Uskovaisten äänet jakautuvat tasaisesti eri puolueille

eduskuntatalo_205x205Juri Mykkänen Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta on tutkinut uskonnollisuuden vaikutusta äänestyskäyttäytymiseen vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.

Mykkäsen artikkeli sisältyy oikeusministeriön julkaisuun Muutosvaalit 2011. Hyvin uskonnollisina itseään pitävistä kristillisdemokraatteja äänesti 19 prosenttia, Kokoomusta 21, Perussuomalaisia 23 ja Keskustaa 21 prosenttia. SDP keräsi hyvin uskonnollisilta 9 prosentin, Vasemmistoliitto 3 prosentin ja vihreät ja RKP molemmat yhden prosentin kannatuksen. Tutkimuksen otos oli 1 020.

Kokoomus ja Perussuomalaiset näyttävät saavan tasaisesti kannatusta äänestäjien uskonnollisuudesta riippumatta. Esimerkiksi ei lainkaan uskonnollisiksi itsensä mieltävistä Perussuomalaisia äänesti 21 prosenttia. Vasemmistopuolueet ja Vihreät saavat huomattavan vähän kannatusta kaikkein uskonnollisimmilta äänestäjiltä.

”Kokoomus on tosin murtautunut ulos vanhasta kypäräpäisen papin mielikuvahahmosta ja houkuttelee joukkoihinsa nykyään myös äänestäjiä, joille uskonnollisuus on melko vierasta. Vihreiden kannattajakunnan ydin, modernisti ajatteleva kaupunkisivistyneistö, löytää helposti paikkansa uskontoon etäisesti suhtautuvien joukossa. Suomalaisena erikoispiirteenä nousee esille Keskustan kannattajien uskonnollisagraarinen tausta, ja ilmeisesti myös jatkuva läheinen suhde keskeisiin kirkon herätysliikkeisiin”, Mykkänen kirjoittaa.

Yle Puheen Politiikkaradiossa Mykkänen tiesi kertoa, että vanhoillislestadiolaiset äänestävät mielellään Keskustaa. Tästä hänellä ei kuitenkaan ollut tutkimustietoa, vaan vain eräänlaista suullista perimätietoa.

Mykkäsen tutkimuksesta ilmeni, että moraalikysymyksiä pitivät kaikkein tärkeimpinä kristillisdemokraatit, perussuomalaiset ja keskustalaiset. Heidän joukossaan lienevät kaikkein arvokonservatiivisimmat äänestäjät. Vähiten merkitystä moraalikysymyksille antoivat Vasemmistoliiton, RKP:n, vihreiden ja pienpuolueiden kannattajat, jotka muodostavat Suomen poliittisen kentän arvoliberaaleimman blokin kokoomuslaisten ja SDP:n kannattajien jäädessä välimaastoon.

Mykkäsen mukaan uskonnollisuus tai uskonnollisuuteen liittyvät arvot leikkaavat muiden poliittiisten jakolinjojen halki ja jakavat mielipiteitä näiden jakolinjojen sisällä. Uskonnollisesti yhtenäisissä maissa kuten Suomessa asiat politisoituvat vain harvoin uskonnolliselta pohjalta.

KD on ainoa selvästi uskonnolliselta perustalta lähtevät puolue. Puolueen vahvinta kannatusta on siellä, missä herätysliikkeistä evankelisuus, herännäisyys ja viidesläisyys ovat saaneet eniten jalansijaa. Kannatusta tulee myös helluntailaisilta ja vapaakirkollisilta.

Mykkäsen artikkeli (sivut 292-309, uskonnollisuutta ja eri puolueiden äänestämistä esittelevä taulukko s. 294)