Väitös: Laajan tukijoukon merkitys ratkaiseva SLEF:n Kenian-lähetystyölle

Brita Jern

Kasvatustieteiden maisteri Brita Jernin kirkkohistorian alaan kuuluva väitöskirja korostaa tukijoiden merkitystä lähetystyölle. Esimerkkinä on ruotsinkielistä evankelisuutta edustavan Svenska Lutherska Evangeliföreningenin (SLEF) toiminta.

Åbo Akademissa väittelevä Brita Jern työskentelee itse SLEF:n lähetysjohtajana. Tutkimus käsittelee tukijajoukkoa Kenian-lähetystyössä vuosina 1963–2000. Väitöskirja on nimeltään "Så länge hemmafronten håller” – Ett studium av understödjarkåren för Svenska Lutherska Evangeliföreningens missionsarbete i Kenya åren 1963–2000.

SLEF:n lähetystyö Keniassa alkoi vuonna 1963, ja tutkimuksen mukaan uudesta lähetyskentästä muodostui tukijoukoille tärkeä identiteettiä rakentava tekijä. Tukijat olivat hyvin perehtyneitä teologisiin kysymyksiin ja pitivät tärkeänä kristillisen sanoman esillä pitämistä kaikessa toiminnassaan, Åbo Akademin väitöstiedotteessa todetaan.

Tukiryhmät toimivat Suomen kaikilla ruotsinkielisillä seuduilla. Kymmenet ompeluseurat, satojen varhaisnuorten ryhmät ja tuhatkunta Jepuan vuotuisen lähetysjuhlan osanottajaa antoivat työlle merkittävät panoksensa. Uusi toimintamuoto oli ryhmämatka Keniaan vuonna 1967, mikä oli siihen aikaan harvinainen ilmiö.

Vuoden 1969 lopulla SLEF:stä tuli yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestöistä. Alkoi kehittyä niin sanottu nimikkolähettitoiminta, jossa seurakunnat tukivat lähetystyöntekijöitä taloudellisesti. SLEF lähetti Keniaan lisää työntekijöitä ja rakensi uuden lähetysaseman.

Tiedotteen mukaan tutkitun ajanjakson ilmiö oli yritys varmistaa nuoren polven liittyminen lähetystyön tukijoukkoihin.

Brita Jern väittelee Åbo Akademissa perjantaina 22. marraskuuta. Vastaväittäjänä toimii professori Ruth Franzén Uppsalan yliopistosta ja kustoksena professori Ingvar Dahlbacka Åbo Akademista.

Kuva: Sofia Jern

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.