Uskontoa palveluksen sallimissa rajoissa – erityisesti muslimien ja juutalaisten tarpeet huomioidaan

Sotilaat torilla

Uudet alokkaat pukivat armeijan harmaat päällensä maanantaina 9. heinäkuuta. Mukaan mahtuu myös monenkirjava joukko useampien uskontojen edustajia.

Kaartin jääkärirykmentin sotilaspastori Risto Kaakinen Santahaminan varuskunnasta kertoo, että Santahaminaan saapuu noin kymmentä eri uskontokuntaa edustavaa alokasta.

– Muista uskonnoista islam näyttelee suurinta roolia, sillä muslimien osuus palvelukseen astuvista muiden uskontojen edustajista on myös suurin. Muita maailmanuskontoja on huomattavan pieni määrä joukosta.

Puolustusvoimien Yleisessä palvelusohjeessa huomioidaan erityisesti muslimien ja juutalaisten uskonnonharjoittamisen tarpeet. Ohjeessa linjataan, että uskonnonharjoittamisen huomioitavia erityiskysymyksiä ovat ainakin rukoushetket, erityisruokavaliot, yleisestä poikkeavat juhla-ajat, paastojärjestelyt sekä hengellinen tuki. Kristinusko näkyy armeijassa ainakin sotilasvalan ja vapaaehtoisten hartauksien muodossa.

– Ei ole tarpeen, että kaikille uskontokunnille voitaisiin luoda omia normeja tai ohjeita. Huomioimme silti yksilön tarpeet, vaikka hän olisikin jonkin muun kuin juutalaisuuden tai islamin edustaja.

Sotilaspastoreiden pitämät oppitunnit ovat kaikille varusmiehille. Tällöin ne eivät sisällä uskonnonharjoitusta. Oppitunneilla käsitellään enemmänkin eettisiä asioita. 

– Pidän kaikille alokkaille tällä viikolla oppitunnin, jossa puhutaan uskonnonvapauden kysymyksistä.

Kaakinen kertoo, että palveluksessa saa harjoittaa omaa uskontoaan palvelun sallimissa rajoissa.

– Tänä päivänä palveluksessa on kuitenkin aika paljon vapaita, jos vertaa aikaisempaan. Uskonnon harjoittamiselle ja kirkossa käymiselle on siis hyvät mahdollisuudet, ja rukoilla voi myös koulutuksen lomassa.

Uskonto saattaa asettaa myös haasteellisia ja kompromisseja vaativia tilanteita

Eri uskontokuntien juhla-ajat poikkeavat merkittävästi toisistaan. Vapaisiin liittyvissä kysymyksissä onkin pyrittävä tasapuolisuuteen kaikkien uskontokuntien kesken.

– Ei voi olla niin, että henkilö x pitää esimerkiksi oman uskontonsa juhlalomat ja sen lisäksi kristillisen kalenterin mukaiset juhla- ja vapaapäivät. Kerran muslimivarusmiehet ehdottivat komppanian päällikölle, että he voivat olla helatorstaina kiinni, jos saavat viettää omaa juhlapäiväänsä ramadaniin liittyen.

– Lisäksi jouluna ja pääsiäisenä voi joutua olemaan kiinni, vaikka juhlat olisivat jollekin kuinka tärkeitä tahansa. Ramadanin päättymisen aikaan puolestaan muslimit voivat yhtä hyvin olla kiinni.

Yleisessä palvelusohjeessa juhlapäiviin liittyy jonkin verran erityisjärjestelyä vaativia tilanteita. Esimerkiksi juutalaiset eivät saa juhlapäivinä matkustaa, mikä on huomioitava matka-ajoissa sekä määritettäessä vapaalle lähtöä ja sieltä paluuta. Mikäli muslimi palvelee ramadanin aikana, on hänelle järjestettävä mahdollisuus ruokailla auringonlaskun ja -nousun välisenä aikana.

Uskonto saattaakin asettaa haasteellisia ja kompromisseja vaativia tilanteita Puolustusvoimien ja varusmiehen välille.

– Uskonnonharjoittamisen rajaaminen voi olla myös vaikeaa. Islamilaiselle varusmiehelle on voinut tulla vaikeuksia siitä ajatuksesta, että parta täytyy ajaa, koska sotilaan tulee näyttää ulkoisesti tietynlaiselta.

– Lisäksi henkilökunta on joutunut pohtimaan paastonajan palveluksen suhteen sitä, voiko paastoava varusmies olla palvelemassa, sillä meidän tulee huolehtia sotilaiden palveluturvallisuudesta ja jaksamisesta. Näin helteiden aikana se on erityisen tärkeää.

Puolin ja toisin vaaditaan välillä joustamista.

– Tahtotilalla asiat aina järjestyvät. Kirjava joukko lisää uskonnollisen tietotaidon ja ymmärryksen määrää, jotta henkilökunta ymmärtää, millaista joukkoa johdetaan erilaisine uskonnollisine tarpeineen ja merkityksineen. Kunhan henkilökunta ymmärtää näitä asioita, niin ei synny kahnausta tai ongelmaa.

Kaakinen näkee, että uskonnonharjoittamiseen liittyvissä asioissa on vielä osittain kehittämisen varaa.

– Mieleen tulee yksi asia täältä Kaartin jääkärirykmentistä Santahaminasta, jota ollaan viemässä eteenpäin. Muslimien rukouskäyttöön tulisi saada omia tiloja, sillä harvassa varuskunnassa on tällaisia erillisiä tiloja uskonnonharjoittamista varten.

Kuva: Olli Seppälä

Uutista on täsmennetty 10.7.2018. Yleisen palvelusohjeen mukaan muslimille on järjestettävä mahdollisuus ruokailla auringonlaskun ja -nousun välisenä aikana, mikäli hän palvelee ramadankaudella. Sotilasvala ei rajoitu vain luterilaisuuteen, joten luterilaisuus korvattu sotilasvalan kohdalla kristinuskolla kattaen myös vapaaehtoiset hartaudet.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä

1 kommentti

  • Jori Mäntysalo sanoo:

    “Luterilaisuus näkyy armeijassa ainakin sotilasvalan – – muodossa.” -> Sotilasvalan teksti ei erottele luterilaista ja ortodoksista suuntaa, ja YlPalvO nimenomaan kertoo miten ortodoksit voivat laittaa sormensa eri tavalla valaa vannoessaan.

    Jutussa jäi auki miten käytännössä toimitaan ramadanin aikaan. Jouston lienee pakko tarkoittaa sitä, että muslimi syö vaikka uskonto kieltää; muu olisi turhaa palveluksen vaarantamista.

    Ilmoita asiaton kommentti