Vain Essayah tyrmää imaamien yliopistokoulutuksen

arvoillankuva

Viisi presidenttiehdokasta, eli kokoomuksen Sauli Niinistö, SDP:n Paavo Lipponen, keskustan Paavo Väyrynen, vihreiden Pekka Haavisto ja RKP:n Eva Biaudet suhtautuvat ajatukseen imaamikoulutuksesta avoimesti. Kaikki heistä painottavat muslimiyhteisön omaa roolia kysymyksessä.

Kukaan ehdokkaista ei kuitenkaan suoraan asetu imaamikoulutuksen taakse, vaikka kannat viestivät myönteisestä lähestymistavasta. Moni pitää tärkeänä asian selvittämistä. Sen sijaan KD:n ehdokkaan Sari Essayahin kanta on yksiselitteisen kielteinen.

Perussuomalaisten Timo Soini ja Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki eivät vastanneet Kotimaa24:n kyselyyn.
Yliopistossa toteutettavasta imaamien koulutuksesta on kokemuksia Keski-Euroopasta. Siellä sillä nähdään olevan keskeinen rooli paikallisesta kontekstista nousevan, eurooppalaisen islamin rakentajana. Koulutuksen perusteiksi mainitaan yleensä myös maahanmuuttajien integraatiota edistävä vaikutus.
Paavo Väyrynen arvelee koulutustarpeen suhteellisen pieneksi ja kysyy voisiko yliopistossa järjestää yhteisön omaa koulutusta täydentäviä opintoja. Pekka Haavisto ei näe esteitä akateemisen koulutuksen aloittamiselle, mikäli tarve on osoitettu. Hän haluaisi tutkia mahdollisuuksia opiskelijavaihtoon. Paavo Lipponen puolestaan kartoittaisi kokemuksia maista, joissa koulutusta on järjestetty. Hän allekirjoittaa ajatuksen imaamikoulutuksen kotouttavasta vaikutuksesta.
Sauli Niinistö pitää kysymystä mielenkiintoisena, mutta huomauttaa asian valmistelun olevan tavoitteiden ja toiveiden suhteen keskeneräinen. Niinistö näkisi koulutuksen tuovan sekä tärkeitä kielen ja kulttuurintuntemuksen valmiuksia että verkostoja, joissa voi toimia. Eva Biaudet kytkee kysymyksen yleisellä tasolla yhteiskunnalliseen keskusteluun monikulttuurisuudesta ja moniarvoisuudesta.
Sari Essayah suhtautuu ainoana ehdokkaana kielteisesti imaamien kouluttamiseen yliopistossa. Hänen näkemyksensä mukaan imaami rukousjohtajana ei tarvitse erillistä oppiarvoa tai koulutusta eikä usko koulutuksen vaikuttavan perusteissa esitetyllä tavalla. Essayahin mielestä huomio tulisi kiinnittää pikemminkin islaminuskonnon opettajia pätevöittävään yliopistokoulutukseen.
Sekä Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta että Joensuun yliopiston teologinen osasto ovat aiemmin viestittäneet kiinnostuksestaan ryhtyä imaamikoulutuksen suunnitteluun.

Fokus ry ja Visiofoorumi järjestävät 1.2. yhteistyössä Suomen Muslimiliiton kanssa Helsingissä seminaarin

Imaamin rooli ja koulutus Suomessa
. Seminaarissa tarkastellaan imaamien koulutustilannetta ja -tarvetta eurooppalaisittain arvioituna.

Edellinen artikkeliSitoutuminen yhä lyhytaikaisempaa ja tunneperäisempää
Seuraava artikkeliApulaisoikeuskansleri: Uskonnollinen tilaisuus vaarantaa julkisen vallan puolueettomuuden

Ei näytettäviä viestejä