimuksen mukaan radikaalisti toisistaan poikkeavia. Rakenteelliset poikkeavuudet aiheuttavat myös ajatusmaailmojen eroavuuksia. On näin ollen mahdollista, että korrelaatio matemaattisen ongelmanratkaisun helppouden ja hengellisen herkkyyden välillä ei ole aukoton (mikä vaatisi tietenkin tutkimista).

    http://www.sciencedaily.com/releases/2013/02/130206131048.htm

    Havainnoimalla itseäni huomaan kuitenkin toisen mahdollisesti relevantin juonteen. Itse elin uskonnottomana siihen asti kun tulin armeijasta 25-vuotiaana ja minut valtasi voimakas halu tietää “mitä tämän kaiken takana oikein on”. Tämän yllättävän halun täyttäminen johti monen jopa vaikeasti kestettävän vaiheen (mm. bhakti-joogan vaikutuksineen ja samanismin myös vaikutuksineen) kautta kristinuskoon. Elettyäni parikymmentä vuotta kristittynä alkoi eteeni tulla yhä enenevässä määrin luonnontieteellisiä ongelmia, joiden pohtimiseen yhä enemmän aikaani kului ja jotka alkoivat yhä enemmän kiinnostaa, vaikka olinkin vain tieteen harrastaja. Yhtäkkiä huomasin, että tieteellistyyppinen toimeliaisuus oli liki syrjäyttänyt uskonnollisuuteni niin, että hyvä kun rukouksen sain nopeasti lausutuksi ja taas aloin kehittelemään “teorioitani”.

    Entäpä, jos en olisi kerran elämässäni kääntynyt ja tullut tuntemaan uskonnollisuuden aspekteja? Jos olisin ollut oikea luonnontieteilijä, jonka sekä kiinnostus että näkkileipä sekä arvostus riippuivat menestyksestä tieteissä (fysiikassa, matematiikassa, aivotieteessä jne.), olisiko minulla missään elämänvaiheessa ollut tilaisuutta tai edes tarvetta hylätä ura ja ryhtyä selvittämään “mitä tämän kaiken takana oikein on” vieläpä niin suurella innolla, että olisin lopulta löytänyt uskonnon kuten itse löysin kristinuskon?

    Tultuani tuntemaan luonnontieteiden intensiivisen harrastamisen kyvyn syrjäyttää uskonnollisuus ilman mitään varsinaista epäuskoa voisin yleistää kokemani ilmiön luonnontieteen ammattilaisiin ja heidän uskonnolliseen välinpitämättömyyteensä.

    Heidän uskonnollinen välinpitämättömyytensä johtuu siis mielestäni usein ei heidän korkeasta älykkyydestään, vaan luonnontieteisiin uppoutumisen lumosta, joka valtaa mielen ja sysää syrjään “uskonnolliset höpinät”, jos niitä sattumoisin kuuleekin.

    Ja tätä asiaa ei tilasto kerro.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Pentti, olet siis tutkinut joogaa, samanismia ja kristinuskoa. Miksi yrität sovittaa luonnontieteet samaan sarjaan? Eikö olisi helpompaa vain sanoa hyvästit tieteelle ja turvautua uskontoon?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pentti S. Varis sanoo:

    Risto, olisi kiinnostavaa kuulla kysymystesi motivaatio. Jos se on kertomieni tekojen tuomitseminen, niin siitä vaan! Jos taas se on neuvojen tyrkyttämistä, niin voitko selittää, mikä etu olisi valita joku “helpompi” vaihtoehto?. En tosin oikein hyvin ymmärrä, miten kysymyksesi liittyvät äskeiseen puheenvuorooni.

    Oma motivaationi lienee ilmeinen. Se on yksityistapauksen pohjalta tehty yleistys, joka kenties selittää osan uutisessa olevasta tiedosta. Siis kenties..

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Pentti, yritän ilman muuta selittää. Minua kiinnostaa tietää, miksi kristinusko vaikuttaa sinusta parhaalta selitykseltä (jos ymmärsin oikein). Sain sen käsityksen, että olet perehtynyt luonnontieteelliseen näkökulmaan opinnoissasi. Mikä sai sinut luopumaan siitä ja toteamaan uskonnon paremmaksi maailmankuvan perustaksi? Mitä merkitsee “luonnontieteisiin uppoutumisen lumo”?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pentti S. Varis sanoo:

    Monissa keskusteluissa on käynyt ilmi, että osa tutkijoista (oikeista..) kokee uskonnon ja tieteen ristiriitaisina tai yhteensopimattomina. On kuitenkin vähän pienempi joukko aivan yhtä eteviä tutkijoita, jotka eivät koe uskontoa ja tiedettä yhteensopimattomina keskenään.

    Esimerkiksi kuusinkertainen fysiikan nobel-ehdokas, hindu George Sudarshan on todennut, että korkeimpina luovuuden hetkinä hengellinen ja tieteellinen todellisuus ovat olleet hänessä yhtä. (Sudarshan on pannut alulle monta tieteellistä teoriaa, joiden edelleenkehittelystä monet ovat saaneet nobeleita).

    Nobelisti Abdus Salam (muslimi) sanoi esitelmässään: “Minulla on ollut kaksi johtotähteä, uskonto ja tiede”.

