Väitös: Kunniaväkivallan yhteisöllinen luonne on haaste oikeusjärjestelmälle

Kunniaan liittyvää väkivaltaa koskevaa keskustelua on käyty Suomessa 2000-luvun alusta asti. Silti väkivaltaan puuttumisessa ja etenkin sen rikosoikeudellisessa käsittelyssä on edelleen huomattavia aukkoja, selviää OTM Tuuli Hongin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

Kunniaan liittyvä väkivalta on nähty lähinnä maahanmuuttajayhteisöjen mukana tulleena kulttuurisena ilmiönä sekä osoituksena yhteisöissä vallitsevasta sukupuolten välisestä epätasa-arvoisuudesta.

– Ilmiöön puuttuminen tehostuisi huomattavasti, jos sitä tarkasteltaisiin näkökulmasta, joka huomioisi väkivallan yhteisöllisen luonteen. Yhteisöllisyys voi yksinkertaisimmillaan tulla esille siinä, että konkreettinen väkivaltateko on usean henkilön yhteistoiminnan tulos, Hong sanoo Turun yliopiston tiedotteessa.

Uhkaus voi välittyä hyvinkin hienovaraisin keinoin

Yhteisöllisen väkivallan viitekehys on vieras yksilön autonomisuutta korostavalle rikosoikeusjärjestelmälle. Koska tekoja lisäksi tarkastellaan yksittäisinä, ajallisesti tiukasti rajattuina kokonaisuuksina, ei yhteisölliselle väkivallalle tyypillinen tekojen jatkuvuus tule huomioiduksi.

– Esimerkiksi laittoman uhkauksen ja pakottamisen rikostunnusmerkistöjä voidaan soveltaa kunniaan liittyvän väkivallan tapauksiin vain harvoin. Yhteisöllisessä kontekstissa henkilöön kohdistuva uhkaus voi välittyä hyvinkin hienovaraisin keinoin, kun taas rikoslaissa laittomalta uhkaukselta vaaditaan aikaan ja paikkaan sidottua konkreettisuutta.

Hong huomauttaa, että uhrin näkökulmasta tämä on ongelmallista. Jo muutoinkin korkea ilmoituskynnys kasvaa, kun vaarana on, ettei tekoihin ylipäätään voida puuttua viranomaisen käytössä olevin keinoin.

Ei vain maahanmuuttajayhteisöjen ongelma

Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessa tuodaan esille, että yhteisöllisen väkivallan haastavuus oikeusjärjestelmälle ei rajoitu vain kunniaan liittyvään väkivaltaan.

– Suljettujen yhteisöjen sisällä käytettävä väkivalta on mekanismeiltaan hyvin samankaltaista yhteisöstä riippumatta. Uhrin näkökulmasta ongelmat paikantuvat pitkälti samoihin kohtiin, onpa kyse sitten kunniaan liittyvästä väkivallasta tai esimerkiksi kotimaisen uskonnollisen yhteisön sisällä harjoitettavasta väkivallasta, Tuuli Hong toteaa.

Hongin oikeustieteen väitöskirja Kunniaan liittyvän väkivallan uhrin oikeudellinen asema tarkastetaan Turun yliopistossa lauantaina 11.1.

Kuva: Lauri Keinänen

Lue myös:

"Väkivalta on aina väärin" – Seurakunnan seminaarissa Oulussa puhutaan kunniaväkivallasta

Selvitys: Viranomaiset eivät tunnista kunniaväkivaltaa