Uusi Pappismatrikkeli 2018: Yleisimmin pappi on Heikki tai Leena, Mäkinen tai Mäkelä

Pappismatrikkeli

Uusi Pappismatrikkeli 2018 sisältää kaikkiaan 5 006 papin tiedot. Matrikkelin alussa olevassa Itä-Suomen yliopiston professorin Kati Tervo-Niemelän artikkelissa analysoidaan erilaista pappeja koskevaa tilastotietoa. Tervo-Niemelä käsittelee artikkelissaan muun muassa sitä, minkä nimisiä suomalaiset luterilaiset papit ovat.

Yleisimmät kymmenen pappien kutsumanimeä ovat Heikki (84 pappia), Pekka (84), Matti (83), Hannu (78), Juha (76), Timo (74), Antti (70), Seppo (69), Jukka (65) ja Leena (55).

Kahdenkymmenen tavallisimman papin kutsumanimen joukossa on vain kaksi naisten nimeä. Päivi (41 pappia) on sijalla 16.

Nimi ei kenties ole enne, mutta pappien kutsumanimet poikkeavat osaksi selvästi suomalaisten yleisimmistä kutsumanimistä. Esimerkiksi Heikki on koko väestössä vasta 13:nneksi yleisin miesten kutsumanimi ja Pekka kahdeksanneksi yleisin. Pappien kolmanneksi yleisin nimi Matti taas on koko väestössä yleisin miesten etunimi.

Myös Hannu ja Jukka ovat papeilla selvästi tavallisempia etunimiä kuin koko miesväestöllä.

Kaikkien suomalaisten naisten nimien joukossa Leena ja Päivi taas ovat kolmanneksi ja viidenneksi suosituimpia.

Tervo-Niemelän tilaston mukaan seuraavaksi yleisimmät naisten nimet papeilla ovat Hanna (33 pappia), Johanna (33), Marja (32), Pirkko (30), Liisa (28), Riitta (28) ja Ulla (28).

Kaikkien suomalaisten naisten yleisin kutsumanimi Tuula on pappien nimenä vasta sijalla 15.

Mäkiset, Mäkelät, Järviset ja Korhoset johtavat pappien sukunimissä

Entä sitten sukunimet? Kymmenen yleisintä sukunimeä papeilla ovat Mäkinen (21 pappia), Mäkelä (20), Järvinen (19), Korhonen (18), Salminen (16), Heikkilä (15), Hämäläinen (15), Juntunen (15), Mattila (15) ja Miettinen (15).

Näiden nimien sijoitukset Suomen yleisimpien sukunimien joukossa kertovat, että pappien sukunimet poikkeavat väestötasolla yleisimmistä sukunimistä vain hieman.

Mäkinen on koko väestössä sijalla 3, Mäkelä sijalla 5, Järvinen sijalla 10, Korhonen sijalla 1 ja Salminen sijalla 14.

Tervo-Niemelän mukaan Suomen toiseksi yleisin sukunimi Virtanen on papeilla vasta 13:nneksi yleisin – jaetulla sijalla Niemisen kanssa. Mielenkiintoisia poikkeuksia koko väestön sukunimistä ovat myös Juntunen (koko väestössä vasta 103:s), Rantala (13:nneksi yleisin pappisnimi, 14 pappia, koko väestössä sijalla 51) ja Kettunen (16:nneksi yleisin pappisnimi, 13 pappia, koko väestössä sijalla 63).

Joka yhdeksäs pappi on papin lapsi

Pappissuvut eli papin ammatin periytyminen suvussa lienee yksi syy siihen, että tietyt nimet ovat yleisempiä pappien kuin koko väestön keskuudessa.

Tervo-Niemelän tilaston mukaan 11,5 prosentilla papeista on isänä pappi tai teologi. Muut yleisimmät pappien isien ammatit tai koulutustaustat ovat maanviljelijä (20,4 prosenttia), työntekijä (18,8 prosenttia), opistotaso- tai amk-taso (15,7 prosenttia) ja muu akateeminen tutkinto (11,7 prosenttia).

Pappien äitien yleisimmät ammatit ovat työntekijä (29,6 prosenttia), emäntä (17,7 prosenttia), opettaja (15,8 prosenttia) ja opistotaso- tai amk-taso (14,2 prosenttia). Vain 2,4 prosenttia papeista ilmoittaa äitinsä ammatiksi papin tai teologin.

Piispan lapsia pappien joukossa on matrikkelista saatujen tietojen mukaan 19. 34 pappia kertoi isänsä ammatiksi professorin, vain yksi äidin.

Tervo-Niemelän mukaan papin tai teologin yleisyys papin isänä ei ole eri vuosikymmenien matrikkeleissa kovin paljon vaihdellut. Vuoden 1999 matrikkelissa kahdeksalla prosentilla oli teologi-isä ja yhdellä prosentilla teologiäiti.

Vuosien 1982 ja 1974 matrikkeleissa teologien lapsia oli suunnilleen saman verran kuin nytkin, 12 prosenttia.

Papit harrastavat miltei kaikkea mahdollista

Ja mitä nämä Heikit, Pekat, Leenat ja Päivit sitten harrastavat? Tässä Tervo-Niemelän matrikkelitietojen perusteella kokoamat kymmenen tavallisinta harrasteryhmää sekä muutamia erikoisuuksia:

Matkailu, retkeily ja luonto (3 306 mainintaa), liikunta ja urheilu (1 485), käsityöt, kuvataide ja kulttuuri (1 123), lukeminen ja kirjoittaminen (1 058), musiikki (952), järjestötoiminta (177), eläimet (107) ja muut harrastukset (152).

Ihan vanhanaikaista lukemista harrastaa 541 pappia, ja 315 ilmaisee sen sanalla kirjallisuus. Lukemisen harrastajien yhteismäärä on siis huomattava. 155 pappia ilmoittaa harrastavansa valokuvausta ja 153 kirjoittamista.

Lenkkeilijöitä pappien joukossa on 115, kuntoliikkujia 103, hiihtäjiä 108, uimareita 79 ja kuntosalilla kävijöitä 68.

Eräitä harvinaisuuksia tässä joukossa voivat olla avantouinti (27 mainintaa), ekumenia (14), neulominen (14), säveltäminen (13), haaveilu (13), filosofia (12), runous (11), geokätköily (11) ja luova toiminta (11).

Kuorolaulajia pappien joukossa on 133, kitaristeja 69 ja pianonsoittajia 54.

37 pappia yli 5 000:n joukosta on ilmoittanut harrastuksekseen Raamatun tutkimisen, sen opettamisen, raamattupiirin tai eksegetiikan. Toisaalta nämä kuulunevat useimpien kohdalla myös työnkuvaan.

Lisää Tervo-Niemelän artikkelin havainnoista voi lukea torstaina 16.5. ilmestyneestä Kotimaa-lehdestä.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Papit koottiin kirjoihin ja kansiin – uusi pappismatrikkeli on ilmestynyt

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.