    Meillä Suomessakin on muutama fysiikanprofessori ja tekniikanprofessori, jotka ovat paitsi eteviä tutkimusalallaan, myös tunnustavia kristittyjä.

    Onkin luultavaa, että tämä yhteensopimattomuuskiista on monesti aivoperäisen erimielisyysperiaatteen ilmentymä. Muitakin syitä on. Yhtä olen kuvaillut ensimmäisessä puheenvuorossani. Eräs kollega taas kertoi syyn uskonnon hylkäämiseen olevan hänen lähisukulaisensa kaksinaamainen indoktrinaatio.

    Itse intohimoisena tieteiden harrastajana rakennan maailmankuvaani sopusoinnussa tieteen kanssa, mutta myös sopusoinnussa uskonnon kanssa sellaisena kuin se on minulle ilmennyt. Minun uskontoni sattuu olemaan kristinusko, mutta uskonnon olemus voi ilmetä yleisesti hengellisenä herkkyytenä niin kuin tiedetään tapahtuneen Einsteinin kohdalla (Einsteinin aivojen rakenne, esimerkiksi astrosyyttitiheys, olivat tosi poikkeukselliset..)

    https://www.google.fi/#q=einstein+spirituality

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Katja Sallinen sanoo:

    Vai onko se vai yksi erotuskeino tavallisista tallajista? Alfat tahtovat erottua muista. Tätä voisi tutkia myös. Tehdänkö tutkimuksia siksi, että tahdotaan osoittaa olevansa se osa, joka erottuu muista? Älykkyys ja nyt muodissa oleva erottelukeino uskonto on.

    Uskoiko eliitti aikoinaan siksi, kun tavallinen kansa ei pääsyt helpolla opinahjoihin tuhat luvulla? Siksi tekisi mieli kuulla tutkimuksia tällaisesta aihesta. Olen kiinnostunut, sillä itse tuskin tähän saan mahdollisuutta jatällä iällä en jaksa vaivautua turhaan yrittää mielistellä ihmisiä, jotta saisi tutkia asiaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Petri Malk sanoo:

    Myös Hitler ja vaikkapa Anders Behrin Breivik käyvät esimerkeiksi älykkäistä ihmisistä. Viisautta heillä sen sijaan ei ollut.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    Petri Malk :”Myös Hitler ja vaikkapa Anders Behrin Breivik käyvät esimerkeiksi älykkäistä ihmisistä.”

    Utoyan massamurhasta syyllistettiin Information Societyn palstoilla vapaamuurarijärjestö sekä kristittyjen että vasemmistolaisten salaliittoteoreetikkojen viesteissä.

    Sekä Breivikin isä että äiti kuuluivat Norjan johtavaan sosialistipuolueeseen ja pienen poikansa hylännyt vasemmistoisä oli yksi Norjan johtavista vasemmistodiplomaateista.

    – Ehkäpä mitään tällaista ei olisi sattunut, jos olisin huolehtinut Andersista enemmän. (Anders Behring Breivikin isä Jens Breivik saksalaisen Stern-lehden haastattelussa 21.12.2011)

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Osmo, Otto, Juhani Päivinen sanoo:

    – Muistaakseni olen jo kerran aikaisemminkin esittänyt tämäntyyppisten tutkimusten tulosten väitteisiin….. luonnontiteiliät ovat Jumalaan uskovia humansieja älykkäämpiä….. että’ lunnontieteissä, mm. fysiikassa, kemiassa ja ns. työkalutieteessä, matematiikassa on tunnettuja tiedemiehiä ja suhteellisesti eneiten Nobell palkittuja Israelin kansalaisia , juutalaisia siis Jumalan uskovia kuin muita kansallisuuksia.

    ….E on yhtä kuin m . c toiseen potenssiin, niin luonnontieteilijälle kuin uskovalle kristitylle.

    Energian alkuperä jää …. mysteeriksi ….kummallekin. Onko siis Jumala olemassa vai eikö ? Jotkut uskovat , toiset eivät usko. Mistähä se mahtaaisi johtua ? Kristityn … uskoon tulo …. kokemus antaa elämänkatsomus vakaumuksena …totuuden ja varmuuden Raamatun Jumalan todellisuuteen. Luonnontissä siis fysiikkassa energian alkuperää koskeva kausaliteetti jää olettamusten varaan. Universumin alkuperää, mysteeriä ympäröivt rajallisella tiedollammekin havaitut luonnonlait ja kaiken tarkoituksenmukaisuus. –

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Tutkimuksen tuloksen luoma mielikuva: usko ei ole älykkäitä varten. Uskovia leimataan näin kehityksen jarruiksi. Myö usko leimataan typeräksi uskoksi vasta tuonpuoleisessa odottavasta paremmasta. Luonnontiede pyrkii saamaan hallintaansa tiedon avulla tutkimuksensa kohteet. Jumalasta ja uskosta tälläistä tietoa ei ole saatavissa. Mikäli olisi, niin Kristiuskon Jumalaakaan ei voisi olla olemassa. Yhtä mieletöntä on väittää luonnotietteen tutkimusten perusteella uskon mielettömyys.

    Ilmoita asiaton kommentti